Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Quellinus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1307
lessaan Filip IV:n hovissa Q. joutui valtiollisiin
selkkauksiin ja sai useampaan erään istua vankilassa. Q. on ensi sijassa satiirikko ja humoristi,
mutta hän pyrki myös samalla olemaan
runoilija. filosofi, kriitikko, teologi ja valtiomies.
Hänen teoksistaan on meidän aikoihimme asti
säilynyt vain „Sueños”, joka esittää ivaavia,
haaveellisia unikuvia ja joka on käännetty
useille sivistyskielille sekä „Historia de la vida
del buscón” (1621), joka on kaikkein parhaita
n. s. veijariromaaneja. H. Kr-n.
Qui bene distinguit, bene docet [kvi
■tSqcitJ (lat.), se, joka jäsentelee hyvin,
opettaa hyvin.
Quiche ks. Majakansat.
Quicherat [kiirii’/, Jules Etienne
(1814-82), ransk. historiantutkija ja arkeologi;
tuli 1849 École des chartes laitoksen professoriksi.
1871 sen johtajaksi; teoksia: „Procès de
condamnation et de réhabilitation de Jeanne d’Arc”
(1841-49), „Histoire de Sainte-Barbe” (sisältää
tärkeitä lisiä Ranskan julkisen koulun
historiaan), „Histoire du costume en France” (1877). J. F.
Quichua ks. Ketšua.
Quid /kvidj (lat.), mitä. — Quid juris,
mitä laki säätää. — Quid pro quo ks. Qui
pro quo.
Quidam /kvi-J (lat.). eräs.
Quid Saulus inter prophetas [kvid ■&•]
(lat.), mitä Sauluksella on profeettojen joukossa
tekemistä? (vrt. 1 Sam. 10,, „ ja 19»).
Quieta non movere /kvif- -vi’-] (lat.),
rauhassa oleviin älköön kajottako.
Quillaja saponaria<b></b>, ruusukasvien heimon puu,
kasvaa Chilessä, Perässä ja Boliviassa. Sen
saponiini-aineesta rikasta kuorta, jota kaupataan
Iitteinä valkeina kappaleina, käytetään värillisten
vaatteiden ja villojen pesussa ja muutamissa
hengityselinten taudeissa. K. L.
Quinarius /kvfruV-J, roomal. hopearaha =
1/2 denaaria = 5 asia. Sen paino oli 2,275 g,
myöhemmin 1,70 g. E. R-n.
Quinault fkinff], Philippe (1035-88), ransk.
runoilija. Sepitti enimmät tekstit Lullyn
oopperoihin. Kuului niihin harvoihin, jotka ovat
käsittäneet, että hyvän oopperan libretoksi
tarvitaan hyvä runoteos. I. K.
Quincke /kvi-J, Georg Hermann (s. 1834),
saks. fyysikko, v:sta 1865 fysiikan ylim.
professori Berliinissä, v:sta 1872 vak. professori
Würzburgissa. v:sta 1875 Heidelbergissä. Q. on tehnyt
kokeita hiushuokoisuudesta (hiuspillivakiosta ja
reunakulmasta), valon taittumisesta,
interferenssistä ja polarisatsionista sekä keksi ne
sähkövirrat (n. s. diafragmavirrat I. virtausvirrat),
jotka syntyvät sähköä huonosti johtavaa nestettä
huokoinen väliseinän (tai hienon pillin) läpi
puristettaessa väliseinän kummallakin puolen
olevia elektrodeja yhdistävässä johteessa. U. S:n.
Quinctius /kvt-J (Quintius), muin.-roomal.
patriisisuku, jonka päähaarat olivat Capitolini-,
Cincinnati- ja Flaminini-perheet. E. R-n.
Quincunx (kvinkunkaj (lat. rjuinr/ue -f- uncia)
= 5/12 jostain kokonaisuudesta , tav. muin.-roomal.
raha =5 unciaa t. 5/12 asia. Q:n toisella puolen
olivat dioskuurien kuvat ynnä 5 muotoiseksi
kuvioksi ryhmittynyttä pistettä. Nimitystä käytet-
1308
tiin myös sotajoukon osastoista, puu istutuksista,
pylväistä y. m., joissa sama ryhmitys esiintyi. E. R-n.
Quincy [kui’nsij. 1. Kaupunki
Massnchu-s et toi n valtiossa Norfolkin kreivikunnassa, Bos
tonista etelään Massachusettsin lahden rannalla;
32.642 as. (1910), paljon suomalaisia, jotka
työskentelevät etupäässä kivilouhimoissa ja
hiomo-tehtaissa. Suomalaisia on siellä asunut
vuosikymmeniä, ja heillä on keskuudessaan ollut
yhteis-pyrintöjä (seurakuntia, raittiusseuroja y. m.).
Q. on kuuluisa graniittilouhimoistaan, joissa 1905
louhittiin 12,3 milj. mk:n arvosta. — Per. 1625.
— 2. Kaupunki Illinoisin valtion länsiosassa,
Mississippi’n vas. rannalla, useiden ratojen
risteyksessä; 36,587 as. (1910), joista n. 4.000
saksalaista ja 2.000 neekeriä. — Suuri valtion
omistama sotilas- ja merimieskoti. — Teollisuus
(konepajoja, rautatehtaita, myllyjä, olutpanimolta,
sahoja y. m.) melkoinen, valmistusarvo 1905
55,5 milj. mk. — Per. 1822. E. E. K. & A. R-o.
Quincy /kui’nsij. 1. Josiuh Q. (1744-75),
amer. isänmaanystävä, asianajaja Bostonissa.
Hän esitti ensimäisenä julkisuudessa sen ajatuksen. että pohjoisamerikkalaisten siirtokuntien
piti välttämättä irtautua Englannista. Lähetettiin 1774 patrioottien puolueen luottamusmiehenä
Englantiin neuvottelemaan Ameriikan asian
kannattajien kanssa, kuoli paluumatkalla. — 2. J
o-siah Q. (1772-1864), amer. valtiomies, edellisen
poika, toimi ensin asianajajana Bostonissa, oli
1805-13 kongressin jäsen sekä federalistien
johtaja. Q. esiintyi myös orjuuden vastustajana.
Oli 1823-28 Bostonin pormestarina, sitten Harvard-yliopiston esimiehenä v :een 1845. Julkaisi
1840 main. yliopiston historian. Q. on
kirjoittanut myös isänsä elämäkerran. K. TV. R.
Quinet [kini’], Edgar (1803-75), ransk.
kirjailija, harrasti saks. kirjallisuutta ja edisti
kotimaassaan sen tuntemista käännöksillään ja
kirjoitelmillaan (Herderistä y. m.). Hän on
julkaissut niinikään Kreikkaa käsittelevän teoksen.
Q. nimitettiin 1842 ulkomaalaisen kirjallisuuden
professoriksi Collège de Franceen, mutta
jesuiitta-vastaisten luentojensa ja kansanvaltaisten
mielipiteittensä vuoksi hänet erotettiin virasta ja
karkoitettiin maasta 1851 v:n valtiokeikauksen
jälkeen. Q. oli samalla kertaa radikaalinen
mielipiteiltään ja haaveileva, hämäräsanainen
mystikko. Tunnetuin hänen teoksistansa on
allegorinen runoelma „Ahasvérus” (1833). H. Kr-n.
Quinoa ks. Savikka.
Quinquagesima /kvinkvagc’-] (lat.), 50:s päivä
t. 7:s sunnuntai ennen pääsiäistä, Suomessa
tunnettu laskiaissunnuntain nimellä, muualla myös
nimellä Estomihi. U. P.
Quinquennaali-fakulteetti (ks. Quinquennium <sp></sp>ja Fakulteetti), paavin eräille
piispoille antama valtuutus vapauttaa määrätyistä
kirkko-oikeuden säädöksistä sekä antaa
synninpäästö sellaisissa tapauksissa, jotka oikeastaan
olisi jätettävä paavin ratkaisusta riippuviksi.
U. P.
Quinquennium [lcvinkve’n-J (lat.),
viisivuotiskausi.
Quinta essentia ks. Kvintessensi.
Quintana /kinta’na], Manuel José (1772-
1857), esp. runoilija, innokas isänmaanystävä.
Toimitti tieteellis-kirjallis-taiteellista aikukaus-
Qui bene distinguit, bene docet Quintana
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
