Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1479
Ranska
1178
vik otti hallituksen johdon i niiin käsiinsä.
Colbert hoiti raha-asioita, teollisuutta, kauppaa ja
merivoimaa; hän oli nierkautiilijärjestelmän
etevin edustaja. Valtion tulot kohosivat,
elinkeinot. nimenomaan teollisuus, elpyivät ja laajoja
-iirt’ maita hankittiin: niistä olivat tärkeimmät
jo Henrik IV :n aikana perustettu Kauada sekä
Louisiana ja itä-intialaiset alueet. Louvois
järjesti sotajoukon erinomaiseen kuntoon; Ludvikiu
armeioja jchtivat etevät päälliköt Condé ja
Turenne, Ulkopolitiikalla vallanhimoinen Ludvik
ensi~ija–.i tavoitti Kspunjan monarkiaa.
Devo-lutsionisodas-a hau valloitti osia Espanjan
Alankomaista ja sai pitää ne Aachenin rauhassa 10ti8.
Käytyään sitten sotua Hollantia ja sen avuksi
muodo-tunutta suurta liittckuntaa vastaan
Ludvik Xijmegenin rauhassa 1C78 sai Espanjalta
Franche-Oomtén y. m. alueita. N. s. reunioneilla
k- R e u n t o n i k a m a r i t’ Ludvik, jonka
ylimys nyt kohosi korkeimmilleen, anasti Espanjalta
t.iikeitä alueita ja Saksalta m. m. Strassburgin.
- Hänen sisäinen hallituksensa tuli yhä
sorta-v ämmäksi, ja kansa muuttui kuninkaalle
vihamieliseksi. Samalla kun Ludvik paavia vastaan
jyrkästi puolusti R:n (..gallikaanisen") kirkon
oikeuksia, hän julmasti vainosi hugenotteja.
V. 1685 hän peruuttamalla Nantes’in ediktin riisti
heiltä uskc n vapauden ja yhteiskunnalliset
oikeudet -uuri joukko uutteria hugenotteja pakeni sen
johdosta protestanttisiin maihin ja täten Ludvik
mitä tuntuvimmalla tavalla vahingoitti R:n
elinkeinoja. Aatelisto menetti itsenäisyytensä tullen
hovista kokonaan riippuvaksi, sillä oli sensijaan
kuten myös papistolla vapaus suoranaisista
veroista ja yksinoikeus korkeampiin virkoihin.
Ylelliseen hovielämiiänsä. loistorakennuksiinsa
kuten Versaillesin suurenmoiseen palatsiin sekä
sotiinsa Ludvik tuhlasi kansansa varat. Pfalzin
sodassa R. saattoi vain vaivoin torjua toisen
liittokunnan hyökkäyksen, ja Rijswijkin rauhanteossa
1697 Ludvik antoi takaisin kaikki reunionit
paitsi Strassburgia. Kun viimeinen
Habsburgin-sukuinen hallitsija Espanjassa. Kaarle II.
määräsi Ludvikin pojanpojan, Anjou’n Filipin
seuraajakseen, syttyi Espanjan perimyssota 11701-14,
ks. t.), jossa R. kärsi suuria tappioita
Englantia. Hollantia sekä Itävaltaa vastaan (kolmas
liittokuntai. Utrechtin ja Rastattin rauhoissa
Espanjan monarkia jaettiin; R. oli
nääntymäisillään, valtionvelka oli suunnattomasti
kasvanut ja vajaus käynyt säännöksi, mutta tieteet ja
taiteet kohosivat korkealle ja ranskan kieli ja
ruii-k. tavut olivat kaikkialla päässeet
vallitseviksi. Ludvik XIV jätti kuollessaan kruunun
alaikäiselle pojanpoikansa pojalle Ludvik XV:lle
(1715-74).
Ranskan rappeutuminen. Nuoren
kuninkaan Ludvik XV :n nimessä otti
hallitus-ohjat nerokas, mutta siveetön Orléans’in herttua
Filip, Ludvik XIV:n veljenpoika; hänen etevin
ministerinsä oli yhtä irstas kardinaali Dubois.
..Hallitsijaherttua" salli suurempaa vapautta
valtiollisessa ja kirkollisessa suhteessa; hänen
toimen- i raha asiain järjestämiseksi aikaansaivat
kuitenkin -uurta häiriötä iks. Law). Orl&ins’in
herttuan kuoltua 1723 Ludvik XV otti
nimellisesti hallituksen käsiinsä, mutta jätti sen
todellisuudessa muille, ensin Bourl>on’in herttualle ja
aittemmin kardinaali FleuryHle (1726 43). Tä-
män ounistui Puolan perimyssodassa hankkia
K:Iit? m. m. lupaus Lothringeniiu, joka joutui
lt:lle 176ti. Säästäväisyydellään Fleury sai
raha-asiat purunemnun ja elinkeinot kolionmuun. Yv.
1741-48 R. otti osaa Itävallan perimyssotaau
ks. t.) Maria Teresiaa vastaan saavuttamatta
Aachenin rauhassa mitään etuja, vaikka sen
sotu-piiällikkö. ..Saksin marsalkka" Morits olikin
saanut useita voittoja. Huonommin R:n kävi
Seitsenvuotisessa sodassa (1756 03, ks. t.). Kun
R. 1755 joutui Englannin kanssa sotaan umer.
siirtomnista, ja Preussin Fredrik II teki
liiton Englannin kanssa, yhtyi R. vanhaan
viholliseensa Itävaltaan sekä Veniijiiiin Preussin
suurvalta-aseman masentamiseksi. Mutta hovin
suosiosta kohonneet kelvottomat päälliköt kärsivät
tappion toisensa jälkeen. Huonosti kävi myös
merisota, eikii Espanjan kanssa 1761 tehty
„Bcur-bon’in sukuliitto" tuottanut R:lle apua.
Pariisin rauhassa 1763 sen täytyi luovuttaa Kanada
ja Mississippi’n itäpuolinen Louisiana
Englannille. länsipuolinen Espanjalle; itä-intialaiset
alueet menetettiin Englannille. Sisäistä hallitusta
johdettiin jälleen sortovaltaisesti, ja samalla
Ludvik XV yhä enemmän vaipui velttouteen ja
irstaisuuteen ; hänen rakastajattarensa
sekaantuivat hallitukseen. Valistuneen ministeri
Choi-sculin. joka oli aikaansaanut jesuiittain
karkoituksen R:sta 1764 ja hankkinut sille Korsikan
(1768), täytyi erota 1770. Valtiollisesti
epäiltyjä ja muitakin henkilöitä suljettiin
kuninkaallisen käskyn (Ictlrc de cochet) nojalla
vankeuteen tutkinnotta ja tuomiotta. Hovin tuhlaus ja
siveettömyys, joka oli jyrkässä ristiriidassa
näennäisen kirkollisuuden ja uskonnollisen
suvaitsemattomuuden kanssa, ylempien säätyjen
kohtuuttomat etuoikeudet, talonpoikain sorto, kauppaa
ja teollisuutta rajoittavat määräykset, raha-asiain
huono hoito ja ulkonaisen mahtavuuden menetys,
kaikki nämä seikat lietsoivat yleistä
tyytymättömyyttä ja uurtivat kuningasvallan sekä koko
yhteiskuntalaitoksen perustuksia. Etevät
kirjailijat. n. s. valistusfilosofit, esittivät pitkälle käyviä
reformivaatimuksia valtiollisessa, kirkollisessa,
yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa suhteessa ja
vaikuttivat mahtavasti yleiseen mielipiteeseen
sekä K:ssa että muualla Euroopassa. Valistunut
keskisiiäty omaksui innolla nämä opit. myös moni
aatelinen ja pappi hyväksyi ja levitti niitä. —
Ludvik XV:tä seurasi hänen pojanpoikansa
Ludvik XVI (1774-92), hyväntahtoinen mutta
heikko ja viihälahjainen ruhtinas, nän nimitti
raha-asiainministeriksi Turgot’n (1774-76), joka
koki poistamalla teiden ylläpitämiseksi
suoritettavat päivätyöt parantaa talonpoikain tilaa sekit
supistamalla hovin tuhlaavaa elämää ja
säätämällä yleisen verotuksen parantaa raha-asioitu.
Mutta kun taantumuksellinen hovipuolue vaati
ministerin erottamista, myöntyi Ludvik siihen.
Versaillesin rauhassa 1783, joka päätti
Pohjois-Ameriikan vapaussodan, R. sai m. m.
Senegam-bian, mutta osanotto tähän sotaan aiheutti
valtiovelan kasvamisen, ja lisäksi sen johdosta
va-puudenaatteet entistä enemmän levisivät maahan.
Myöskin raha-asiainministeri Neekerin (1771-81)
reformiyrity8 raukesi. Raha-asiain yhä
huonontuessa, ja sittenkuin Ludvik turhaan oli
vedonnut etuoikeutettujen säätyjen
isänmaallisuuteen saadakseen heiltä raha-apua (notabelikokous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
