Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raha-arpajaiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1385
Raha-arpajaiset—Rahajärjestelmä
1386
nutlla ulkomaan olot huomioon. Jo 1522 hän alkoi
lyöttää äyrejä, jotka vastasivat 3 aurtuaa, ja
kokeiltuaan parissa otteessa erilaisilla suurilla
ho-pea-r :illa, alettiin 1534 lyödä Saksassa
käytäntöön päässeen taalerin mukaisia isoja r:ja. jotka
sittemmin kävivät riksin (riksdaler, ks. t.i
nimellä. Nämä eivät kumminkaan olleet tarkasti
määrätyssä suhteessa r.-markkaan. ja 1536
alettiin valmistaa myös markan r:ja sekä sen osia.
Eerik XIV alkoi lyöttää kulta-r:ja, ulkomaisten
kulta-r:jen mallin mukaan; hänen seuraajansa
lyöttivät myös markkajärjestelmään sovitettua
kulta-r:aa. Juhana III:u aikana huononi
hcpea-r:n laatu siinä määrässä, että hänen pikku-r:nsa
näyttävät pelkältä vaskelta. Hänen seuraajainsa
oli suurilla vaikeuksilla saatava parannus aikaan.
Jotta rikkaitten vaskikaivosten tuotantoa
mahdollisimman edullisesti voitaisiin käyttää, ryhtyi
Kustaa II Aadolf kulta- ja hopea-r :jensa lisäksi
1624 lyöttämään vaskisia 2, 1. ja ’/» äyrin
r:ja, aluksi neliö-r:ina, vista 1627 pyöreinä,
niinen seuraajansa Kristiinan aikana annettiin
vaskelle vielä tärkeämpi asema Ruotsin
r.-talou-dessa : alettiin valmistaa isoja p 1 o o t u-r:ja
■ ks. t.i. jotka vastasivat 10—talaria hopeassa.
Vasken arvon aleneminen kumminkin johti
siihen. että syntyi ero hopea- ja vaskitalarin arvon
välillä (ks. Talari), mikä ero kasvamistaan
kasvoi. Ohimenevä ilmiö olivat Kaarle SII:n
vaskiset hätävararahat (ks. t.), jotka,
vaikka olivat vain Ve äyrin suuruisia,
pakko-kurssilla kävivät 1 hopeatalarin arvosta. V:nl770
r.-sääntö asetti riksin 3 hopeatalarin arvoiseksi,
ja riksi speoie oli sitten Ruotsin varsinaisena
r:na v :een 1855. jolloin riksi valtion-r:aa
(riksdaler riksmynt/ =*/« riksi specie tuli yksiköksi:
tämän nimi muutettiin 1873 kruunuksi.
Plootu-r:n valmistus loppui Kustaa III :n aikana.
Kustaa IV Aadolf otti äyrin asemesta käytäntöön
-killingin vaski-r:n nimityksenä.
S u o m i. Vanhimmat Suomessa tavatut r :t
ovat. ani harvoja roomal. ja bysanttilaisia
lukuunottamatta. itämaisia (n. s. kuufalaisia) r:ja
0-10 :nneltä vuosis. sekä saks. ja anglosaksilakia
r:ja ll-12:nnelta vuosis.: nämä eivät
kumminkaan ole täällä käyneet varsinaisena r:na.
jos-kohta niiden esiintyminen toisinaan varsin
suurina aarteina osoittaa niiden kaupassa olleen
arvonmittana. Vasta kun Ruotsissa varsinainen,
säännöllinen r:n-leimaus alkoi, opittiin
vähitellen Suomessakin käyttämään r :aa. Osaksi täällä
oli ruots. r :aa liikkeellä." osaksi tulvi
Itämeren-maakunnista tänne alempiarvoista r:aa. Etenkin
tämän vastustamiseksi oli tärkeätä saada
Suomeenkin oma r.-paja. On arveltu, että jo 14:nnen
vuosis. alkupuolella olisi Turussa ollut r.-paja
olemassa, mutta tätä ei ole vielä voitu todistaa.
Eerik XIII ainakin perusti r.-pajan Turkuun
ja hänen ajaltaan ovat ensimäiset Turun aurtuat:
lisäksi hän lyötti siellä pieniä sterlinkejä (3
penningin arvoisia rahoja), jollaisia ei käytetty
Ruotsissa. mutta kyllä Tanskassa. Seur. hallitsijoiden
aikana Turun r.-paja myös oli toimessa, mutta
vilkkaammin se toimi ainoastaan Kaarle
Knuutin-pojan aikana. Vielä Kustaa Vaasa piti kahdessa
erässä Turun r.-pajaa käynnissä. 1523-24. jolloin
lyötiin äyrin-r:ja. sekä 1556-58, jolloin toiminta
siellä Venäjää vastaan käytävän sodan vuoksi cli
varsin vilkas: silloin valmistettiin siellä pyö-
reitä markan, */j markan ja 2 äyrin r :ja sekä
16—2 äyrin neliö-r:ja. Tämän jälkeen ei tiedetä
Turussa leimatun r:aa. vaikka Juhana herttuan
etuoikeuksiin kuuluikin r :n-lyöttäminen. Kaikki
maassa käypä r. tuli Ruotsin muista r.-pajoista.
V:n 1809 jälkeen Ruotsin ja Venäjän r. aluksi
kulki rinnan huolimatta viranomaisten
ponnisteluista saada Venäjän raha yksinvallitsevaksi.
Tämä onnistui 1S40 v:n r.-reformissa. 20 vuotta
myöhemmin Suomi sai oman r:nsa.
Itämaat. Muhamettilaisten valtioiden r :t
johtavat juurensa kreik.-roomal. sivistyspiiristä,
kuten nimitykset divar (=denarius) kulta-r:lle.
dirliem (=drakhma) hopea-r:lie, ja fels (= follis)
vaski-r:lle osoittavat. Itsenäisesti r.-laitos on
syntynyt Itä-Aasian maissa. Jo toisella
vuosituhannella e. Kr. Kiinassa valmistettiin veitsen-,
lapion- y. m. muotoisia metallipalasia
arvon-mitoiksi. Sittemmin niille annettiin pyöreän
levyn muoto, jonka keskellä oli reikä. Nämä
r:t olivat vaskesta, hopeasta käytettiin vain
yksityisten leimaamia harkkoja. Japanissa
järjestettiin 1870 r.-laitos euroopp. tapaan, vrt.
liitekuvaa Rahoja I, II. L. T.
Raha-arpajaiset. arpajaiset, joissa voittona on
raha. Niitä on tiettävästi ensinnä pantu
toimeen keskiajan lopulla tai uuden ajan alussa.
1700-luvun lopulla tuli yleiseksi, että valtiot
perustivat r:ia omaksi hyväksensä pysyväisten
valtiolaitosten muodossa. Viime aikoina ne
kuitenkin on monin paikoin poistettu. R :n eri lajeista
ks. Arpajaiset. Varsin yleiset r. ovat vielä
nytkin n. s. palkintolainojen muodossa (ks.
Palkin t o 1 a i u a). Tämä arpajaisista ja
lainaksi-annosta yhdistetty sopimus on muuten antanut
aihetta puhtaille arpajaisille, n. s.
promessi-pelille, jossa joku ostaa vedetyssä sarjassa
olevan obligatsionin haltijalta määrätystä hinnasta
oikeuden nostaa obligatsionin osalle mahdollisesti
tulevan pienintä määrää (lainaksiannettua
summaa) suuremman summan, sitoutuen samalla tav.
antamaan lisää hyvitystä, jos voitto sattuu
tulemaan suurenpuoleinen. Koska obligatsionin
varsinainen omistaja tällöin luovuttaa sen
sopimuskumppanilleen. antaa viimemainittu kirjallisen
sitoumuksen (promessin) siitä, mitä hän on
velvollinen suorittamaan ensinmainitulle. J. F.
Raha-asiaintoimituskunta ks. Senaatti.
Raha-asiat 1. finanssit ks.
Valtiontalous.
Rahajärjestelmä, kaikki ne säännökset, joissa
määrätään seuraavat seikat: 1) mikä tai mitkä
metallit ovat maan rahalaitoksen pohjana, s. o.
rahakanta (ks. t.) ; 2) pää rahan eri lajit,
kuinka monta niitä on lyötävä määrätystä
paljoudesta arvonmittaajaksi otettua metallia,
rahojen paino ja pitoisuus, nimi. koko. leima ynnä
muoto yleensä ja kelpaavaisuus lailliseksi
maksuvälineeksi; 3) vaihtorahan lyönti ja sen suhde
päärahaan. Vaihtorahoiksi sanotaan
sellaisia pienenlaisille summille asetettuja rahoja,
joiden metalliarvo on niiden nimellisarvoa
pienempi ja joita yksityisten välisissä
suorituksissa on laillisena maksuvälineenä
vastaanotettava vain rajoitettuun määrään. Näitä rahoja
voidaan lyödä joko lailliseksi maksuvälineeksi
julistetuista metalleista tai muista halvemmista
metalleista. Esim. maassa, jossa päärahat lyödään
hopeasta voidaan vaihtorahat lyödä joko hopeasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
