Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raittiusseurat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
☿1407
Raivola Raja-asema
1408
saada jalansijaa. mutta tähän saakku yleensä
onnistumatta. Ensimäiset., jotka maahamme
syntyivät, olivat paikallisia. (Seurasta
„Kohtuuden vstavat” ks. Raittiusliike.) 1880-luvun
alussa niistä kohosi huomattavimmaksi
Raittiuden ystävien seura. Ennen pitkää
heräsi raittiustyön tekijöissä ajatus, että koko
maan raittiusväki olisi koottava yhteiseen
seuraan ja että senvuoksi muitten r:n tulisi liittyä
haaraosastoina Raittiuden ystävien seuraan. Se
saatiinkin aikaan yleisessä raittiuskokouksessa
Helsingissä 1888. Senjälkeen tämä seura edusti
pitkät ajat melkein yksinomaan koko maan
raittiusseuratvötä. V. 1905 erosivat
käytännöllisistä syistä Raittiuden ystävien ruotsinkieliset
haaraosastot pääseurasta ja muodostivat oman
liiton nimellä Finlands svenska
nykterhetsförbund. Huomattavaksi
raittiusjärjestöksi viime aikoina on muodostunut myöskin
Suomen opiskelevan nuorison
raittiusliitto. Se sai alkunsa 1886 perustetusta
Ylioppilaitten raittiusyhdistyksestä, joka v:sta
1901 lähtien rupesi perustamaan haaraosastoja
oppikouluihin ja 1906 luovutti asemansa main.
liitolle.
Kun Raittiuden ystäväin seura 1905 oli
suurimmillaan, kuului siihen yli 34,000 jäsentä,
nykyään n. 22,000. Seuran suurin haaraosasto
on Helsingissä toimiva Koitto, johon ajoittain
on kuulunut yli 2,000 henkeä.
Paikallisyhdistykset muodostavat alueittain n. s.
raittiuspiirejä. joita nykyisin on 23. Piireillä on omat
vuosikokouksensa ja toimikuntansa, jotka
johtavat raittiustyötä piirissä. Kerran vuodessa
lähettävät Raittiuden ystävien paikallisyhdistykset ja
piirit edustajansa vuosikokoukseen, jossa
keskustellaan ja päätetään koko järjestön asioista.
Vuosikokousten ybteydessä pidetään yleisiä
raittiuskokouksia, joihin kaikilla
raittiudenharrastajilla on oikeus ottaa osaa. V-o H-nen.
Raivola. 1. Kylä ja huvilaseutu
Kivennavan pitäjän lounaiskulmalla. 15 km
kirkolta. As. n. 2,500 suom., 2,000 ven.,
passilla-oleskelevia n. 800. Kesäasukkaita 6,000-10,000.
Taloja n. 900. — Apteekki. Suom. kansakoulu;
2 Venäjän kansanvalistusministeristön
ylläpitämää ven. kansakoulua (toinen 2-luokkainen). —
Teollisuuslaitoksia: R:n höyrymylly ja saha.
puunjalontustehdas ja sähkölaitos (omistaja o.-y.
I. L. Galkin); R:n kotelotehdas (omistaja
Rubanin). Sorinin pussi- ja kotelotehdas sekä
höyrysaha ; veljekset Friesen saippuatehdas. Asemalta
kylään Suomen valtion teettämä ja ylläpitämä
viertotie. Kreik. katolinen kirkko ja
seurakunta. — R. lähikylineen muodostaa erikoisen
nimismiespiirin. — Katariina II:n
perustama puisto. — 2. Rautatieasema (III l.),
Viipurin-Pietarin rataosalla. Mustamäen ja
Tyrisevän asemien välillä. 70 km Viipurista. 59 km
Pietariin: etäisyys Helsingistä 383 km.
Raivotauti, eläinl., on koirissa, kissoissa ja
villeissä lihansvöjissä (susissa, ketuissa)
esiintyvä tarttuva tauti, mikä, tav. puremisen kautta,
tarttuu muihinkin eläimiin ja ihmiseen.
Tartunta-aineen laatua ei toistaiseksi varmuudella
tunneta. Taudin kulussa erotetaan
synkkämielisyys-, raivo- ja lamanntumisaste. Edellisellä,
joka kestää 1/2-3 päivään, osoittautuvat eläimet
omituisen aroiksi ja oikullisiksi, raivokaudella,
kestämisaika 3-4 päivää, ne saavat halun juosta
pois kotoa sekä purra kaikkia eteensattuvia
eläimiä ja ihmisiä. Lamaantumisasteella taas
halvaantuvat eläimen ruumiin ja raajain
lihakset ja se kuolee suuresti kuihtuneena 7,
viimeistään 10 vuorokauden kuluttua taudin alkamisesta.
N. s hiljaisessa muodossa ovat oireet tuskin
huomattavat ja kuolema seuraa 3-4 päivän kuluessa.
Raivotautisen eläimen hoito ei tule
kysymykseen. Purtuja ihmisiä hoidetaan Pasteurin
suojelusistutustavulla. Kp.
Raja ks. Rajamerkki ja
Rajan-k ä y n t i.
Raja 1. r a j a h (arab. ruOjà, yks. ra’ije =
lauma), sellaisten Turkin asukasten, etenkin
Turkin alamaisten nimitys, jotka eivät tunnusta
islamia, vrt. R a d z a. K. T-t.
Raja ks. Rauskut.
Raja-arvo (lat. limes). Vakinaista suuretta n
-anotaan tunktsionin f Ix) r:ksi, kun x = xo. jos
f (ti: n arvo yhä enemmän lähenee tätä vakiota
sillä tavoin, että erotuksen ffx)—a
absoluuttiarvo voi tulla pienemmäksi, kuin mikä edeltäpäin
valittu positiivinen luku taliansa, kun x lähenee
•ro:aa. Siten esim. summa 1 + -5- + „ + -j,-I.....
lähenee sitä enemmän 2 :ta kuta useampia
yhteenlaskettavia (termejä) summaan otetaan s. o.
kuta suurempi luku >1 on. Kahden ensimiiisen
termin summa on näet 1 ’/«i 3:n ensimiiisen
termin summa 1’/«, 4:n summa 1 7/s, 5:n summa
1 "/1« j- n. e. Kun siis termien luku on
vuoron perään 1. 2, 3, 4. 5... puuttuu niiden
summassa 2:sta: 1, ’/ii ’/«. Vs- Via • • • • 1- sitä
vähemmän kuta useampia termejä summassa 011.
n:n kasvaessa äärettömän suureksi on summa
2:ta pienempi vain äärettömän vähän. 2 on
sen-tähden tuen summan r.. kun n on äärettömän
suuri. Kymmenmurtoluvun O.rni .... r. on ’/>
kuu kymmenyksien luku 011 äärettömän suuri.
Ympyrän sisään- tai ympäripiirretyn
säännöllisen monikulmion piirin tai pinta-alan r:na 011
ympyrän kehä tai pinta-alo. kun monikulmioiden
-ivuiuku 011 äärettömän suuri. Neliössä, jonka
sivun lukuarvo on 1, on lävistäjä lukuarvoltaan
= y 2. Tämä luku on irratsionaaliluku (ks.
Irratsionaalinen), eikä sitä voida
sen-tähden täsmälleen merkitä kymmenmurtoluvulla
eikä tavallisella murtoluvulla, mutta sellainen
luku on kuitenkin varmasti olemassa, koska se
on geometrisesti esitettävissä. Se on r:na
lukujonolle 1,4; 1,41 ; 1.414-, 1.4141____ (vrt.
Likiarvo). sillä nämä luvut antavat neliöön
korotettuina lukuja, jotka ovat sitä lähempänä 2:ta
kuta useampia kymmenyksiä otetaan. R. on
tärkeä matemaattinen käsite, jonka merkitys koko
korkeammalle analyysille on perustavaa laatua.
Sitä käytetään laajalti esim. snrjaopissa,
irratsio-nualilukujen teoriussa, differentsiaali- ja
integraalilaskennassa. D. S:n.
Rnja-asema. Suomen rautateiden raja-asemalla.
Terijoella, on rajatullitoimisto. joka on
oikeutettu tullaamaan kaikenlaisia Venäjältä
saapuvia tavaroita. Sitäpaitsi on Pietarin
asemalla suom. tnllitoimisto. joka on oikeutettu
tullaamaan Suomeen lähetettäviä tullivapaita
tavaroita ynnä matkatavaroitn. Venäjän puolella
rajaa, Valkeasaaren asemalla, on ven.
tullitoiminto, jossa suo tullata Venäjälle meneviä tavi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
