Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rangun ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
UM
Rankki—Rannikko
1452
kilöitä yl«>»n iusinMritieteen ulalla. Syöt.
EdinburghVsa. sai o|wtusta etupäässä
isältään. insiuftörinalalle siirtyneeltä upseerilla,
pu.i-i SO Edinburgh’!! yliopistoon, niissä jo
■"■ur. v. s«i kultamitalin valon aaltoteoriaa
koskevasta julkaisusta, llarjoitettuauu siellu
etu-1’a.i-s.i luonnontieteellisiä opintoja, hänkin
vähitellen siirtyi insinööriiilalle. ja \’:sta 1S42 asti
hänen enimmät julkaisunsa koskevat
insinööritiedettä. jonka professorina hän oli Glosgow’n
yliopistossa, v :sta 1855 kuolemaansa saakka.
K:n pääteokset ovat: ..Manuni of applied
mecha-nics" 1858), vieläkin parhaimpia esityksiä
me-kanikan sääntöjen sovelluttamisest.il
insinööri-tehtäviin ; ..Prime niovers" (1860), jossa
perinpohjin esitetään termodvnumista teoriaa ja
seu sovelluttamista etupäässä höyrykoneisiin;
..Manual of civil engineering" i!862). koskeva
tie- ja vesirakenniLstehtäviä; ..Treutise on
shipbuilding" 1866). koskeva laivanrakennusta,
>ekä koiieeiirakenniisalau käsittelevä
..Machinery and milluork" <1860); kaikki
ilmestyneet useina painoksina sekä käännetyt monelle
kielelle. I{. on sitäpaitsi julkaissut tieteellisissä
aikakauslehdissä n. 150 kirjoitusta, monet niistä
perinpohjnisiu tutkimuksia, joilla on pysyvä arvo.
R. oli hyvin soitannollinen ja on tutkinut
musiikin teoriaakin. E. 8-a.
Rankki on se happamelta maistuva
vellimäinen aine-, joku paloviinun valmistuksessa jiiii
jäljelle kun alkoholi on tislattu pois. R:ia on
käytetty karjan ruokinnassa.
Rannalle jäänyt t. uponnut puu. Jos
yksinäinen lauttauspuu makaa rannalla vuotta
kauemmin eikä sen omistaja, saatuaan
kehoituksen rannanomistajalta kuulutuksella kirkossa. 30
päivän kuluessa vie pois puuta ja maksa
kuulutuskuluja, saa rannanomistaja pitää puun.
Saksassa on tällainen rannanoikeus
(Irundruhrrecht) poistettu. — Vuoden ajan
uponneena ollut puu katsotaan hylätyksi.
Lyhemmän ajan upoksissa olleen tai uppoamaisillaan
olevan puun saa rannanomistaja tai muu. joka
siitä kärsii haittaa, todistajain läsnäollessa viedä
lähellä olevalle rannalle, ja puu joutuu
taiteen-ottajalle. ellei omistaja vuotien kuluessa kirkossa
kuulutuksen jälkeen korjaa puuta pois ja maksa
ylösotto- ja kuulutuskuluja (1002 V:n
vesioikeus-laki. 2 luku. 17-18 §§). El. K.
Rannan kihlakunta käsittää Viipurin.
Nuijamaan. Koiviston. Johanneksen. Uudenkirkon.
Kuo-lemajirven. Lavansaaren jn Seiskarin kunnnt
Viipurin lääniä Pinta-ala maata 2.970.» knr;
väkiluku v. 1010 8.1.004 henkeä (=28., l .til km3:iii
kohti).
Rannanoikeus ks. Rannalle jäänyt t.
uponnut puu.
Rannan tuomiokunta käsittää seuraavat 4
kilräjäkuntaa: 1. Koivisto ja Johanneksen pitlljil
•<-k.i ulkos.i.iret Seiskari Lavansaari, Peninsaari;
l Uusikirkko: Kuolemajärvi; 4. Viipuri ja
Nuijamaa. Viipurin hovioikeuden alainen.
h. II ne n.
Ranne, kli/len yläosa, kilmmenliiiden ja
kyy-närvarrenluiden välinen kohta. Sen rajat sekä
v|os ettii alaspäin ovat epätarkat. Anatomiassa
r. luilla tarkoitetaan kahdeksaa pientä luuta
yll;imainitu–i yläraajan kohdassa. K.-luut ovat
kahde"» r i v i - -: i ylemmä-sä ovat seuraavat lue-
teltuina peukalonpuolelta pikkusormeen päin:
veneluu i os naviculare). piiolikuuiiiiiuotoiiien luu
• is lunatum), kolmikulmainen I. kolmioluu (os
trtquelrnm k ja herneluu ios piriforme).
Alemmassa rivissä ovat : isompi moniktilmuineu luu
• multangulum ma just, pienempi
mouikulmai-nen luu (os multaiigulum minus), iso r.-luu (os
i-<ipitatum ja hakaluu (os hamutuin). Nämä luut
liittyvät sangen jäykästi toisiinsa muodostaen
r n kohdalla kaaren kiiden selkään päin. Sekär:n
sisä- että ulkopuolella ne kohoavat r:n sisii- ja
ulkoharjiiksi, joiden väliin jää r.-vako. Tiimiin
vaon sulkee r.-kanavaksi r:n poikkiside.
R.-kanavan kautta kulkevat sormien koukistajalihasten
jänteet kyynärvarresta käteen. Ylempi
r.-luu-rivi niveltää kyynärvarren luita (etupäässä
viirt-tinäluuta) vastaan nivelessä, jota nimitetään
ylemmäksi r.-niveleksi. Tässä nivelessä
koukistamme kiittii eteen- ja taaksepäin sekii
kummallekin sivulle. Kummunkin r.-luurivin väliin
muodostuu alempi r.-nivel, jonka liikkuvaisuus on
hyvin pieni. R.- ja kämmenluiden viilissä ovat
r.-kämmenluuuivelet. ks. muuten Käsivarsi.
Y. K.
Rannerengas, ranteessa pidettävä rengas- t.
nnuhakoriste. Pronssikaudelta tunnetaan
avoi-m;a tai suljettuja, sileitä tai palmikoituja, usein
monesta renkaasta kokoonpantuja r:ita. vieläpä
puolet kyynärvartta ympäröiviä
spirualinmuotoi-sia rannekoristeita. Germaaninen snnkarikausi
erikoisesti suosi r:ita. joita myöskin soturit
käyttivät. Itämailla r:ita käyttivät varsinkin
ylhäiset Roomalaisten kesken r:ita käyttivät
sekä miehet että naiset, ja keisari jakeli niitä
kunnialahjoinn urhoollisille sotureille.
Roomalaiset kantoivat r:ita oikeassa käsivarressaan (siitä
nimi dextrale). 12:nnen vuosis. lopulta alkaen
r:t jäivät vain naisten koristeiksi. —
Suomesta ei r:ita toistaiseksi tunneta
pronssikaudelta. Vanhimmat tunnetut r:t maastamme,
tehdyt kapeasta pronssinauhasta, ovat n. v:n 200
vaiheilta j. Kr.. Nakkilan Penttalan kalmistosta.
Myöhemmällä rautakaudella ovat r:t yleisiä ja
muodoltaan vaihtelevia Länsi- ja Keski-Suomessa,
harvinaisia Karjalassa. (A. M. T.)
Rannikki ks. G 1 a u x m a r i t i m a.
Rannikko on meren tai suuren sisäjärven ja
mantereen tai saaren raja-alue. Vaakasuoran ja
pystysuoran ulottuvaisuutensa sekä orografisen
rakenteensa puolesta r:t ovat hyvin
monenlaisia. Rikas vaakasuora jäsentely, jonka
tuloksena on pitkä r.- 1. rantaviiva, on maalle
erittäin edullinen, koska se on merenkulun
kehityksen ensimäisiil edellytyksiä. Pystysuoran
ulottuvaisuuden puolesta r. jaetaan jyrkkään I.
korkeaan sekä loivaan I. matillaan. Jos edellinen on
poikittais-r :oa (rios- ja vuono-r.), on r:n
vuaka-siiora jäsentely rikasta, jos se on pitkittiiis-r :oa
(Ison valtameren r.-tyyppi; r.-vuoret kulkevat
yhdensuuntaisesti r:n kanssa), on jäsentely köyhä,
r. viiva yksitoikkoinen, suora. Loiva 1. matala r.
on tav. yksitoikkoista, sen vaakasuora jäsentely
köyhempilä (poikkeuksena muutamat jääkautiset
saaristo-r :t. kuten Suomen ja Ruotsin). R:n
suuntaan kulkevat merivirrat ja mereen laskevat
joet synnyttävät matalalle r:lle paljon vedenalui
-ia ja päällisiä särkkiä, jotka usein kulkien
r :n -iiuntaan sulkevat r :11a olevan poukaman t.
lahden laguuniksi t. haffiksi; joskus särkkä kai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
