Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raahe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1317
Raahe
1319
TWlulkOilL
Seb. Gripenbergin piirustusten mukuau
rakennettu kauppuopiston rakennus (v :lta 1890,
maksanut 134.000 mk.), keskikoulu (valmistunut
1912, piirust. Juc. Ahrenberg), kirkko
(harmaasta kivestä, rak. 1910 12. tnaks. 202.000 nik„
J. Stenbäckin piirustus, urut 37-äänikert.. E. F.
Walcker 4 Co:n tekoa, 21.000 uik.),
Yhdyspankin talo irak. 191415, V. Thomé|| pii rust.),
palokunnantalo suurin kokoushuone). Yleisiä
puistoja: Raatihuoneen puisto (pantu alulle 1854
hätäaputyönä englantilaisten hävitysten jälkeen),
Fellmauin puistikkokatu (esplanadi), Sovion
puisto. Kausakoulunpuisto, paraikaa
uudestijär-jestämiseu alainen Kirkkopuisto (arkkit. H. M.
Schalinin piirust., kustannusarvio 14.000 mk.),
Rantapuisto, luonnonpuisto Pitkälläkarilla;
sitäpaitsi on kauppaopistolla ja seminaarilla
puistonsa. Toreja: Kauppatori rannassa,
kaupungin keskustassa Pekkatori, jossa 1888
paljastettu Pietari Brahen patsas, pienennetty
jäljennös Turussa olevasta Walter Runebergin
luomasta. sekä liärkätori. käytetty osittain
markkinapaikkana: urheilukenttä on valmistettu
kaupungin kaakkoiskulmaan, asemalle johtavan tien
varrelle. Pää katuja Rantakatu (ja sen jatko
Pitkänkarin Takarannalle 2 km pitkä suora,
kaunis ja suosittu kävelytie), Brahenkatu ja
Kirkkokatu.
R:n pääelinkeino on vanhastaan ollut
kauppa ja sen |ierustana hyvä satama sekä
sitkeä, kotikaupunkiinsa kiintynyt liikemieskunta
’täällä joko kokonaan tai useammassa polvessa
eläneitä kauppiassukuja tai täältä levinneitä ovat
m. m. Bergh. Durchman, Fellman, Forbus,
Frei-tog. Krieman, K ra nek, Kröger. Lang, Luiiræus,
Lundberg. Lundström. Montin, Sovelius 1. Sovio) ;
kulkuneuvotkin ovat jälleen. Rualieu Lapin
rautatien rakentamisen jälkeen, tyydyttävät (ks.
Raahen rata); maanteitä on pitkin rantaa.
Kotimainen knuppn-alue käsittää nimenomaan
Siikajoen ja Pyhäjoen laaksot.
R:n satama, lapaluoto, samannimisen
niemen nenässä, on suojainen, paitsi ankarimmilta
luodetuulilta, mitkä kuitenkaan eivät estä
työntekoa; jäätön n. 0 kuuk. Satamaan saattavat
alukset laskea kolme» väylää: pohjoinen, jonka
suulla Taskun majakka, 5 m syvä, ja keskiväylä,
jolla 2 vilkkumajakkaa. 7 m syvä, yhtyvät
Roskan selällä. I! n vanhassa ulkosatamassa, minne
alusten toistai-eksi täytyy pimeän aikaan ohjata,
vaikka itse lapaluodon laiturille pyrkijän on
keskiväylältä, joka on enin käytetty, Siurenin ja
Kredeu kohdalla käännyttävä etelää kohti ja sit-
ten kahdella suunnanmuutoksella laskettava
laituriin. minkä nyt voi tehdä vain päivällä, koska
tällä väylällä ei ole johtoloistoja. Mukavin väylä,
suora ja lyhyt sekä syvävetineu (7 m) eteläväylä,
jolla Kumpeleen majakka, ou tralliianiiitta ja
merkitsemättä; väylä ou siksi vielä verrattain vähiin
käytetty. Luotsiasema Ison-Kraaselin majakalla.
Satama allas on 1 km pitkii. 600-700 m leveä,
8 m syvä; hyvä unkkuripolija, ,.tasainen kuin
pöytä". Yksi möljä, puuarkuille rakennettu piiri.
100 m pitkä, leveys 25 m, hyödyllinen
laituripituus 250 m. raiteita piirillä 3. vaihteita 8, sivu
raiteita lautatarhoihin 4, yht. n. 4 km. vedeu
syvyys ympärillä (i-7 tn. Sataman ruoppaamisesta
11912-13) kaupunki maksoi valtion ruoppaajalle
Smk. 60.085:—. Sataman laajentamista varten
on olemassa laaja suunnitelma: laituripituus 700
m, kustannusarvio 1,700,000 mk. Paitsi
Lapaluotoa on Virpiperiissä, itse ulkosatamasta hieman
kaupunkiin päin, yksityinen (R:n puutavara
yhtiön) möljä. n. 60 m pitkä, vettä 8 m
ulkopuolella, siitä taas vähiin lähempänä kaupunkia
Maivaperä, vanha ulkosatama, täysin suojattu,
mutta mataloitunut, veden syvyys 3-3.» m n. 50
m pitkän möljän ulkosivulla, yhdistetty
rautatieverkkoon: sitä käyttävät purjelaivat sekä
pienemmät höyryalukset; laitoksia:
sähköelevaat-tori hiilien lastaamista varten, laituri laivojen
korjattaviksi kallistamista varten, sekä
Terva-hovi. kaupungin vanha sisäsatama, uivan lähellä
asuttua kaupunkia, Lundbergin myllyn takana,
nyk. siinä määrin mataloitunut, että ainoastaan
pienemmät rannikkopurjealukset voivut sitä
käyttää. — R:n tullipiiriin kuuluu lisäksi vesialue
Himangan pohjoispuolelta. Lumijoen ja Siikajoen
rajalle. K a u p p a 1 a i v a s t o, ennen niin
mahtava, on tykkänään hävinnyt; vienti käy
niinkuin tuontikin vierailla, enimmäksi osaksi
ulkomaalaisilla laivoilla. Vientitavaroista
tärkeimmät ovat : lankut, battensit ja laudat 116.165 m®,
propsit ja paperipuut 148.400 m3, muut
puutavarat 27,794 m», puuhiilet 11.803 liistiä (v. 1913).
Tulevia laivoja 217 (suom. 74). 122.406 rek.-ton.,
meneviä 229 (suom. 86), 124.563 rek.-ton. netto
(1913). Tuonti (jauhoja, viljaa 1.032.159 mk.,
kahvia 203,568 mk., metallia ja metulliteoksiu
82.492 mk., vuotia 94.260 mk.) arvoltaan Smk.
1.616,414. Tullitulot 285.851 mk. (1913).
Lapaluodon satamamaksut 39.801 mk. (1913). Satama
Raahen kirkko.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
