Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rambert ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
143»
Ramsay
1440
jäseneksi Sodan sytyttyä lSOS liäu kutsuttiin
palvelemaau yliesikuutaan, otti tehokkaasti osaa
•Mikajoen taisteluun johtaeu keskustaa
suomalaisten ryuuätessä joen yli. He\ onlahden taisteluu
jilko-ti K. lähetettiin viemääu Tukholmaan
viholliselta vallattuja lippuja, jolloin hänet
ylennet-tiin majuriksi. Seurasi yliajutanttina
Vege-vickin joukkoja Suomeen kesäk. 1808, kaatui
Lemulla sam. kuun 20 p. järjestäessään
peräytyviä joukkoja. Häntä ja hänen veljeänsä (ks.
vur cn kuvattu Runebergin ruuo>-a
..Matkamiehen näky".
3. Carl Gustaf R. (1783-1808). soturi,
edellisen veli, oli v:sta 1801 upseerina
Uudenmaan rakuunarvkmentissä. N :n 1808 sodan
sytyttyä palveli toisen brigadin ajutnnttina. Osoitti
urhoollisuutta useis-u tilaisuuksissa, eunen muuta
Siikajoeu taistelussa. Teki Lapuan taistelussa
heiuäk. 14 p., johtaen porilaista
jll&kärikomppa-niaa, hyökkäyksen kylää vastaan, jolloin
haavoittui kuolettavasti.
4. Anders Edvard R. (1799-1877),
vapaaherra kenraali, edell:n serkku, yleni ven.
sotaväessä kapteeniksi 1825, määrättiin 1827 Suomen
opetuspa tai joonan v. t. päälliköksi, sekä tuli,
kohottuaan everstiksi, Suomen kaartin päälliköksi
1829. Johti kaartia sen ottaessa 1831 osaa
Puolan kapinan kukistamiseen. R. oli osallisena sekä
Sucmen meriväen että Venäjän
tarkka-ampujapataljoonien järjestämisessä ja nimitettiin 1838
viimemainittujen joukkojen tarkastajaksi.
Määrättiin 1848, säilyttäen entisen virkansa. Suomen
ylisotaoikeuden puheenjohtajaksi. R„ joka oli
ylennyt kenraaliluutnantiksi, sai Itämaisen sodan
aikana 1854 55 tehtäväkseen johtaa Helsingin ja
Turun välisen rannikon puolustusta. Korotettiin
vapaaherraksi 1856 ja nimitettiin Venäjän
krena-tierijoukkojen komentajaksi, tuli 1858
kenraali-ajutantiksi ja 1859 kenraaliksi. Oli 1862-63 ven.
joukkojen komentajana Puolassa, nimitettiin
sota-konseljin jäseneksi 1866, Varsovan
sotilaspiiri-päällikön apulaiseksi 1867 ja
valtakunnanneuvoston jäseneksi 1873. Niin kuuluisaa nimeä kuin
K. ei kukaan inuu suomalainen ole saavuttanut
Venäjän sotapalveluksessa. K. 11". R.
5. Anders Gustaf R. (1832-1910), liike
inie- ja kirjailija, edellisen veljenpoika, eli
vuosikausia ulkomailla. vanhoilla päivillään
kotimaassa. Aloitti 72-vuotiaana
kirjailijatoi-mensa, jonka tuloksena oli 8-osainen, suurta
suosiota saavuttanut muistelmateos ,,FrAn barnaàr
tili -ilfverhAr" 1904-07); lyhennettynä
suomennoksena se on ilmestynyt nimellä ..Muistoja
lapsen ja hopeahapsen". Suunnitteli lnajaa,
historiallisten romaanien sarjaa ,.Genom sekler" josta
vain kaksi nidettä ennätti ilmestyä (1908-09).
ti. Georg Edvard R. (s. 1834), vapaaherra,
kenraali, It 4 n poika, tuli 1861 aliluutnantiksi
ja Suomen kenraalikuvernöörin ajutantiksi, 1869
everstiksi ja 1870 kolmannen ven.
krenatieri-t.irkka ampujapataljoonan komentajaksi sekä 1871
keisarin sivusajutantiksi. R. määrättiin 1874
Suomen kaartin komentajaksi ja johti
pataljoonaa Turkin sodassa 1877, sodan ensi vaiheiden
aikana. Nimitettiin Gornyi Huhujakin taistelun
jälkeen Semerioviri kaartin päälliköksi ja otti
osaa m. rn 1’levnan piiritykseen ja Sofian
valloitukseen. Määrättiin 1878 kenraalimajuriksi
keisarin seuru»–e<-n. Nimitettiin Suomen sota-
\ u>n päälliköksi 1SS0, yleni 1886
kenraaliluutnantiksi. Otettuaan eron 1902, kuu Suomen sotaväki
lakkautettiin, R. sai kenraalin arvon.
7. August R. (s. 1859), pankinjohtaja,
H. 4:n veljenpoika fi|, knud. 1880, fil. lis.
ja tolit. 1882. Toimi kouluillalla, ollen v:sta
lssj Helsingissä oppilaitoksen Nya svenska
läroviirket matematiikan opettajana ja vista
1883 johtajana. Erosi 1895 kouluillalta
siirtyen Suonien kaupunkien hypoteekkikassan
toi-meenpanevaksi johtajaksi. Määrättynä 1892
vakuutustarkastajaksi hoiti tätä virkaa v:een 1901.
Oli jäsenenä tai puheenjohtajana useissa
komiteoissa. kuten komiteassa voimistelunopetuksen
järjestämiseksi 1891, punkkilakikomiteassa 1896.
rautiitiekomiteoissa 1897-99 ja 1907-08
jatyöväen-laiusuudännön tarkastuskomiteassa 1906-08.
Nimitettiin toukok. 1901 senaatin kauppa-ja
teollisuus-toiniituskunuan päälliköksi, sai eron senuatista
syyskuussa sam. v. Ritariston ja aatelin
jäsenenä 15. oli kaikilla sääty valtiopäivillä 1885-1906
ia on kuulunut ritarihuoneen johtokuntaan v :sta
1S91. Tuli 1902 Suomen teollisuudenharjoittajain
keskinäisen palovakuutusyhtiön
toimitusjohtajaksi, oli toimihenkilönä useissa
teollisuusjärjes-töissii ja -yrityksissä, esim. Suomen
paperiyhdis-tyksen puheenjohtajana ja Borgströmin
tupakkatehtaan toimeenpanevana johtajana. Valittiin
Yhdyspankin johtajaksi maalisk. 1913. R. on
matkailijnliikkeemme perustajia ja huomattavin
edistäjä. Julkaissut oppikirjoja ja lukuisia
kirjoitelmia kasvatusopin alalta sekä teollisuutta,
vakuutus- ja eläkelaitoksia ja sairaskassoja
koskevista kysymyksistä y. m. — R:n puoliso
Jully R., omaa sukua Ekström, on tunnettu
genealogisena tutkijana, jolta alalta on
julkaissut laajan ja tärkeän teoksen „Frillsesläkter i
Finland intill Stora ofreden" (I 1909, II 1911).
K. W. R.
8. Wilhelm R. (s. 1865), geologi, edellisen
veli, yliopp. 1882, fil. kand. 1884, fil. lis. 1887,
dosentti 1888 sekä geologian ja mineralogian
professori v:sta 1899. R. on harjoittanut opintoja
Tukholmassa, Pariisissa, Milnchenissä ja
Heidel-bergissä, joilta ajoilta hän on julkaissut useita
mi-neralogisia tutkimuksia. Mainittavin niistä on
väitöskirja „Ober die Apsorption des Lichtes im
Epi-dot von Sulzbachthal" (1887). R. on tehnyt useita
tutkimusmatkoja Kuollanniemimaalle, Aunuksen
Karjalaan ja Kaninin niemimaalle. Näiden
matkojen runsaat tulokset ovat julkaistut „Fennia"ssa ja
sisältävät mineralogisia, petrografisia,
kvartiiiiri-geologisia ja paleontologisia kuvauksia.
Tärkeimmät ovat kuvaukset Kuollun Lujavr-urtin ja
Umptekin tunturien harvinaisista nefeliinisye
niittivuorilajeista. Kirjoittanut laajan oppikirjan
..Geologian perusteet" (l:nen pain. suom. ja ruots.
1910. 2:nen pain. ruots. 1913). F. M-nen,
Ramsay /riimzi/, Sir Andrew Crombie
1814-91), engl. geologi, Englannin geol. toimiston
johtaja ja samalla Lontoon vuoriopiston
professori. Hänen tärkeimmät teoksensa koskettelevat
Etelä-Englannin ja Walesin geologina. K:n
esittämillä todistuksilla Walesissa ja Skotlannissa
vallinneesta jääkaudesta oli suuri merkitys
silloin väittelynalaisena olleen jättkausiteorian
voitolle pääsyyn. Mainittuvat ovat myöskin hänen
laatimansa geologian ja fyysillisen maantieteen
| oppikirjat. E. M-nen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
