Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ramsay ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1443
Randa—Rangaistus
1444
ruuman Os.m ik.iänsa .1820-62) hän toimi
Mietoisten kappalaisen vaatimattomassa a se m lissa,
mutta kuului silti kirkon johtaviin henkilöihin.
Aura-liiton edustamain kirjallisten pyrkimysten
kannattajana hiin julkaisi ruotsiksi kirjoitelmia
ja runoja sekä m. m. Goethen ,,’Torquato
Ta.sso"n ruotsinnoksen, lluoimittavin hänen
julkaisuistaan on kuitenkin nuiumuie eusiinäitien
kirkollinen aikakauskirja, joka ensin i v :sta 1839)
ilmestyi ..Ecclesiastikt intelligeusblad" nimisenä
Al*> Tidniugarin lisälehtenä. sitten (1840-45)
itsenäisenä lehtenä nimellä ,,Ecclesiastikt litteratur
h|ad". R:n jumaluusopillinen kanta oli saanut
voimakkaita vaikutuksia 19 nnen vuosis. alussa
maussamme vallinneesta neologiasta. .4. J. /’-<i.
o. Johan Oskar 1 m m a n u e 1 11. (1824-05).
koulumies, historiantutkija; toimi opettajana
Pietarsaaressa ja Vaasan kouluissa; julkaissut
useita tutkimuksia historian ja
kirjallisuushistorian alalta, m. m. ..Karin Mftnsdotters lefverne"
iSuomi 1849), ..M. A. Castréus medarhetare
J. R. Bergstadi" (1884i. ..Frän
Anjulaförbun-dets tid 111" 11885-86), ..Fänrik Ståls hjeltar
och skAdeplatsen för deras bragder" >1S64),
...Michael Choraeus" < 1875) ; kerännyt myöskin
runsaan kansunrunotiskokoelmnn ruotsalaiselta
Pohjanmaalta iVaasan lyseon kirjastossa).
Randa, Auton (s. 1834), itäv. lakimies,
siviili- ja kauppaoikeuden professori.
Tärkeimmät teokset: ,.I)er Besitz nach österr. Reehte"
1805i. ..Da- Eigentumsrecht nach österr. Reclit"
1»84|, ..Der Erwerb der Erbschaft" (1867) ja
..Beiträge zum österr. Wasserrecht" (1891).
(El. h.i
Randers. kaupunki Tanskassa, Jyllannin
itii-<■ -.i–a. Gudenaa-joen varrella 10 km sen laskusta
R.u-vuonoon (22 km pitkä, kapea lahti,
kuljettava 5,i m syvässä kulkevilla aluksilla),
rautateiden risteyksessä; 22.970 as. (1911). —
M Mortenin kirkko (n. v :lta 1500), Niels
Ehbe–onin talo ■ 1600-luvulta). Niels Ebbesonin
muistopatsas. Museo. Suuri rautatievaiinutehdas:
hevos-!i urkkinut, maalaiskauppaa vauraan maaseudun
• |{:n a m t i. 2.460 km’, josta 7% metsää, 5,»%
viljelykseen kelpaamatonta; 130.914 as. 1911)
kanssa. — R. mainitaan ensikerran 1000 luvun
lopulla.
Rangabes 1. R Ii a n g a v i s (ransk. Hangabé),
Alexandros Rizos (1810-92), uuskreik.
valtiomies, tutkija ja runoilija. Kreikan
opetuslaitosten ylin johtaja 1831 41.
ulkoasiainministeri 1856-59. Kreikan lähettiläs Yhdysvalloissa
1867. Italiska-.u 1868 74, Saksassa 1874-86.
Arkeologian profe–ori Ateenan yliopistossa
1 M.’»-56, julkaisi huomattavia muinaistieteellisiä
tutkimuksia f.,Antiquit£* lielK-niques". 1842-55,
2 os i. uuskreik. kirjallisuuden historian (ransk.
1877, sako. 1884. kreik. 1888). Runoilijana hän
o»oitti vahvaa länsieuroopp. vaikutusta ja
julkaisi lyyrillisiä, eepillisiä ja draamallisia
runoteoksia. h. T.
Rangaistua, väärin tehnyttä kohtaava
seuraamus. joka käsittää kajoamista hänen muuten
Mojeltuihiii oikeuksiinsa ja jonka tarkoitukHcna
on tuottaa hänelle kärsimystä. R. suuntautuu
itse henkilöön, joka on rikkonut, mutta eroan
kit*itteelli-"sti niistä -amantnpaisiHta
toimenpiteistä, jr. iden varsinai-ena tarkoituksena on
väärintekijän ki-vuttuminen (n. k. kasvatus
t o i m e n p i t e e t. esim. alaikäisen paneminen
kusiatu-kiitokseen i tai yhteiskunnan
turvaaminen i n. s. turvallisuustoimenpiteet,
kuten vaarallisen mielisairaan eristäminen),
samaten kuin se toisaalta on erotettava niistä
väärinteon seuraamuksista, jotka kohdistuvat
teon aikaansaamaan oikeustilaan (esim.
vahingonkorvaus). Kun r;n edellytyksenä sitäpaitsi ou,
ettii rankaisevan ja rangaistavan välillä on ole
massa jonkinlainen vallanalaisuussuhde. ei n. s.
sovinnnisrangaistus 1.
sopimuskumppanien sopimuksen rikkomisesta sopimuksessa
määräämä rangaistuksentapainen seuraamus
myöskään ole r. sanan varsinaisessa merkityksessä,
ja samoin on niiden pakkotoimenpiteiden laita,
joihin valtio ryhtyy kansainvälistä oikeutta
rikkonutta valtiota vastaan. R:sta sanan
ahtaammassa merkityksessä I.
rikosoikeudellisesta (kriminaalisesta) r:sta, jolla
ymmärretään rikoksen telineelle rikosasiain
oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä tuomittavaa
r:ta, ou taas erotettava järjestys-r. 1.
jür-jestysluontoisten määräysten rikkomisesta
seuraava r. (meillä kuitenkin vain osaksi, esim.
maistraatin määrättävä r.. koska r. tällaisista
rikkomuksista usein tuomitaan kuten
varsinaisissa rikosasioissa). k u r i u p i t o r a n g a i
s-t u s, jolla tuetaan johonkin erityiseen
vallan-alaisuussuhteeseen perustuvain velvollisuuksien
täyttämistä, sekä
yksityisoikeudelliset r :t.
Rikosoikeudellinen r. on tehokkaimmaksi
tarkoitettu ja tärkein niistä keinoista, joilla
yhteiskunta koettaa loukkauksilta suojella
oikeusjärjestystä. Sitä käytetään yhteiskuntaelämän
kaikilla asteilla, mutta luonteeltaan se vaihtelee
tuntuvasti yhteiskunnan eri kehityskausina;
punttiinpa siltä alkujaan melkoisessa määrässä
julkisoikeudellista leimaa. Suurin piirtein katsottuna
r esiintyy ensin loukatun ja hänen sukunsa
kostona loukkaajalle ja hänen suvulleen (k o s t
o-j ä r j e s t e 1 mä), täistä kehittyy, varsinkin
valtiollisen keskusvallan vahvistuessa,
sovinto-(k o m p o s i t s i o n i-) järjestelmä 1.
rikoksen sovittaminen aineellisella korvauksella,
sovintosakoillu, joilla vielä on suureksi osaksi
vahingonkorvauksen luonne, ja tämä järjestelmä
vaihtuu vuorostaan pelot
usjärjestel-m ii ii n. jonka vallitessa koetetaan julmilla
ruumiillisilla kärsimyksillä ja nöyryyttävillä
häpeä-raiigaistuksilla pelottaa rikoksia tekemästä |a
välttää rikosten johdosta koko kansaa uhkaavaa
jumalan vihaa, kunnes vihdoin valistusajan
mukana koittaa klassillisen
rikosoikeuden aika. jolloin r. käsitetään
rikoksessa ilmenneen pahan tahdon, järkeen
perustuvaksi, välttämättömäksi vastavaikutukseksi in
pelottavien r ten sijaan otetaan käytäntöön rikol
lista parantavat vapausrangaistukset. Tämä,
nykyajan rikoslainsäädännössä vielä vallalla
olevu suunta, joka käsitellessään rikosta ja r :ta
etupäässä abstraktisina käsitteinä on pannut
liian vähän huomiota rikoksentekijään ju yleensä
todelliseen elämään, on viime vuosikymmeninä
.nut rikosoikeus) ieteessä yllit enemmän väistyä
antropologisen ja varsinkin
sosiologisen k o il I ii k ii n n n n tieltä, jotka, ottaen
lähtökohdaksi rikoksen yhteiskunnallisena ilmiönä
ju tutkien sen yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
