Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Quellinus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1805
Quellinus—Quevedo’ y Villegas
130G
tavia rakennuksia. Vehnä- ja villakaupau keskus.
— Per. 1853.
Quellinus [kvelli’-], Artus (n. 1609-68),
flaa-mil. kuvanveistäjä; opiskeli maalaisensa Fr. du
Quesnoj^n johdolla Italiassa. Koristanut
mielikuvitusrikkailla ja maalauksellisesti Rubensin
henkeen käsitellyillä veistoksillaan Amsterdamin
raatihuonetta ja tehnyt pyhimvskuvia
synnyinkaupunkinsa Antverpenin kirkkoihin. — Hänen
veljensä Erasmus Q. (1607-78), taidemaalari
ja vaskenpiirtäjä, m. m. Rubensin oppilas ja
apulainen, oli runsastuotteinen juhlakoristeiden,
mytologisten ja uskonnollisten kuvien maalaaja.
E. R-r.
Quelpart [kue’lpät] (kiin. Tsitsou, koreaksi
Tsedéti, jap. Tamura), Koreaan kuuluva saari
Korean-salmen eteläsuussa 84 km Korean
rannikolta etelään, 70 km pitkä, 33 km leveä, 1,850 km=.
n. 134,000 as. — Q. on kokonaan tuliperäistä
syntyä; korkein huippu on 1,950 m korkea
tuli-vuorenkeila Mount Auckland 1. Hallasan; paljon
sammuneita kraatereita. Rannikko satamaton.
Laajoja metsiä. Asukkaat ovat korealaisia,
harjoittavat karjanhoitoa, maanviljelystä, kalastusta,
valmistavat puuvilla-, silkkikankaita, bambu- ja
olkiteoksia. -— Pääkaupunki Tsedsu, jossa
kuvernööri asuu. E. E. K.
Quensel [kven-J, Konrad (1676-1734),
suom.-ruots. astronomi, tuli 1694 Turussa maisteriksi,
1702 apulaiseksi filos. tiedekuntaan, nimitettiin
1704 matematiikan professoriksi Liivinmaan
silloin Pernuun siirrettyyn yliopistoon, mutta oli
1708 pakotettu pakenemaan Ruotsiin. Siellä Q.
1712 tuli matematiikan profesoriksi Lundiin,
jossa teki itsensä tunnetuksi etevänä ja
suosittuna opettajana. Paitsi useita väitöskirjoja
tähtitieteen alalta y. m. hän julkaisi
almanakkoja v :ille 1715-32.’ ’ K. G.
Quental [kitani], An th ero de (1842-91),
port. runoilija, Joao de Deusin jälkeen
Portugalin sxiurimpia lyyrikkoja. Hänen pääteoksensa
on satakunta sonettia. Sitäpaitsi hän on myös
kirjoittanut lentokirjasia sekä valtiollisia,
arvostelevia ja filosofisia teoksia. E. Kr-n.
Quercia [kvertsa], Jacopo della (n.
1371-1438), it. kuvanveistäjä; kultasepän poika
Quer-ciasta Sienan läheltä. Q. osoittaa taiteessaan
siirtymistä gotiikasta renesanssityyliin, jonka
tienraivaaja ja huomattavin veistotaiteilija hän on
Sienassa. Hänen sommitelmansa ilmaisevat
voimakasta liikuntoa ja elämää: intohimoisella
rajuudellaan ja leveällä käsittelyllään ne
vaikuttivat Michelangelon taiteeseen. Q:n teoksista
Sienassa mainittakoon Piazza del Campolle tehty
marmorikaivo „Fonte Gaja" ja S. Giovanni
kirkon pronssikuvilla koristettu suuri kastekaivo,
jonka koristamiseen muutkin taiteilijat ottivat
osaa, Luccan tuomiokirkossa Ilaria del Caretton
hautamerkki ja Bolognan S. Petronio kirkossa
pääporttaalin veistokset. [C. Cornelius, „.Jacopo
della Q," (1896).] E. R-r.
Quercitroni /kver-], Pohjois-Ameriikassa
kasvavan Quacus tinctorian kuori. Sisältää
glyko-sidintapaisen väriaineen quercitriinin. joka
hajaantuu happojen vaikutuksesta sokeriksi ja
quercetiiniksi. Q. on keltainen, karvaanmakuinen,
alkoholiin liukeneva kiteinen pulveri, jota
käytetään värjäykseen. S. S.
Quercus ks. Tamm i.
Querela [kverC-] (lat.), valitus. Q. n u 1 1
i-t a t i s, valitus oikeudenkäyntivirheestä. ks. M u
u-toksenhakukeino, Oikeudenkäynti-virhe.
Quesnay /kenë’], Francois (1694-1774).
ransk. taloustieteilijä; toimi v :sta 1752 Ludvik
XV :n henkilääkärinä; fysiokraattien
taloustieteellisen koulukunnan perustaja; Adam Smithin
rinnalla uudenaikaisen taloustieteen alkaja;
kirjoituksia: ,,Tableau économique" (1758),
„Maxi-mes générales du gouvernement économique d’un
royaume agricole" (1758); täydellisen kokoelman
Q:n kirjoituksia „Oeuvres économiques et
philo-sophiques" on 1888 julkaissut A. Oncken. Hänen
opistaan ks. F y s i o k r a a t i t. J. F.
Quesnel [kene’l t. kesne’l], Paschasius
(1634-1719), katolinen teologi ja Oratorium
veljeskunnan jäsen. Q. julkaisi teoksen
„Re-flexions morales sur le Nouveau Testament", joka
saattoi hänet syytteeseen harhaopista. V. 1713
kirosi paavi Unigenitus-bullalla 101 lausetta
main. teoksesta. Q. oli jansenismin (ks.
Jansen, C.) viimeinen suuri edustaja. E. K-a.
Quesnoy [kenuä’], Francois du eli
Francois Duquesnoy (Frans van Kenoy)
(1594-1646), flaamil. kuvanveistäjä, sai
liika-nimen „il Fiammingo" Italiassa, jossa hän
pitkän oleskelunsa aikana tutki antiikkia ja joutui
barokkityylin vaikutuksenalaiseksi, pysyen
kuitenkin sen liioitteluista vapaana. Vastakohtana
Bernini’lle Q. on käsitystavaltaan terveempi ja
maltillisempi. Kuuluisa on hänen Brysselissä
oleva suihkukaivonsa „Manneken-Pis" (1619).
Muissakin herttaisen naiiveissa lapsikuvissaan hän
onnistui parhaiten. Rauhallisen juhlallisia ovat
m. m. hänen pvhimyskuvansa, esim. pyhä
Andreas Rooman Pietarinkirkossa. E. R-r.
Quételet /ketl<?], Lambert Adolphe
Jacques (1796-1874), belg. luonnontutkija ja
tilastotieteilijä; herätti aluksi huomiota
luonnontutkijana, perusti Brysselin tähtitieteellisen
observatorin ja tuli 1828 sen johtajaksi; on
suuresti kehittänyt n. s. fenologiaa (ks. t.); tuli
1834 Brysselin tiedeakatemian pysyväksi
sihteeriksi ja 1841 Belgian tilastollisen
keskuskomis-sionin johtajaksi. Tilastotieteilijänä Q. koetti
ennen kaikkea osoittaa, että ihmiselämänkin
ilmiöitä hallitsevat järkähtämättömät
luonnonlait. Vaikka hänen rohkeat väitteensä eivät aina
kestä kritiikkiä, on häntä kuitenkin pidettävä
uudenaikaisen sosiaalistatistiikan perustajana:
hän on suuresti edistänyt kansainvälistä
tilastollista yhteistyötä ja vallannut uusia aloja
tilastotieteelle; teoksia: „Sur l’homme et le
développe-ment de ses facultés. ou essai de physique
sociale" (1835, sittemmin nimellä ,,Physique
so-ciale"), „Sur la théorie des probabilités, appliquée
aux sciences morales et politiques" (1846), ,,Du
système social et des lois qui le régissent" (1848),
„Anthropométrie ou mesure des différentes
facultés de 1’homme" (1870). [Reichesberg, ,.Der
beriihmte Statistiker Q."] J. F.
Queue [kd] (ransk.), häntä, pyrstö; ihmisjono;
biljardikeppi.
Quevedo’ y Villegas [keve’6o i vilje’gas],
Fransisco Gömez de (1580-1645), esp.
kirjailija, Cervantesin rinnalla 17:nnen vuosis.
suurimpia proosakirjailijoita Espanjassa.
Toimiessaan Osunan herttuan sihteerinä sekä oleskel-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
