Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rajah ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1409
Rajah —Rajamerkki
1410
roita. ellei niitä määräpaikalla perillä tullata.
Sittenkuin yhdysliikenne Suomen ja Venäjän
rautateiden välillä on saatu aikaan, on Pietarissa
ja Valkeasaarella v:u 1915 tammikuussa alkanut
toimia Suomen rautateiden tullitoimisto, jossa
tullataan Pietaria etemmäksi menevä
läpikulku-tavara. Myöskin Ruotsin rajalla on Suomen
rautateiden uudessa päätekohdassa, Karungin
asemalla, v:n 1915 alusta toiminut suom.
tullikamari. El. K.
Rajah, arvonimi, ks. R a d z a.
Rajaharju, maatila Viipurin pitäjässä (os.
Tali). Tilalla on karjanhoitokoulu (naiseppilaita
varten).
Rajahyöty ks. Arvo.
Rajajoen hoitoalue ks. Hoitoalue ja
Metsänhoitolaitos.
Rajajoen taistelu oli 9 p. heinäk. 1703,
jolloin Suomen sotajoukkojen komentaja
kenraalimajuri Abraham Cronhjort 4.000-miehisellä
joukolla koetti pitää puoliaan Rajajoen yli
tunkeutuvaa suurta venäläistä ylivoimaa vastaan, ollen
pakotettu nelituntisen puolustuksen jälkeen
peräytymään. Ensi kertaa huomattiin tällöin venäläisten
hyökkäävän tarkoin järjestetyssä sotarintamassa
,,aivan kuin parhaat eurooppalaiset sotajoukot".
A. Es.
Rajajoki 1. Siestarjoki (ruots. S y s t e
r-bäck), n. 60 km pitkä joki Karjalankannaksella;
lähtee Kurikan suosta n. s. Ayräpäänselältä ja
laskee Kronstadtinlahteen. Pähkinäsaaren
rauhanteossa 1323 määrättin Ruotsin valtakunnan ja
Novgorodin alueen raja alkamaan merestä
Sies-tarjoen suusta ja käymään sitä pitkin Sadejokeen,
joten R. v:een 1617 oli valtakunnan rajana ja
sen jälkeenkin rajana Suomen ja Inkerinmaan
välillä. Tästä se on saanut myöhemmän R:n
nimen. vrt. Siestarj oki.
Rajakreivi ks. Kreivi.
Rajakulma ks. Heijastuminen.
Rajaliitto ks. Rajasopimus.
Rajalin [-li’n], Thomas von (1673-1741),
vara-amiraali, synt. Suomessa, ollen luultavasti
Rajalenius-sukua. Lähdettyään nuorena merille
R. palveli m. m. Englannin sotalaivastossa.
Pääsi 1699 opettajaperämieheksi Ruotsin
amiraliteettiin. Suuren pohjan sodan aikana hän oli
mukana laivaston retkillä Itämerellä ja
Suomenlahdella. yleni 1715 komendööriksi ja otti seur.
vuosina päällikkyytensä alaisella „Vehrden"
laivalla menestyksellä osaa merisotaan. Julkaisi
rauhanteon jälkeen pari purjehdusta ja
laivanrakennusta koskevaa teosta, joista hallitus antoi
hänelle palkinnon. Nimitettiin 1741
vara-amiraaliksi, aateloitiin ja määrättiin laivaston
päälliköksi sodassa Venäjää vastaan. Hallituksen
käskystä hänen täytyi olla laivastoineen kesä 1741
Haminan läheisyydessä, missä elintarpeiden
puutteen synnyttämät taudit veivät suuren osan
miehistöstä. R. lähti omalla uhallaan etsimään
parempaa asemapaikkaa, mutta sairastui ja kuoli
kulkutautiin svysk. 1741. Häntä pidettiin aikansa
etevimpänä ja kokeneimpana upseerina Ruotsin
laivastossa. [..Finni, minnesvärda män", II.]
K. TV. R.
Rajalinnoitus, lähelle valtakunnan maanrajaa
rakennettu linnoitus, jonka pääasiallisena
tehtävänä on olla oman armeian strategisen
kokoontumisen tukikohtana ja turvana tai tärkeän
45. VII. Painettu "/s 15.
yhdystien sulkijana. 1600-luvulla muodostettiin
Ranskassa n. s. r.-järjestelmä, joka perustui
siihen myöhemmin vääräksi huomattuun
käsitykseen, että riittävä määrä r:ia kykenee sinänsä
estämään vihollisarmeian tunkeutumisen maahan.
Ranskan raja varustettiin sen vuoksi
3-kertai-sella linnoitusvyöhykkeellä. Tämä järjestelmä
osoittautui vv:n 1813-15 sodassa tarkoitustaan
vastaamattomaksi ja linnoitukset ovat saaneet
toisen strategisen merkityksen.
Rajamaa, oikeudellisessa suhteessa
epämääräinen nimitys, jota toisinaan, joskus halventavassa
merkityksessä, käytetään jonkun valtakunnan
syrjäisemmistä osista, erittäinkin sellaisista, jotka
väestön kansallisuuteen nähden eroavat
keskuksesta. Kun nimitys sellaisenaan on
valtio-oikeudellisesti aivan väritön, on mahdollista
käyttää sitä sekä sellaisista osista, joilla ei ole
oikeudellista erikoisasemaa, että sellaisistakin, joilla
on laajalle ulottuva sisällinen itsenäisyys. Kun
venäläisellä taholla Suomea toisinaan mainitaan
Venäjän r:na (okraina), liittyy tähän tav.
Suomen oikeutta kieltävä tarkoitus. R. E.
Rajamerkki. Jo vanhan ajan sivistyskansat
käyttivät rajamerkkejä erottamaan ja
turvaamaan yksityisen omistus- ja hallintaoikeutta
maahan. Niinpä Dionysios kertco, että Rooman
toinen kuningas Numa käski jokaisen
merkitsemään tilansa piirin ja panemaan kivet rajoille
ja pyhitti nämä kivet Jupiterille, rajojen
suoje-lialle, sekä sääsi lisäksi, että se, joka poisti tai
siirsi rajakiven, oli tämän jumalan vihan alainen
ja henkipatto. Ruotsin vanhoissa maalaeissa
tavataan myöskin määräyksiä r:ien 1. pyykkien
laadusta ja rangaistusmääräyksiä niiden
siirtämisestä tai hävittämisestä. Verraten myöhään on
r:inä käytetty puita, joiden kupeeseen oli hakattu
pykäliä, vaikka jo vanhoissa laeissa määrättiin
samoinkuin nyk. säädetään yleisessä laissakin,
että pyykeiksi kyläin välille on pantava viisi
kiveä, yksi keskelle napakiveksi ja neljä
sen ympärille osoittamaan siitä lähteviä
raja-suuntia sekä rajansuunnalle nyk. 10-20 metrin
päähän napakivestä viittakivi ja tav. nyk.
200 metrin välimatkoille johto- eli
viisari-kivet, viisi kiveä riviin, tai kivien puutteessa
kaivettava oja tai luomalla maapenkere.
Napa-kiven pitää olla maan päällä puolitoista ja
maassa kyynärä, toisten kolme korttelia; kaikki
ne ovat alta ja ympäriltä kivillä kiinnitettävät.
Niiden pitää myös olla raskaammat kuin miehen
kantamus ja kulmillansa osoittaa rajan suuntaa.
Napakiven alle on pantava tukeva paasi, johon
on hakattu sama suunta eli rajakulma, jota
napakivi osoittaa. Jos maa on veteläperäinen,
on paasi pantava kaksinkertaiselle puulavalle.
Jos pyykki asetetaan kalliolle, niin on rajakulma
hakattava kallioon. Jos rajapiste sattuu
maa-peräkiveen, voi sellaiseen myös merkitä rajan.
Jos ei saada edellämainitun suuruisia napakiviä,
saa käyttää pienempiä, kuitenkin suurempia kuin
miehenkantamus, sekä sellaisissa tapauksissa
rakentaa nelikulmaisen pyykin
useammasta kivestä siten, että pyykin sivut ovat
vähintään 5 ja korkeus 2 */» jalkaa. Tonttien,
kujien ja teiden ja muiden sellaisten pienten
alojen rajojen osoittamiseksi, joissa suuret
pyykit olisivat tiellä, riittää ainoastaan napakivi
eli yksikivinen pyykki. Läänin-, kihla-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
