Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rakennusylihallitus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
142!)
Raken nusylihallitus—Rakkaus
u:so
perustuu käsitykseen, että tällaisten
..ulkonaisten merkkien" perusteella voidaan arvioida talon
verokykvisyys. Vero on tällaisena liiaksi
kaavamainen soveltuakseen nykyoloihin. 2.
Huone-luo k k a v e r o. Rakennukset sovitetaan
määrättyjen perusteiden mukaan verotariffin eri
luokkiin ja kultakin veroluokalta suoritetaan sille
laissa määrättyä veroa. Perusteena voidaan
käyttää joko huoneitten lukumäärää, kuten
Itävallassa on laita vuokraa tuottamattomia
rakennuksia rasittavassa verotuksessa, tai rakennusta
yhdessä siihen kuuluvien talousrakennusten ja
msapalstain kanssa, jolloin rakennusten suuruus
ja laatu, rakennustapa sekä pihamaat ja
puutarhat otetaan huomioon, kuten Preussissa. Tämä
veromuoto soveltuu parhaiten käytettäväksi
sellaisissa oloissa, joissa ei rakennusten
vuokraamisen harvinaisuuden vuoksi voida ottaa vuokraa
tucton määräämisen perusteeksi, siis
pääasiallisesti maaseutuoloissa ja pikkukaupungeissa.
3. V u o k r a n t u o 11 o v e r o. Talonomistajaa
verotetaan niistä vuokratuloista, mitkä hänellä
•ou talosta tai mitkä hänellä paikkakunnalla
vallitsevien olojen perusteella voisi olla. Tämä
veromuoto on teoreettisesti paras rakennusten
verottamistapa, mutta sitä voidaan kuitenkin
menestyksellä käyttää ainoastaan kaupunkioloissa.
Vero määrätään bruttotulon perusteella, josta
kuitenkin toisinaan saadaan vähentää eräät
menot, kuten kulumis- ja korjauskustannukset
sekä vakuutusmaksut, mutta ei velkojen korkoja.
Tav. ei taksoitusta vuosittain uudisteta, vaan
arvioidaan keskimääräiset vuokratulot
useammaksi vuodeksi kerrallaan. Tällaista veroa
käytetään m. m. Baierissa, sellaisissa osissa
Itävaltaa, joissa enemmän kuin puolet asunnoista
on vuokralla ja osittain Preussissa sekä
Englannissa, missä vero kuitenkin luonteeltaan on r:n
ja vuokraveron (ks. t.) välimuoto. 4.
Raken-nuksenarvovero. Vuokratulojen sijasta
käytetään toisinaan kuten Württembergissä,
Badenissa, Hessenissä ja myöskin Preussissa ennen
v. 1893 rakennuksen pääoma- tai kauppa-arvoa
rakennuksen tuottaman tulon mittana. Tällaisena
vero soveltuu eritoten kaupunkioloihin, varsinkin
jos kaupunki on nopean kehityksen tilassa,
jolloin rakennuksen pääoma-arvo yleensä nopeasti
vaihtelee rakennuksen tuottamien vuokratulojen
vaihteluiden mukaisesti. — Toisinaan, semminkin
entisinä aikoina, r. esiintyi myöskin
pinta-alaveron (ks. t.) muodossa. Y. H.
Rakennusylihallitus (virall. Yleisten
raken-nusten ylihallitus), ei-kollegiaalinen
keskusvirasto. jonka toiminta-alaan kuuluu: Suomen
valtion yleisten rakennusten (virastojen,
koulujen, sairaalain, vankilain, kasarmien,
majakka-laitoksen rakennusten) hoito ja ylläpito
(korjaukset), senaatin määräyksestä valtion
uutisraken-nusten ehdottaminen ja niiden suorituksen
valvominen. vaadittaessa lausuntojen antaminen; r. on
myös virastojen neuvonantaja rakennusasioissa.
Helsingissä r.. maaseutukaupungeissa sen alaiset
lääninarkkitehdit (ks. t.) tarkastavat ja hvväk
syvät rakennusten fasadit ja muutosehdotukset,
yhteisöjen rakennuksista ainoastaan kirkkojen
rakennuspiirustusten tarkastus ja työn valvonta
kuuluu r:lle. Säännön mukaan r:n alaiset työt,
kirjallisten tarjousten perustalla, teetetään
urakalla. r:n johdon ja valvonnan alaisina pysyen.
Korjaustöitä lukuunottamatta oli v:n 1914
menoarvio Smk. 210,93;):—. Tilijärjestelmä on
kuukautinen. vuositili helmikuussa. — Nykyisen,
vieläkin pienemmillä muutoksilla ja lisäyksillä
voimassa olevan kokoonpanonsa r. sai 1865. Ohje
säännön mukaan kuuluu henkilökuntaan: yli
-tirehtööri: 1 yliarkkitehti, 3 (nykyään
neljäntenä Uudenmaanläänin rakennuskonttorin esi
mies) ensimäistä arkkitehtia; 4 toista
arkkitehtia (Turun, Hämeen, Viipurin, Kuopion
lääninarkkitehdit) ; 4 koiraatta (Oulun, Vaasan,
Mikkelin läänin) arkkitehtia; 4 vanhempaa
ylimääräistä arkkitehtia (palkkiovirkoja), niistä yksi
lääkintäliallituksen rakennuksia valvova;
koneinsinööri; sihteeri; kanslisti (ylimääräisiä
arkkitehteja kirjoissa; apulaisarkkitehteja tarpeen
mukaan). Lisäksi sotilaslaitoksen rakennusten
intendentti toistaiseksi on siirretty r :een. —Kun
Suomi vv:n 1808-09 sodan jälkeen sai omanr:n,
n. s. intendenttikont torinsa, tuli sen
ensiniäiseksi johtajaksi it. Charles Bassi
(intendenttinä 1810-24. ks. t.), Turun akatemian
kauniin juhlasalin rakentaja. Bassia seurasi
maamme ja Helsingin rakennustaiteessa kuuluisa
Carl Ludvig Engel (1824-40, ks. t.), tätä
saks. Ernst Bernhard Loh rmann
(1841-65), jonka aikana rakennettiin Hakasalmen
huvila, yliopiston laboratori- ja anatomiarakennus.
suoritettiin Nikolainkirkon lopettamistyöt y. m.
Intendenttikonttorin apulaisista,
..konduktööreistä" huomattavimmat olivat Granstedtit. isä
ja poika. Uudessa r:ssa Lohrmann oli
ylitirelitöö-l-inä 1865-67, Carl Albert Edelfelt, joka
oli innokkaasti ottanut osaa viraston
uudesta-järjestämistöihin. 1867-69 (rakensi m. m. vanhan
asematalon ja kem. laboratorin), A. H.
Dahlström 1870-82 (töitä: ylioppilastalo, reaalilyseo,
vanha normaalilyseo, kaartin maneesi y. m.).
I. L. Lindqvist 1882-87 (useimmat suurimmat
vankilat, sotalaitoksen työt ja koulut ovat
Lindqvistin aikaisia) ; seuraavat kotimaiset päälliköt
olivat O. S. Gripenberg 1887-1904 ja Ernst
Theodor Granstedt 1905-12. U-o N.
Rakentaminen, m. m. havaspyydyksen pano
paulalle siilien kuuluvine seikkoineen (ks. K a 1 a
s-t u s, havaspyydysten valmistaminen). U. T. .9.
Raketti (it. rocclietto = sukkula), koje, jota
käytetään ilotulitukseen, merkinantoon, ja
haaksirikkoisia pelastettaessa. R:n pääosan muodostaa
lieriömäinen, paperista, pahvista tai metallista
tehty kotelo, joka on kiinnitetty sauvaan ja
täytetty helposti palavalla panoksella siten, että
panoksen sisään jää toisesta päästä avonainen aukko.
Tähän asetetaan sitten räjähtävää ainetta ja
valaiseva, useasti värillinen panos. Sytytys
tapahtuu kotelon alapäästä ja r.-panoksen palaessa
syntyneet kaasut viskaavat r :n ilmaan korkealle,
jossa valaiseva panos syttyy ja hajoaa
muodostaen kauniita tähtisateita. käärmekuvioita j. m. s.
Ennen käytettiin erikoisella tavalla valmistettuja
r :eja sota-aseina. S. S.
Rakitis ks. Riisitauti.
Rakkaudenateria ks. A g a p e.
Rakkaus on laajimmassa sielutieteellisessä
merkityksessä tuntevan olennon kiintymys eli
mieltymys siihen, mikä hänelle tuottaa tyydytystä,
kunhan vain tämä mieltymys ei ole pelkkä ilontunne,
vaan yhdistää itseensä pyrkimyksen tyydytystä
tuottavan syyn vahvistamiseen sekä samalla sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
