Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Raha
Keski ja Pi lijoi» Saksassa lyötiin yhä ohuempaa
r :aa. kunne- 12:nnellu vuosis. tekniikassa tehtiin
muute». että ulettiiu yksipuolisesti leimuta r:t
m. - brukte n atitt. — Ranskassa, jossa
kaksipuolinen r. pysyi vallassa, Ludvig Pyhä
ryhtyi lyöttämään suurempaa rahaa, n. s. g r o s
tournois. jonka tuli \ astuta 12 denaari».
Tämä raha levisi Ruuskau ulkopuolellekin ju sai
osakkeen jäljittelyä \lankomuis-.i y. m. Samaan
aikaan Ranskan kuninkaat alkoivat riistää
vasalleiltaan heidän r:n-h ontioikeutensa ja yhdistää
tässäkin suhtee«-.i vallan emiin käsiinsä.
Hiukan myöhemmin kuin Ranskii"u Yeucesluus II
Böömissä. luopuen yksinomaisesta
brukteaattilei-mauksesta, ryhtyi lyöttämään suurempaa,
kaksi-puolista rahaa. n. s. g rossi Pragenses
ks. G r o s e h e n . Nämä suuremmat r:t
tulivat nopeasti muuallakin käytäntöön, ja missit
brukte.iuttileimausta vielä jatkui, vaipuivat
brak-teuatit vähäpätöisiksi pikkurahoiksi. —
Kulta-r:n lyöttäminen oli merovingien ajau jälkeen
kokonaan keskeytynyt Euroopassa,
lukuunottamatta Bysanttilaista keisurikuntaa. Ainoastaan
Etela-ltaiiassa. jossa bysanttilainen vaikutus oli
suuri, lyötiin jonkun verran kulta-r:aa.
Pohjois-ja Keski-Italian kauppakaupunkien voimakas
nousu 15 .-miellä vuosis. ~ai ne ryhtymään kullan
lyöttämiseen. Firenze valmisti vista 1252
kultu-r:ja, jotka kuvastaan saivat nimen {loriini
(ks. t.). Venetsia vista 1284 kulta-nja. joiden
reunakirjoituksesta johdettiin niille nimi d
u-kuutti ks. t.). ltunska seurasi nopeasti
esimerkkiä. ja Saksus«u. jossa keisarit uluksi
koettivat pitää kulta-rin lyöttämistä erioikeutenaiin
nojautuen vanhaan, Rooman keisarikunnan
aikuiseen käsitykseen, myönnettiin 1356
vaaliruhtinaille oikeu- >..::ii.-tun kulta-r:aa, jonka jälkeen
tämä oikeus vnrsin nopeasti levisi muillekin
rahaiilvöntiiii uikeutetuille. Kultu r:t
valmistettiin aluksi mukailemalla floriinia. ei ainoastaan
painoon ja laatuun nähden, vaan myöskin kuvien
puolesta. Englaunis-a Kd\urd III ulkoi lyöttää
suuria, kauniita kultu-riju, joita sanottiin
noobeleiksi. sittemmin Edvard IV :n aikana
r.-kuvaan tehdyn lisäyksen johdosta
ruusu-noobeleiksi. lömnen vuosis. lopulla
tapahtui tärkeä muuto- r.-laitoksessa. Tirolin herttua
Sigi-mund alkoi lyöttää suuria r :ja hyvää hopeata,
joita meni n. 7 kappaletta hcpeumarkkaan. Sen
johdrsta että Sehlickin kreivien omistaman
.lourhimsthalin hopeakaivosten hopeasta alettiin
runs.i»-ti lyödä samanlaista r:uu, alettiin näitä
isoja liopeu-r:ja nimittää Joachimsthalereiksi,
sittemmin vain t a n I e r e i k s i (ks. t.). Taalerieu
käyttö levisi nopeasti yli Saksun ja sieltä
Skundi-naavian maihin ja muuallekin; ne tulivat
Saksassa pitkiksi ajoiksi r.-lnitoksen perustaksi.
Vasta 1871 taalerit joutuivat siellä pois
johtavasta n-emusta»n. Italiassa oli 15:nnellä vuosis.
myip, alettu valmistaa entistä suurempia hopea
r :ja. joita sanottiin testoneiksi. koska
hallitsijan pää Itmia/ oli niissä r.-kuvnna. Testonien
mukaan Ranskassa alettiin valmistaa suurempia
bopea-r: ja. — Myöhempinä aikoina ei r:jen
ulkonaiseen laatuun nilliilen ole tapahtunut
suuria muutoksia. Merkille pantava on viimeaikoina
yhä laajempaa kunmitn-ta saavuttanut pyrkimys
vapautua epämukavista vaski riista; Saksassa
y. m. ne on korvattu nikkeli-r lilla; sama muu-
tos tulee lähimmässä tulevaisuudessa
toteutettavaksi Ranskassa.
Venäjiin vanhimmat r :t ovat 11 mneltä
vuosis. ja mukailevat tarkasti bysanttilaisia
ruhoja. Varsinainen säännöllinen r ;n-lyönti alkoi
kumminkin vasta 14:nnen vuosis. loppupuolella.
Ven. ruhtinaiden r:t olivat pieniä, muodoltuan
’■piisäänuöllisiä hopeu-r:ja (ks. Denga), joissa
iluksi merkkinä tutaarihiisesta yliherruudesta
oli sekä venäjän- että tataariukielinen kirjoitus.
t6:nnella vuosis. ryhdyttiin lyöttämään
kopeekkoja, jotka vastasivat 2 dengaa, ja joista 100 oli
rupla iks. t.i. 17:nnellä vuosis. tsaari Aleksej
Mihailovits koetti saada myös ruplan r:ja
liikkeeseen (asetus viita 1657); hän ei kumminkaan
lyöttänyt omia ruplia, vaan liinahan tulvineihin
ulkomaisiin taalereihiu lyötiin ven. vastaleimoja.
jolla niiden käyttökelpoisuus maassa taattiin.
Vasta Pietari Suuri saattoi Venäjän
rahalaitoksen ajanmukaiselle kannalle; hän ryhtyi
lyöttämään r :uu paitsi hopeasta myös kuilusta ja
vaskesta. ja hänen aikanaan Lilnsi-Euroopan
kehittyneempi tekniikka r:n valmistuksessa piiiisi
Venäjälläkin käytäntöön. 19:nnen vuosis.
alkupuolella koetettiin Venäjällä ottaa plntina
käytäntöön r. metallina, jonka arvo oli kullan ja
hopean välillä, mutta verrattain pian luovuttiin
kokeesta, joka oli osoittautunut vähemmän
edulliseksi.
Ruotsissa alettiin valmistaa omaa r :au
Olavi Sylikuninkaan aikana, ellemme ota lukuun
eräitä Birkassa löydettyjä karolingilaisia
esikuvia mukailevia r:ja, joiden alkuperä vielä on
kiistanalainen. Olavi Sylikuninkaan ja hänen
poikansa Anundin r:t ovat tehdyt
anglosaksi-luisten esikuvien mukaan, luultavasti Englannista
tulleiden r.-mestarien toimesta. Tuntemattomasta
syystä keskeytyi r :jen valmistus Anundin
jälkeen. ja vasta toista sataa vuotta myöhemmin
Knuut Eerikinpojan hallitessa lyötiin jälleen
Ruotsissa r:aa. Nämä r:t olivat aivan pieniä,
kaksipuolisia, ja myös samankokoisia
brakteaat-teja, joiden esikuvina ilmeisesti pohjoissaks.
brakteaatit olivat. Brakteaattien leimaus jatkui
noin sata vuotta. Birger Maununpoika (1290-1318)
ensimäisenii jälleen lyötti kaksipuolista r :aa. Kun
Aibrekt Meeklenburgilainen tuli Ruotsin
hallitsijaksi, tutustutti hän siellä pohjoissaks. uudet
kaksipuoliset r:t; näiden mukaan Ruotsissakin
alettiin lyödä suurempaa r:aa, aurtuoita, joita
laskettiin rnliumarkkaan 24 kappaletta.
Aurtuoi-den ohella jatkettiin brakteaattien (penninkien)
leimaamista 16:nnen vuosis. alulle saakka. Sten
Sture vanli. alkoi lyöttää myöskin puclen aurtuan
r:ja (ropoja), mutta muuten tämä rahajärjestelmä
pysyi voimusRa 16:n n en vuosis. alkuun,
lukuun-ottamatta r.-markan arvon yllä jatkuvaa
alenemista hopeainurkkaan verraten (ks. Markku).
Sten Sture nuor. lyötti paitsi pieniä rija
ulkomaisten esikuvien mukaan suurempia, luult.
markka järjestelmään sopiviksi tarkoitettuja
r:ja, tällil kuiteiikuiin varsinaisesti
r.-järjestelmää muuttumnttu. Kristian II :n r:t olivat
tavnt-toman huonoja, pieniä neliö-r:ja (klipping),
joiden hopeunpitoisuus oli erittäin alhainen, ja
samanlaiset olivat myös Kustaa Vaasan
ensimäi-set r:t vapaustaistelun aikana. Kustaa Vaasan
uudistustyöhön kuului myös Ruotsin r.-laitoksen
järjestäminen aivan uudelle kannulle, siinä ottn-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
