Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rangaistus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1443
Randa—Rangaistus
1445
syitä, pyrkivät järjestämään muiden
rikollisuuden ehkäisemis- ja vastustamiskeinojen ohella
r :ta mahdollisimman tehokkaaksi sovittelemalla
sitä rikoksentekijäin erikoislaadun mukaan.
Uuden ja vanhan suunnan välinen taistelu on
pohjimmalta ollut väittelyä siitä, tuleeko r:n
olla tarkoitusrangaistus (saks.
Zweck-strafe) 1. määrättyjä tarkoitusperiä tavoitteleva
vai h v v i t y s r a n g a i s t u s (saks.
Vergeltungs-strafe) 1. tehdyn rikoksen sovitus. —
Suom.-ruots. oikeudessa ovat samat kehitysasteet
havaittavissa. Maakuntalaeissa tunnustettiin vielä,
joskin melkoisesti rajoitettuna, loukatun
kosto-oikeus, maanlait ja kaupunkilaki olivat
pääasiallisesti sovintojärjestelmän kannalla, mutta
eräitä törkeiksi katsottuja, sakolla
sovittamattomia rikoksia (ruots. urbota mål) rangaistiin
pelotusjärjestelmän r:illa. jollaisia seuraavien
vuosisatojen aikana käytettiin yhä runsaammin,
kunnes r:ia 1734 v:n laissa ja varsinkin 1779
annetulla asetuksella jonkun verran lievennettiin.
Klassillinen suunta nykyaikaisine vapaus-r :ineen
omaksuttiin maassamme vasta eräissä 1866
annetuissa. silloista rikoslainsäädäntöä osittain
muuttavissa asetuksissa ja sen pohjalle on nykyinen
rikoslakimme rakennettu.
Nykyaikaisen oikeuskäsityksen mukaan kuuluu
rankaisuvalta periaatteellisesti valtiolle, jolle
rikoksen tapahtuessa syntyy
rangaistus-vaade. Yksilö taas on mahdolliselta
mielivallalta suojattu siten, että häntä voidaan
rangaista ainoastaan sellaisesta teosta, josta
laissa on säädettynä r.. ja vain sellaisella r.lla.
joka teosta on määrätty (n ulia pctna sm e lege).
Tämä voi, riippuen siitä, mihin
oikeusliyödyk-keeseen se kohdistuu, olla hengen-,
ruumiin-, vapaus-, kunnia- tai
varaili-s u u s-r. Se on päärangaistus, jos sitä
voidaan käyttää itsenäisesti muista r :ista
riippumatta. tai lisärangaistus, jos sitä
voidaan tuomita ainoastaan toisen r:n ohella.
Myöskin tehdään ero yleisten ja erityisten
r :ten välillä: edellisiin voidaan tuomita kuka
rikoslain alainen henkilö tahansa, jälkimäisiin
vain sellainen, joka on jossakin määrätyssä
asemassa. Kaikki rikoslaissa mainitut r:t taas
keskinäisine suhteineen muodostavat yhdessä sen
rangaistusjärjestelmän. —
Voimassaolevassa rikoslaissamme esitetään r.-järjestelmä
pääasiallisesti sen 2:sessa luvussa ja sen mukaan
ovat: I pää-r:ia: 1. henkeen kohdistuva
kuolemanrangaistus; 2. vapauteen
kohdistuvat : a. kuritushuonerangaistus.
jota voidaan tuomita joko elinkaudeksi tai
määräajaksi. vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja —
paitsi rikosten yhtyessä — enintään
kahdeksi-toista vuodeksi, ja johon liittyy tavallaan
erityisenä pää-r:na valoisaan
yksinäis-huoneeseen sulkeminen, mikä r.
voidaan määrätä rikoksen tehneelle elinkautiselle
kuritushuonevangille korkeintaan kuudeksi
vuodeksi. sekä b. vankeusrangaistus, jota
tuomitaan määräajaksi, vähintään neljäksitoista
päiväksi ja — milloin ei ole kysymyksessä
kaksintaistelu (ks. t.) tai rikosten yhtyminen —
enintään neljäksi vuodeksi; 3. varallisuuteen
kohdistuva sakkorangaistus, jonka määrä voi
olla vähintään kolme markkaa ja — eräin
poikkeuksin— korkeintaan tuhat markkaa: 4. osaksi
kunniaan (julkisoikeudellisten oikeuksien
menettämisenä) ja osaksi varallisuuteen kohdistuvat
erityiset virkamiesten r :t: a. viraltapano,
joka. tuomittuna virkarikoksesta, käsittää sen
viran menettämisen, jossa rikos tehtiin tai
jonka syyllinen on sen sijaan saanut, mutta,
kun tämä r. on tuomittava sen vuoksi, että
virkamies on vikapää kuolemau-r :seen tai
elinkautiseen kuritushuoneeseen taikka on tehnyt
rikoksen, josta pitää tulla kuritushuonetta
määräajaksi eivätkä asianhaarat ole erittäin
lieventäviä, kaikkien hänellä olevien virkojen
menettämisen, ynnä b. v i r a n t o i m i t u s e r o. jota
tuomitaan määräajaksi, korkeintaan kahdeksi
vuodeksi, ja jonka ajaksi virkamies menettää
palkkaetunsa siitä virasta, jonka toimittamisesta
hänet on erotettu; ja 5. kunniaan kohdistuva
varoitus, joka niinikään on virkamiehiä
kohtaava r.: sekä II lisä-r:ia: 1. erinäiset
ruumiillisina r.-ina pidettävät k o v e n n u k s e t,
jotka voidaan liittää valoisaan
yksinäis-huoneeseen sulkemiseen (kova
makuusija korkeintaan kolmeksikymmeneksi,
vesileipä-ravinto enintään kahdeksikymmeneksi ja pimeä
yksinäishuone korkeintaan kahdeksaksi
vuorokaudeksi. joko kukin näistä erikseen tai
useammat yhtaikaa) ; 2. vapauteen kohdistuva
maastakarkoitus. johon voidaan tuomita rikoslain
10 luvun 5 § :ssä mainitun uskontorikoksen
tehnyt ulkomaalainen: 3. kunniaan kohdistuvat:
a. kansalaisluottamuksen
menettäminen. jota tuomitaan ainiaaksi
kuoleman-r:n ja elinkautisen kuritushuone-r :n yhteydessä
ja muuten määräajaksi, vähintään yhdeksi ja
enintään viideksitoista vuodeksi, ja joka.
käsittäen erinäisten täysikuntoiselle kansalaiselle
kuuluvain oikeuksien ja etujen menettämisen,
määräaikaisen vapaus-r :n ohella tuomittuna alkaa kohta
ja kestää vapausrangaistusajan jälkeen tuomiossa
määrätyn ajan; b. kelpaa matto m uus
todistajaksi, mikä kansalaisluottamuksen
menettämisen sijasta tuomitaan 18:aa vuotta
nuoremmalle rikoksentekijälle enintään kolmeksi
vuodeksi; ja c. kelvottomuus maan
palvelukseen. mikä seuraamus eräissä
tapauksissa tuomitaan viraltapanon ohella
virkarikoksen tehneelle virkamiehelle, joka siten tulee
kelvottomaksi myöskin julkiseen toimeen ja
julkista asiaa toimittamaan, määräajaksi,
vähintään yhdeksi ja enintään viideksitoista vuodeksi,
ja kestää määräaikaisen vapaus-r :n yhteydessä
tuomiossa määrätyn ajan vielä vapaus-r :n
päätyttyä ; sekä 4. etupäässä varallisuuteen
kohdistuva erinäisten toimien tai
elinkeinojen harjoittamisoikeuden
menettäminen. nim. henkilön julistaminen
kelpaamattomaksi vanginlioitajan tai -kuljettajan
toimeen (rikoslaki 16:11’. kelvottomaksi ajamaan
toisen asiata oikeuden tai muun viranomaisen
edessä (rikoslaki 38:2), kelpaamattomaksi
toimeen rautatiellä, kanavalla, sululla,
sähkölen-nätinlaitoksessa tai majakassa i rikoslaki 40:16)
taikka menettäneeksi oikeutensa hoitaa
ravintola-liikettä tai muuta sellaista elinkeinoa talli
anniskelua i rikoslaki 43:4. 8-, Ankarin yleisistä
pää-r :ista on kuoleman-r.. senjälkeen seuraavat
r.-järjestelmän tärkeimmät r:t. kuritushuone- ja
vankeus-r.. suhtautuen toisiinsa s ten. että
kolmen vuoden kuritushuonetta vastaa neljän vuoden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
