Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raahe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1317
Raahe
1321
kaupunkinaan käyttävät R:ea Ruukin ja Oulais
ten. osaksi myös Kilpaan. Ylivieskan y. m.
tehtaat. Suurimmat puutavaranviejät ovat 1913
Haalien puutavara-o.-y. (The Brahestad wood
limited. 2.286.886 mk.). A. Santaholma o.-y.
(2,050,582 mk.), F. A. .Juselius (797.030 mk.V
Oulaisten höyrysaha ja höyläämö (580.848 mk.).
O.-y. T. & S. Salveseu ’ (121,500 mk.), O.-y.
W. Schauman (113,190 mk.) ; viennin yhteinen
arvo 6.071.142 mk. Muita kauppaliikkeitä: Johan
Lang (toiminimi n. v :lta 1770), A. Haglund,
Raahen parru-o.-y. Kotipaikka I? :ssa on Topin
tiilitehtaalla. Seittenkarin puutavara-o.-y :llä.
Ruotsilla. Tanskalla (ja Saksalla) on R:ssa
si-jaiskonsuli. Espanjalla konsuliasiamies.
Teollisuus cn R:ssa aina ollut heikolla kannalla. Sen
suurin teollisuusyritys, Lundbergin höyrymylly
tv:lta 1873. palon jälkeen rak. uudelleen 1884.
viisi haaraosastoa Pohjanmaalla) on seisonut
käyttämättä v:sta 1904: teollisuuslaitoksia oli
1912 vain 7 ja ne vähäisiä (yhteenlaskettu
hevosvoima 448. työväen luku vaihteli 177-495 välillä;
valmistuksen bruttoarvo 541.S00 mk.). Suurimmat
laitokset ovat: A.-b. Trikoo o.-y., A.-b. Finska
Kolaffären. saha- ja sähkölaitos, kivihiomo,
oluttehdas, nahkatehtaita. Kalavedet käsittävät
kaupungin koko satama-alueen eli vedet Pattijoen
seurakunnan rajasta Pitkänkarin luoteisniemen.
Taskun majakan. Ulko-Pauhakarin läntisen niemen
ja Elkon-karien kautta Salon kappelikunnan
rajaan kulkevan viivan sisäpuolella; kalavettänsä
käyttävät kaupunkilaiset yhä vieläkin varsin
ahkerasti. — Säästöpankki (per. 1849: talletuksia
673,144 mk. 1913: omat varat 138.377 mk.) ;
haarakonttoreja on Yhdyspankilla (v:sta 1862).
Pohjoismaiden osakepankilla iv:sta 18741 ja
Kansallisosakepankilla (v:sta 1894). Paitsi tavallisia
kunnallis- y. m. s. virastoja ja laitoksia
on R:ssa Salon kihlakunnan kruununvoudin ja
henkikir jurin sekä Salon pitäjän nimismiehen
konttorit. tullikamari, sananlennätinkcnttori
Iv:sta 1864). apteekki (v:sta 1793). piiri- ja
kaupunginlääkäri, piirieläinlääkäri, vaivaistalo ja sen
yhteydessä hulluinhuone. Gellnianin
kunnallissai-raala (v :sta 1872. uudet rakennukset, yhteydessä
myös synnytyslaitos, valmistuneet 1912.
rak.-kustannukset 94.000 mk., sijoja yht. 20),
kuume-tautisairaala. lastenkoti (v:sta 1870). vanhojen
koti (v:sta 1909. lahjoittanut merikapteeni H. J.
Leufstadius), palolaitos, jolla kiintonainen
höyry-ruisku. — Puhelimella, joka järjestettiin
kaupunkiin 1895. n. 150 tilaajaa. ■— Sivistys- ja
oppilaitoksia: 3-luokkainen kauppaopisto
(R:n porvari- ja kauppakoulu veljesten Juliana
ja Baltzar Fellmanin lahjoitusrahoilla aloittanut
toimintansa 1882. opetuskieli suomi v:sta 1909.
75 opp. keväällä 1915). 5-luokkainen suom.
keskikoulu iv:sta 18S4. 118 opp. keväällä 1915: R:ssa
Raahen seminaari.
Xäküata merelle.
toimi kaupungin koulu aina v :sta 1653, tuli
pedagogiaksi 1820 ja 1841 ala-alkeiskouluksi, joka
lakkautettiin 1875 muutettuna reaalikouluksi
1875-77), suom. kansakoulu kaupungissa (v :sta
1872) ja suom. alempi kansakoulu Lapaluodossa
(4 vak. ja 1 apuopet.. 127 opp. 1915) sekä semi
naarin harjoituskoulu (syks. 1914 183 opp., niistä
132 tyttöä), ruots. valmistava koulu (26 opp.
keväällä 1915, enimmäkseen suomenkielisiä),
Ly-beekerin käsityökoulu (v:sta 1843. perustanut
vapaaherratar Sofia Lybeeker. kauppaneuvos Z.
Franzenin tytär R:sta. 19 opp. keväällä 1913),
naisseminaari (per. 1896. sai kaupungilta
maa-alueen 24.4 ha 1897 ynnä 100.000 mk.; omat
rakennukset valmistuivat 1899, rak.-kustannukset
388.000 mk., piirust. W. Polön. 120 opp. syksyllä
1914). kansa- ja muinaistieteellineu museo
(perustanut piirilääkäri K. R. Ehrström 1862. hyvä
nautiea-osasto, joukko kirkollisia puuveistoksia),
kansankirjasto (per. apteekkari C. Wiclimann
1832. uusittu 1857 ja 1910. 1.859 nid.. lastenkir
jastossa 477 nid. 1915; 1914 oli lainaus 6.438
nid.) ja lukusali (50 lehteä 1915). Kaksi
kirjapainoa (ensim. per. 1SS9i : sanomalehdet ..Raahe"
■ v:sta 1907. 2 kert. viikossa), ..Raahen Sanomat"
(v :sta 1906. 3 kert. viikossa). —
Yhdistyksiä: kauppaseura (n. v:sta 1777).
käsityöläis-yhdistys, R:n seuraklubi, R:n kauppaklubi.
..Svenska bildningens vänner".
rouvasväenyhdis-tys. kansanvalistusseuran R:n haaraosasto (v :sta
1899), suomalaisuuden liiton R:n haaraosasto,
työväenyhdistys, raittiusseura ..Rasti" <v:sta
1886). eläinsuojelusyhdistys, metsästysseura, pur
jehdusseura, V. P. K., urheiluseurat Ponnistus
’ ja Vesa.
Kaupungin talous. R:n omaisuus oli
1910 (31/i2) : tontit ja rakennukset. 627,950
mk., vuokramaat, maatilat ja kalavedet 300,000
mk., koko omaisuus 1.S95.660 mk. Lahjoitusmaat
Icäsittävät kaikkiaan 1.883.5 ha. joista peltoja
25S.5 ha. niittyjä ja laitumia 443 ha. metsiä
1.044.5 ha: isommat saaret < niitä on kaupungilla
kaikkiaan 241, osaksi jo mantereessa kiinni tai
toisiinsa yhtyneitä, ovat Preiskäri. Iso- ja
Pikku-Kraaseli. Louekari, Ruotsalo ja Ristikari. Tulo-ja
menoarvio v :lle 1914 päättyy Smk :aan 273,804:55:
suurimmat tuloerät: liikenne 68.038 mk.,
kiintei-mistöt 16.662 mk., valtioapu 10.850 mk., taksoitus
59.SS4 mk. (1912 veroäyrien lukumäärä 5.603.
veroäyrin suuruus 11 mk., laskuperusta 300 mk.;
taksoitus sara. v. talot ja tontit 139.700 mk.,
elinkeinot ja liikkeet 510.000 mk., palkat ja
eläkkeet 1.450,600 mk.). Menot: kansakoulut 15.094
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
