Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rakennusylihallitus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1431
Rakki— Rakkolevä
1432
y: t runsaampaan omaksumiseen. Korkeammilla
asteilla r. kolmia sellaiseksi m v S t 8 t u u t e
i-seksi osanotoksi toisen tuntevan olennon
Miruun tai iloon isääli ja myötäilo), joku ei
ole vain passiivista toisen tunteiden kuvusteluo,
vaan johon liittyy luja pyrkimys tarpeen ju
tilai– luden mukaan turvuamaan ja auttamuun toista
olentoa. Korkeimmillaan r. saa yksilön vapaasti
antautumaan toisen olennon tai yleisen
tarkoitusperän hyväksi silläkin uhalla, että antautujan
i-mat ahtaat edut joutuvat kärsimään. Varsi
naisi mman siveellisen leimansa r. tällöin saa siitä,
ettei se sokeasti kiinny johonkin
rujoitet-tuun elämänsisällykseeu, vaan
oikeudenmukaisesti ottaa huomioou kunkin eri
persoonallisuuden. rakastajan itsensäkin, olennaiset
tarpeet ja kunkin eri asian omiin merkityksen
elämän suuressa kokonaisuudessa.
Kun r. voi aiheutua monenlaisista sielullisista
vaikuttimista eli tarpeista ja kun sen esine voi
-ekä »isullyksensä että laajuutensa puolesta
suuresti vaihdella, niin r. luonnollisesti osoittaa
suuren paljouden eri lajeja ja muotoja.
Aistillinen r. esiintyy kiintymyksenä sellaiseen,
mikä tyydyttää aistillisin viettejä ja tarpeita,
eritoten sukupuoliviettiä. Viimemainittu vietti
on myöskin sen rakkaudentunteen pohjana, jota
nimitetään lemmentunteeksi 1. eroottiseksi
tunteeksi. Tämä tunne on kuitenkin jo monista
eri aineksista, henkisistäkin, yhdistetty ja
saattoa kohottaa rakustavan yksilön olemuksen
hyvinkin korkealle, ehkäpä sillekin asteelle, että hän
voi vapaasti luopua pyrkimästä rakastamansa
henkilön omistamiseen, kun hänestä tämän onni
näyttää sellaista luopumista vaativan.
Korkeim-milleen r. kohoaa toiselta puolen sinä puhtaana,
kaikesta aistillisuudesta vnpaana pyrkimyksenä
olevaisuuden perikuvien 1. ideojen ajatukselliseen
käsittämiseen, jota Platon kuvaa (,, platoninen
rakkaus"), ja toiselta puolen sinä koko
persoonallisuuden syvätuntoisenu. täydellisen alttiina,
mutta kuitenkin persoonallisen olemuksen ytimen
säilyttävänä antautumisena, jota sanotaan
..kristilliseksi riksi". Esineensä alan puolesta r. voi
< lla sidottu niinkin nhtaihin rajoihin, ettei se
ulotu henkilön oman yksilöllisyyden ulkopuolelle
■ itserakkaus), mutta mvötätunteena se voi
laajeta henkilön lähimmästä piiristä yllä
yleisemmäksi. niin että se lopulta kohdistuu
poikkeuk–etta kaikkiin tunnekykyisiin olentoihin (perhe-,
nuku-, heimo-, isänmaanrakkaus, yleinen
ihmisrakkaus, yleinen I. universaalinen myötätunne).
Z. C.
Häkki (ruotu. mek), ne laitteet, joilla
raakapuu keskikohdaltaan kiinnitetään paikoilleen joko
mastoon tai tankoon. F. VV. L.
Rakko, yleinen nimitys ruumiin pussimaisille
•äiliöille. olkoonpa sisältö nestemäistä (esim.
sappirakko) tai kaasumaista (esim. kalojen
ilmn-rakko). — Rakko ilman lisäsanaa on
vakiintunut jokapäiväisenä puhees-a merkitsemään
virtsarakkoa f k*, t.). J. J. K.
Rakkofisteli, virtsarakkoon johtava luonnoton
tiehyt, mikä saattaa olla joko synnynnäinen,
tapaturmainen tahi rakon läheisyydessä olevan
taudillisen ilmiön synnyttämä, ks Pisteli.
I/. <1 li
Rakkohalvaua ks. Virtsarakko.
Rakkojalkaiset (Phyiojioda 1. Thripida), ko-
rennoisiin (Pseudoneuroptera) kuuluvia 1-2 111111
pitkiä hyönteisiä, joilla 011 tav. 4 kapeaa
molemmin puolin ripsireunaista siipeä, lyhyeksi
keila-maiseksi imutorveksi muuttuneet suuosat ja
omituiset tnrttumaelimiksi mukautuneet rukot
viimeisten jnlkanivelten päissä. Elävät usein
suurin joukoin viidessä jn saavat
viljelyskasveillemme monasti tuntuvaa vahinkoa aikaan. Monet
synnyttävät, imemällä heinä- ja
viljakasveistamme nestettä tähkän alapuolelta, n. s.
valko-tähkiä, jolloin tähkä osaksi kuihtuu ja vaalenee.
Tärkein vulkotähkiä synnyttävä rukkojiilkninen
meillä on Aptinothrips rufa. joku esiintyy
lieinä-kusveilla. Limnothrips dentieornis elää vehnällä,
rukiilla ja ohralla, tehden melkoista vahinkoa
imemällä niiden jyviä. P/it/so/ius robusta
ahdistua herneentaimia, joiden latvat hyönteisen
vaikutuksesta kuihtuvat. U. 8-s.
Rakkokasvain ks. C y s t a.
Rakkokatarri ks. Virtsarakko.
Rakkokivet ks. Virtsakivet.
Rakkokouristus ks. Virtsarakko.
Rakkolanjoki. 1. Maatila Viipurin pitäjässä
lähellä Hovinmnan rautatieasemaa, käsittää
nykyään 6 tilaa (osittain rälssi-, osittain
verotaloja), 0,» manttaalia, 769.si ha. R:n
kaakeli-tehdas. — R. kuului 1700-luvun alulla
Seseman-suvulle. Osa siitä sisältyi insinöörikapteeni Carl
Oppermannin 1705 saamaan lahjoitusmaahan..
Vielä 1700-luvun lopulla II. siirtyi oston kautta
liovineuvos J. von der Ilowenille. Myöhemmin
se oli m. m. laamanni J. Paldanilla (k. 1833).
Vista 1889 omistivat sen konsuli W. Dippell ja
arkkitehti E. Dippell. Nyk. omistaja (1915)
rouva D. Dippell. A. Es.
2. Kaakelitehdas R:n maatilasta palstoitetulla
palstatilalla, omistaja Rakkolanjoki k
a-k e 1 f a b r i k a.-b. (osakepääoma ja
vararahasto-770,500 mk.; toimeenpaneva johtaja eversti
W. Thesleff). — Kaakelitehtaan per. 1877
Venäjän alamainen N. Erher, 1889 se joutui konsuli
W. Dippellille ja arkkitehti Edv. Dippellille, 1904
nyk. o.-y :lle. Valmistus käsittää kaikenlaisia
uuni- ja seinäkankeleita, arvoltaan 254,000 mk.
1914 (1880: 128,000 mk., 1900: 220,000 mk.).
Työväestö 140 henkeä (1914). asuu tehtaan
huoneistoissa; eläkerahastossa 52,000 mk.,
sairaus-apurahasto. E. E. K.
Rakkolevä, ..m e r i h a u r a" (Fucus
vesiculo-sus), munasiittoisiin ruskoleviin kuuluvan,
pohjoisissa merissä laajalti
levinneen sukunsa ainoa
meikäläinen laji. Pohjaan
kiinnittynyt, ruskea, sitkeä
sekovarsi on hyvin
liuskot-tunut, haarat 2-3 em leveät,
litteät, ehytlaitaiset,
selvällä keskisuonella varustetut;
pystyssä niitä kannattavat
parittaiset ilmarakot.
Muna-ja siittiöpesäkkeet ovat eri
yksilöissä, turvonneissa
haarojen päissä. R. on sekä
kooltaan että runsaudeltaan
meidän huomattavin
merilevämme. IxiunnisesBa ja
osittain eteläisessä
saaristossa se kasvua monin
paikoin yli 1 m:n korkuisina, Itakkolevft.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
