Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rannikkoilmasto ... - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1453
Rannikkoilmasto—Ranska
1454
kin t. rautaoksidin infiltratsionin vaikutuksesta
voi kovettua jonkunlaiseksi konglomeraatiksi
(rantabreksia). Matalilla r:illa maan
kohoaminen (r.-viivan negatiivinen siirtyminen) nostaa
merestä laajoja maatuma-alueita ja jokien tuoma
liete täyttää jokien suuseudut idelta). Jyrkillä
r:illa maan kohoaminen ilmenee vaakasuorissa
r.-pengermissä. Tyrskykulutus (abrasioni)
vaikuttaa voimakkaammin jyrkkään. pehmeistä
vuorilajeista syntyneeseen r :oou iNormandien r.),
varsinkin jos kerrokset kallistuvat maalle päin.
kuin alavaan r:oon. tai korkeaan r:oon, jossa
kerrokset kallistuvat merelle päin. E. E. K.
Rannikkoilmasto ks. I 1 m a n a 1 a.
Rannikkoliikenne kabotaaii < ransk.
cabo-tage) ks. Liikenne.
Rannikkolinnoitus. vihollisen laivaston tor
jumiseksi merenrannalle rakennettu pysyväinen
linnoitus. Niitä rakennetaan jokien, salmien
y. m. suojaksi tai linnoitettuihin sotasatamiin
oman laivaston turvaksi. Ne voivat olla joko
rannikkoli nnakkeita, jotka
rakennetaan saarille ja suojataan joka puolelta, tai
rannikkopattereita, jotka rakennetaan
rannikolle mutta niitä voidaan tav. ahdistaa
maan puolelta. R:ia vahvistetaan reunavarusteilla.
ketjuilla, merimiinoilla ja torpedopattereilla.
j/. v. n.
Rannikkomaa ks. Kiistenland.
Rannikkomaakunta (ven. Primorskaja
oblastj). provinssi Itä-Siperiassa, Ohotan-ja
Japa-nin-meren rannikoilla. Amurin alajuoksun
poh-jois- ja eteläpuolella: 547.330 km2. 604.000 as.
(1913), joista 366.200 miespuolista, 237.800
naispuolista. R. käsitti v:een 1909 koko Siperian
itärannikon Pohjois-Jäämereen asti. n. l.« milj.
km2. 223.336 as. (1897), mutta main. v. siitä
pohjoinen suurempi osa (n. l,s milj. km2)
erotettiin Kamtsatkan provinssiksi. — R. on yleensä
vuorista maata, eteläosassa Ussuri*ssa kulkee
pohjoisesta etelään Sihota-alin- 1.
Rannikkovuo-risto. Rannikolla on useita hyviä satamia (esim.
Vladivostok), joita talvella kuitenkin
jäätyminen haittaa: pohjoisessa Ohotan-meren
rannikolla on useita suuria lahtia. Pääjoet Amur sekä
sen lisäjoki Ussuri: monta suurta järveä,
suurin Hanka Mantsurian rajalla. Ilmasto
mantereinen: v:n keskilämpö Nikolaevskissa Amurin
suussa) —2.«°C, talvikuukausien —21.e°C,
kesäkuukausien -|-150C; etelämpänä lämpö kohoo.
Vladivostokissa vastaavat arvot ovat 4-4.s°C.
— 12.i° C. +18.j°C. Metsät peittävät laajoja
aloja: etelässä paikoitellen on aroluontoisia
mustanmullanseutuja. Asutus kasvaa nopeasti
11909 R :ssa oli 268.900 as.) ven. siirtolaisuuden
kautta; lisäksi on paljon kiinalaisia, korealaisia,
jonkun verran japanilaisia, alkuasukkaita
gil-jaakkeja ja tunguuseja sekä karkoitettuja
puolalaisia v. m. V. 1897 silloisen R:n ja
Saha-linin väestöstä oli venäläisiä 52.«%,
kiinalaisia. korealaisia, japanilaisia y. m. 23%,
tunguuseja 7.i%, tsuktseja 4.i%, giljaakkeja 2.5%,
korjaakkeja 2.i%, puolalaisia 1.9%,
tataari-laisia l.i%, suomalaisia 0.j%. Uskonnoltaan
62.s% oli kreik.-katolisia. 21.»%
buddhalaisia. Lukutaitoisia oli 24.;% (yli
Euroopan-Venäjän keskimäärän). V. 1912 R:ssa ja
Kam-tsatkassa. joka myös allaolevassa tilastossa ote
taan lukuun) oli keskikouluja 11, joissa 3,04S
opp., ammatillisia keski- ja alempia kouluja 13,
joissa 1,191 opp., kansakouluja 525, joissa
29,016 opp. V. 1911 R :ssa oli 64 sairaalaa ja 94
lääkäriä. — Elinkeinot nopeasti kehittymässä.
Maanviljelys tuottaa vehnää 88,900 ton., kauraa
112,900 ton., ruista, ohraa, perunaa 86.400 ton..
tupakkaa, pellavaa y. m. (1913). Hevosia oli
sam. v. 108.800, nautakarjaa 166.200, sikoja
113,700. lampaita ja vuohia 4.400 kpl.
Metsästys tuottaa 650.000 mk:n arvosta (1912)
soopelin-nahkoja y. m., kalansaaliin arvo (1911) on 11
milj. mk. Runsaita metsiä on ruvettu
käyttämään teollisuudessa. — Mineraalikunnan
tuotteista käytetään m. m. kivihiiltä, rautamalmia ja
kultaa. Teollisuus aivan alussaan: aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo 8,s milj. mk..
työväestö kaikissa tehdaslaitoksissa 3.162 henkeä
(1910). — Rautateitä 1,022 km (1912). — R.
jakaantuu 6 piirikuntaan. Pääkaupunki
Vladivostok. — Ven. kasakat saapuivat R:n alueille
1630-luvulla, Pietari I:n aikoina alkoi seudun
asuttaminen. osaksi pakkotyöhön karkoitetuilla.
Asutus edistyi hitaasti 1880-luvulle asti. jolloin
höyrylaivareitti Odessasta Vladivostokiin
avattiin; Siperian radan valmistuminen vielä
enemmän edisti uutisasutusta. V. 1S57 muodostettiin
R., josta 1S84 erotettiin Sahalin ja 1909
Kam-tsatka. E. E. K.
Rannikkopatteri ks. Patteri ja
Rannikkolinnoitus.
Rannikkosota, linnoitettujen
rannikkoalueiden ja sotasatamien valloittamista ja
puolustamista tarkoittava sota. Hyökkääjä koettaa saada
merenkulun estetyksi, sotasataman laitteineen
hävitetyksi, vallatuksi haluamansa
rannikkoalueen. Hyökkäys tehdään blokadin ja
pommituksen avulla sekä ahdistamalla
vihollis-laivastoa. Puolustaja lähettää laivastonsa
ahdistamaan vihollisen laivastoa merellä,
miinoittaa suojeltavan alueen, poistaa merimerkit,
sammuttaa majakat, perustaa merkinantoasemia.
virittää puhelinjohtoja rannikolle j. n. e.
il. v. H.
Rannikkotykki, rannikkolinnoituksissa
käytettävä isokaliberinen tvkki. ks. T v k k i.
il. v. H.
Ranska (ransk. La France, lat. Franco-Gallia.
saks. Frankreich), tasavalta ja suurvalta
Länsi-Euroopassa, erinomaisessa asemassa maailman
vilkasliikkeisimmän valtameren Atlantin
(Biska-jan-lahden, Kanaalin, Pohjanmeren) ja
Välimeren välissä, maanpuolelta etelässä
hankalakulkuisten Pyreneitten. idässä Alppien.
Jura-vuoris-ton, Vogesieu ja Ardennien naapureista erottama
ja siten hyvin rajoitettu alue (avoin raja on vain
kolmen viimemainitun vuoriston välissä, jossa
ovat Burgundin portti ja Lothringen, sekä
Ardennien ja meren välissä). R. ulottuu
säännöttömänä kuusikulmiona 42° :sta 20’:sta 51°:een
5’:iiu pohj. lev. ja 4° :sta 48’:sta länt. pit, 7° :een
39’:iin it. pit. Suurin pituus pohjoisesta etelään
on 973 km. suurin leveys idästä länteen 888 km.
Paitsi manneraluetta ja rannikkosaaria R:aan
kuuluu luonnon- ja kansatieteellisestä
Apenniinien niemimaahan liittyvä Korsikan saari
Väli-meressä. Kaikkiaan R. käsittää 536.464 km2.
39.602.258 as. (1911). 74 km2:llä (ilman
Kor-sikkaa 527.742 km2. 39.313.438 as.). — R:n
meriraja on 3.120 km pitkä (maaraja 2.170 kml,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
