Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ramsay ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1441
Ramsay—Rancken
1442
William Ramsay.
Ramsay [rämzi], Sir William (s. 18521.
engl. kemisti, synt. Glasgow’ssa, v :sta 1887
kemiau professorina
Lontoossa, nykyaikaisen
luonnontieteen huomatuimpia
edustajia. Pääasiallisesti
hän on työskennellyt
epäorgaanisen ja fysikaalisen
kemian alalla ja tutkinut
n. s. jalokaasuja ja
alkuaineinen hajaantumista.
Erityiset syyt saattoivat
R:n ja lordi Rayleigh’n
olettamaan ilmassa
olevan erään
tuntemattoman kaasun. Heidän
tutkimuksensa johtivat
argonin (ks. t.) keksimiseen
(1894). Seur. v. R. keksi
ja erotti heliumi (ks. t.)
nimisen alkuaineen ja 1898 muut jalokaasut,
neonin, kryptonin ja xenonin. jotka muodostavat
aivan uuden ryhmän alkuaineitten luonnollisessa
järjestelmässä. Erittäin herätti suurta huomiota
R:n havainto (1903), että heliumia
(jamyösxeno-nia) on radiumimetallin emanatsionissa (ks. R
a-d i u m i) ja että siis tämä metalli hajaantuu
muodostaen alkuaineen, jolla on alempi
atomipaino, mistä kävi selville, että alkuaineet eivät,
niinkuin oli oltu taipuvaisia olettamaan, ole
kemiallisesti jakamattomia. Tämä havainto on
johtanut materiatutkimuksen uusille urille. Näistä
tärkeistä keksinnöistään R. sai 1904 Nobelin
kemian-palkinnon. Hän on sitten jatkanut
alkuaineitten muutoksia koskevia tutkimuksiaan ja
saavuttanut erityisiä tärkeitä, joskaan ei täysin
todistettuja tuloksia. Etenkin on mainittava
neonin ja heliumin eriintyminen. kun katodisäteet
suljetussa tilassa vaikuttavat vetyyn. Onko vety
muuttunut näiksi alkuaineiksi vai onko joku
toinen lähde näille alkuaineille tällöin olemassa,
esim. katodisäteitten elektronit, tätä ei vielä ole
varmuudella ratkaistu. Kaikissa tapauksissa
tulevat nämä tutkimukset, joihin myöskin toiset
tutkijat |Rutherford y. m.) ovat olleet osallisina,
johtamaan alkuaineopin muuttumiseen. R:n laajasta
kirjallisesta toiminnasta mainittakoon ainoastaan
..Essays biographical and chemical" <190S).
Edv. Hj.
Ramsden främsdan/, Jesse 1735-1800). engl.
mekaanikko ja optikko, suunnitellut suurella
taitavuudella joukon erilaisia fysikaalisia kojeita,
etenkin valo-opin alalla. Hän valmisti
uusimalli-sia teodoliitteja, sekstantteja ja kaukoputkia;
keksi m. m. kaukoputken ja mikroskoopin n. s.
positiivisen okulaarin iks. Kaukoputki).
R. on sitäpaitsi suunnitellut mikrometriruuvin,
jakokoneen. uuden kitkasähkökoneen v. m. koneita.
U. S:n.
Ramses (egypt. R -ms-stv = Re on siittänyt
hänet i. usean Muinais-Egyptin faaraon nimi.
vrt. Egypti.
Ramstedt, Gustaf John (s. 1873), suom.
kielentutkija, yliopp. 1892. f il. kand. 1895. fil.
lis. 1902. vista 1906 altailaisen kielitieteen
dcsenttina Helsingin yliopistossa; suorittanut
monta tärkeätä kieli-, kansa- ja
muinaistieteel-listä tutkimusmatkaa .1898-1901 Mongoliassa.
1903-06 Venäjällä ja Kiinassa, 1909 ja 1912
46. VII. Painettu 1 -15.
Mongoliassa) mongolilaisten ja
turkkilais-tatari-laisten kansain keskuudessa. Julkaissut mongol.
ja turk. kielten alalta joukon erittäin
suuri-arvoisia tutkimuksia, joista mainittakoon: „Das
Schriftmongolische und die Urga-Mundart" (1902;
myös venäjäksi 1908), „über die Konjugation
des Khalkha-mongolisehen" (1902), ,,Mogholica"
(1905), „Kalmüekische Spraehproben, I" (1909),
„Zur Verbstammbildungslehre der
mongolisch-tiirkischen Sprachen" (1912). ,,Zwei uigurische
Runeninschriften in der Nord-Mongolei" (1913).
Suomalais-ugrilaisen kielitieteen alalta Ii. on
julkaissut vuoritseremissin murteen sanaston
kielen-näytteineen: ..Bergtscheremissische
Sprachstu-dien" (1902). Useimmat R:n teoksista ovat
ilmestyneet Suom.-ugr. seuran julkaisuissa. 1*. W.
Ramsö
dj. keskiaikainen kuninkaankartano
Karjan pitäjässä, mainitaan 1461, jolloin [-Kristian I lahjoitti „meidän ja kruunun saaren
Ramsön Karjan pitäjässä ynnä meidän siellä
olevan kuninkaankartanon" Raaseporin entiselle
voudille Gregers Matinpojalle. Kartano on
ilmeisesti sijainnut Ramsön saarilla nyk. Inkoon
pitäjässä Fagervikin edustalla lähellä Karjan
pitäjästä lohkaistun Snappertunan rajaa. .1 Es.
Ramus, Petrus (ransk. Pierre de la
R a m é e. 1515-72), ransk. humanisti ja filosofi,
herätti nuorena hämmästystä Pariisin yliopistossa
kiivailla hyökkäyksillään vallitsevaa
aristotele-laista 1. skolastista oppineisuutta vastaan, vaikutti
sitten jonkun aikaa opettajana ,.Collège royaVissa
(nyk. ..C. de France"ssa). kääntyi protestantiksi
ja surmattiin Pariisissa Pärttylinyönä. R. koetti
korvata Aristoteleen logiikan esittämällään uudella
..dialektiikalla" 1. ajatusopilla, joka kyllä oli
paljoa heikompi ja vähäpätöisempi oppimuodostus
kuin Aristoteleen logiikka; mutta innokkaan ja
pelkäämättömän uudistuspyrkimyksensä takia R.
kuitenkin vaikutti syvästi aikalaisiinsa. Hänen
oppinsa kannattajia. ..ramistej a", esiintyi
sittemmin melkein kaikissa Euroopan sivistysmaissa.
A. Gr.
Rana ks. S a m ra a k k o.
Ranchero [-ntse’ro] mon. rancheros, < esp.
rancho = maatalo), karjapaimen ent. esp. alueilla
Ameriikassa. etenkin Meksikossa: maalainen.
Rancken. 1. Gustaf R. (1756-1831), pappi
ja kirjailija, tuli ylioppilaaksi 1772. papiksi jo
1774: pappina Sahalahdella, Kuhmalahdella ja
Turussa sekä v:sta 1803 kuolemaansa asti Perniön
kirkkoherrana. Aikana, jolloin valistusaikainen
järkeisusko pyrki tukahuttamaan kaiken
syvällisemmän kristillisyyden. R. edusti vanhaa uskoa,
teroittaen parannusta, uutta syntymistä ja
pyhitystä. Semminkin nuorison opetus oli hänellä
huolen esineenä. Sitävarten hän jo 1808 perusti
sunnuntaikouluja seurakuntaansa ja julkaisi uuden
katekismuksen nimeltä ..Autuuden oppi syntisille".
Sitäpaitsi hän julkaisi muitakin uskonnollisia
kirjoja, kuten ..Neuvo pyhästä ehtoollisesta"
(1S14) y. m. Hänen aloitteestaan
perustettiin 1818 ..Turun evankeliumi-yhdistys"
hengellisten kirjain levittämistä varten. Tunnustukseksi
ansioistaan R. sai uskonpuhdistuksen
riemujuhlassa 1817 jumaluusopin tohtorin arvon.
2. Engelb rekt R. (1790-1862). edell:n poika,
pappi ja kirjailija. Tultuaan ylioppilaaksi 1806
R. antautui ensin käytännölliselle alalle, mutta
luopui siltä pian ja vihittiin 1823 papiksi. Suu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
