Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Radde ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13,"ö
Radikaali Radioaktiivisuus
1366
johonkin meteori|mrv»en kuuluvat tähdenlennot
näyttävät saavan alkunsa. vrt. Meteoriitit.
Elokuun meteoriittien r. on Perseuksen
tähti-kuviona, josta nimi Perseidit; Leonidien on
Jalopeuran tähtikuviosi ja ltielidieu
Andromedan tähtikuviossa. jcsta nimi Andromedidit. Jos
r. on tunnettu, voidaan siitä laskea meteori
parven rata. //. R.
Radikaali Int nldi-r = juuri), oik. = juureen
saakka ulottuva, perinpohjainen. Särimäisvyteen
menevä, jyrkkä; äärimäiseen vasemmistoon
kuuluva. — Kem. AtomiryhmU. molekvlijäännos,
joka erityisissä kem. reaktsioneissa pysyy
muuttumattoman.! i.i kulkee yhdi»tk-e-ta tois,>en. Nämä
atomiryhmät. jotka useimmiten eivät esiinny
vapaassa tila–a. vaan ainoastaan yhdistyneinä
toisiin atomeihin tahi ryhmiin, ovat hyvin eri-,
laisia. Kuten alkuaineitten atomeilla on niilläkin
eri kem. arvonsa \ ksiarvoisia, kaksiarvoisia
j. n. e. i riippuen siitä määrästä vapaita
valenssi-vksilöitu, jotka niillä on (ks. Atomiarvo).
Tärkeimmät ovat orgaaniset I. liiiliperiiiset r:t,
alkoholi r t. happo-r.t j. n. e. Tavallisessa
alkoholissa. jonka kokoomus voidaan esittiiU kaavan
CslljOIl mukaan, pidetään ryhmä Cjll5
radikaalina ja nimitetään etvliksi. Se esiintyy kaikissa
alkoholin yksinkertaisissa johdannaisissa
letyli-yhdistyksissäi. Etikkahapon r:nn voidaan pitää
happea sisältävä ryhmä CjlIjO (usetyli). joka
hapossa sitoo hydroksylin iC»IljO. OH) j. n. e.
R:t cvat kuitenkin ainoastaan otaksuttuja,
teennäisiä jäännöksiä. Katsotaanko toista t. toista
ryhmää jonkin yhdistyksen r:ksi, riippuu siitä,
mitkä reaktsionit tässä saavat olla määräävinä,
ja se on siis jossain määrin mielivaltaista.
— Radikaalinen, äärimäisyvteeu menevä,
jyrkkä. Edv. IIj.
Radikaalihoito ks. Radikaali), hoito, joka
pyrkii poistamaan taudin perussyyn:
vastakohtana palliatii v inen hoito, joka tyytyy
vain jonkin taudinmerkin hoitamiseen, esim.
kuumeen vähentämiseen tai kivun lieventämiseen.
R. operatsioni on samoin menettely, jolla jokin
viallisuus täydellisesti poistetaan, esim. kohjun
r.-operatsioni. .1/. 0-B.
Radikaalit (lat. rädur = juuri). Tällä nimellä
tarkoitetaan kolmea, harvoin kahta
konsonanttia. jotka esiintyvät seemiläiseen kieliheimoon
kuuluvi-s;i sanoissa muodostuen sanan „juuren".
K-im. seemil. juuresta <•/(/ saadaan arabiassa sanat
qalala hän tap|<oi", i/ulila = ..hiin surmattiin",
qatlun ..surma", t/ählun = ..surmaaja".
mnqta-lun = ..surmaamispaikka" j. n. e. K. T-t.
Radikaali teoria (ks. Radikaali ja
Teo-ria oli ensimäinen varsinainen teoria, joka
koetti selittää orgaanisten yhdistysten
monimutkaisia kem. kokoomussuhteita. Sen esittivät
Liebig ja Wöhler 1832. Sen mukaan nämä
yhdistykset sisälsivät hiilestä ja vedystä, tai hiilestä,
vedystä ja hapesta muodostuneita jotenkin
pysyväisiä atomiryhmiä. joilla oli sama merkitys kuin
alkuaine.itomeilla yksinkertaisemmissa
epäorgaanisissa yhdistyksissä. Teorialla oli suuri
merkitys orgaanisen kemian kehityksessä.
Alkuperäisenä muodo-saan täytyi radikaaliteorian
kuitenkin Väistyä toi-en käsityskannan tieltä, mutta
sana radikaali ’ks. t.) on jäänyt merkitsemään
määrättyjä moh-kylijUnnSksiä, jotka esiintyvät
lukuisissa yhdistyksissä. Edv. Ilj.
Radikalismi I. radikaalisuus (ks. 1? a d
i-kaalit, äärimmäisyyskuntu. jyrkkä vasemmisto
laiskuuta, jyrkkyys.
Radioaktiivisuus (lat. radius = säde, ju actlYns
toimiva). Muutamilla radioaktiivisiksi
sanotuilla aineilla, joista tärkein on rndiumi
ks. t i. on se ominaisuus, ettii niistä lähtee
suoraviivaisesti. siis valosäteen tnpnisesti joka
suunnalle säteitä, jotka eivät suorastaan herätä
silmässä mitään valovaikutusta, mutta jos ne
saavat pimeässä kohdata jollakin sopivalla aineella
esim. bnriumplatinasyanuurilla) päällystetyn
varjostimen, niin tämä rupeaa hohtamaan.
Säteiden olemassaolo voidaan myös näyttää toteen
elektroskoopin (ks. t.) tai valokuvauslevyn
avulla. Ilma, joka tavallisissa olosuhteissa on
sähköä johtamaton, tulee niiet radiumsäteiden
vaikutuksesta siihköii johtavaksi, niin että
sähköllä varatun elektroskoopin kultalevyt eivät
eniiä pysy erillään toisistaan, vaan putoavat
yhteen, jos siihen liihennelläiin radiumia sisältävää
valmistetta. Säteet läpäisevät myös ohuita puu-,
metalli- y. m. kappaleita ja voivat sentähden
kulkea esim. puisen valokuvauskasetin läpi sekä
vaikuttaa valoherkkään valokuvauslevyyn.
Ra-diumsäteet eivät ole kuten valosäteet
värähdysliikettä, vaan radiumista suurella nopeudella
purkaantuvia aineosasia. Oletetaan radiumsäteilyn
syntyvän siitä, että radiumatomit itsestään
tuntemattomasta syystä suurella voimalla
räjähtävät rikki ja palaset sinkoilevat ympärille. Täten
syntynyt säteily on yhdistetty erilaisista säteistä
n. s. ot-, /}- ja y-säteistä, s. o. eri nopeudella
liikkuvista hiukkasista, jotka monessa muussakin
suhteessa ktiin nopeuteensa nähden eroavat
toisistaan. Kaikki hiukkaset vievät mukanaan
sähkövarauksia. Suurimmat, hitaimmat ja
radioaktiivisesti tehokkaimmat ovat a-säteiden hiukkaset,
jotka ovat varatut positiivisella sähköllä. Niiden
törmätessä ilmamolekyleiliin jälkimäiset hajoavat
osiin. n. s. ioneihin, I. ioniseerautuvat (ks. I
o-n i s e e r a u s) ja ilma tulee sentähden johtavaksi,
^-säteet ovat negatiivisesti sähköiset (vapaita
elektroneja); ne edentyvät 10-20 kertaa
nopeammin kuin a-säteet s. o. suunnilleen yhtä nopeasti
kuin valo. ^-hiukkasten massa on n. 8.000
kertaa pienempi kuin a-säteiden ja sentähden ne
voivatkin paljon helpommin tunkea aineiden läpi.
Kun radioaktiivisesta aineesta tullut säteily on
edentvnyt 1 cm:n paksuisen lyijylevyn läpi on
jäljellä vain y-säteitä. y-säteiden liipäiseväisyys
on niin suuri, että ne voivat kulkea 20-30 cm :kin
vahvuisen lyijylevyn läpi. Ne eroavat a- ja ^
säteistä m. m. siinä suhteessa, ettei magneetin
eikä sähkön vaikutus voi niitä poikkeuttaa
suoraviivaiselta radaltaan.
Ensimäiset havainnot r:n alalla on tehnyt Ilenri
Becquerel 1890 uraanisuolojen r:sta. Sentähden
sanotaankin radioaktiivisten aineiden
lähettämiä säteitä Becquerelin säteiksi. Pari
vuotta myöhemmin huomasi aviopari Curie, että
eräs uraania sisältävä kivennäinen, u ra n
pechblende, on erittäin suuressa määrin
radioaktiivisesti tehokas. Siitä he päättivät, että sanotussa
kivennäisessä piilee ennen tuntemattomia aineitn,
joiden r. on erittäin suuri. Olettamus
osoittautuikin todeksi, ja tutkimukset johtivat
tehokkaimman radioaktiivisen aineen radiumin
keksintöön. Radiumsäteiden avulla voidaan ottaa röntgen-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
