Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1482
Ranska
1178
v:lta 1787). täytyi hänen kutsua kokoon
valtio-säädyt 1789. Nyt syntyi maassa suuri kiihtymys,
varsinkin tähän saakka syrjäytetty kolmas sääty
pyrki saamaan käsiinsä ratkaisevan
vaikutusvallan.
K.-n vallankumous. Säädyt
kokoontuivat Versailles’iin 5 p. toukok. 1789. Kolmas
sääty vaati, että äänestettäisiin pääluvun
mukaan yhteisessä kokouksessa eikä kuten ennen
säädyttäin. ja kun ylemmät säädyt tätä
vastustivat. julistautui se kansalliskokoukseksi, se kun
edusti verrattomasti suurinta osaa (e6/ioo) koko
R:n kansasta; n. s. pallohuoneessa sen jäsenet
vannoivat pysyvänsä koossa, kunnes olisivat säätäneet
R :lle perustuslain (20 p. kesäk.). Kuninkaan täytyi
taipua ja säädyt yhtyivät. Mutta kun
vaihemieli-nen Ludvik pian hovipuolueen yllytyksestä kokosi
sotaväkeä Pariisiin, kansalliskokouksen
kurittamiseksi. puhkesi pääkaupungissa kapina, jossa
Bas-tiljin linna rynnäköllä valloitettiin 14 p. heinäk.
Maaseuduilla taas talonpojat nousivat aseisiin
aatelisherroja vastaan. Seuraten yleisen
mielipiteen vaatimusta aatelissääty
kansalliskokouksessa uhrasi etuoikeutensa; elinkeinoja
rajoittavat määräykset myös poistettiin ja talonpojat
vapautettiin (4 p. elok.) ; kokous julisti yleisen
tasa-arvoisuuden, persoonallisen vapauden ja
kansan suvereniteetin ehdottomiksi ihmisoikeuksiksi.
Säännöllistä uudistustyötä ehkäisivät kuitenkin
uudet kansanmetelit, joita tunnottomat
demagogit lietsoivat puheilla ja
sanomalehtikirjoituk-silla. Pariisin rahvas lähti lokak. 5 p.
Versaillesin, valloitti linnan ja pakotti kuninkaan
siirtymään Pariisiin: häntä seurasi pian
kansalliskokous, joka siten joutui pääkaupungin
rahvaan ja sen johtajain vaikutuksen alaiseksi.
Reformityössä ei historiallisiin oloihin katsottu
vaan meneteltiin kokonaan „järkiperusteiden"
mukaan. R. jaettiin maantieteellisten
näkökohtain mukaan 83 departementtiin; hallinto ja
lainkäyttö annettiin kansan valitsemille
virkamiehille; eduskunta tuli yksikamarinen; sille
kuninkaan neuvonantajat olivat vastuunalaisia.
Kuningas sai eduskunnan päätöksiin nähden vain
väliaikaisen veto-oikeuden. Aatelisarvo
poistettiin ja yleinen uskonvapaus säädettiin.
Ralia-osiain parantamiseksi kirkontilat peruutettiin
valtiolle; nämä sekä kruununtilat vastineena
laskettiin liikkeeseen paperirahaa (assignaatit).
Hengelliset tehtiin valtion virkamiehiksi.
Radikaalisten ryhmäin, n. s. jakobiinien ja
kordeliee-rien, klubit saivat yhä suuremman vallan.
Uudistusten vastustajat, aateliset y. m. siirtyivät
joukoittain ulkomaille (emigrantit). Kuningaskin,
joka ei hyväksynyt kaikkia uudistuksia, yritti
paeta (heinäk.1. mutta hänet pidätettiin ja
tuotiin takaisin Pariisiin sekä estettiin käyttämästä
valtaansa, kunnes hän oli valallisesti
vahvistanut perustuslain (syysk. 1791). Suoritettuaan
tehtävänsä kansalliskokous hajosi, ja heti
perustuslain julkaisemisen jälkeen kokoontui uusi.
..lakiasäätävä" kansalliskokous. Sen vasemmisto
ei kannattanut perustuslakia, vaan halusi
tasavaltaa. Johtava asema oli girondistein (ks. t.)
puolueella, josta Ludvikin täytyi valita
ministerinsä. Vallankumouksen edistämiseksi he
puuhasivat ulkomaista sotaa, mikä julistettiinkin
(huhtik. 1792) Itävaltaa vastaan, johon Preussi
oli yhtynyt. Alussa ranskalaisten kävi huonosti.
minkä johdosta raivostunut kansanjoukko hyök
käsi (kesäk. 20 p.) Tuileries-linnaan ja loukkasi
kuningasta, jota syytettiin yhteydestä vihollisen
kanssa; todellisuudessa Ludvik salaa rukoili
ulkovalloilta pelastusta. Elok. 10 p. kansanjoukko
teki uuden hyökkäyksen linnaa vastaan;
kuningas perheineen haki turvaa kansalliskokoukselta,
joka toistaiseksi hänet erotti sekä sulki
Temple-torniin. Todellinen valta joutui nyt Pariisin
vallankumoukselliselle kunnallishallitukselle,
kommuunille. Sitä kannattava puolue
kansalliskokouksessa erosi ,,Vuori" nimisenä
girondis-teista; vastoin näiden aatteellisia pyrkimyksiä
vuoripuolueen jäsenet, joita myös nimitettiin
jakobiineiksi (ks. t. ja Vuoripuolue)
tahtoivat sukupuuttoon hävittää sivistyneen ja
varakkaan luokan sekä itse vallita kansanvapauden
varjolla. Heidän johtajansa Danton aiheutti n. s.
syyskuun murhat. Ulkovihollisten eteneminen
keskeytyi heidän epäröimiseusä tähden,
sensijaan ranskalaiset valloittivat Belgian.
Syyskuussa 1792 kokoontui kolmas eduskunta, k a
n-salliskonventti. jossa jakobiinit pääsivät
vallitseviksi. Konventin ensi päätös oli tasaval
lan julistaminen (22 p. syysk. 1792).
Senjäl-keen ryhdyttiin käräjöimään kuningasta
vastaan, jota syytettiin valtionkavalluksesta;
huolimatta girondistein ponnistuksista hänet
tuomittiin kuolemaan ja mestattiin 21 p. tammik.
1793. Tästä y. m. syistä useat Euroopan valtiaat
muodostivat suuren liittokunnan R :aa vastaan,
johon paitsi Itävaltaa ja Preussia yhtyivät m. m.
Englanti, Hollanti ja Espanja. Liittolaiset
valloittivat m. m. Belgian takaisin. Mutta
ulkonainen vaara kiihotti ranskalaisten kansallistuntoa.
Konventti antoi rajattoman toimeenpanovallan
sen keskuudesta valitulle menestysvaliokunnalle.
jonka johtajia olivat Danton ja Robespierre;
valtiollisia rikoksia tuomitsemaan asetettiin
vallan-kumoustribunaali. Asiamiehiä lähetettiin
departementteihin toimimaan konventin hyväksi.
Kesäkuussa 1793 vangittiin girondistien johtajat,
joista useimmat myöhemmin mestattiin. Samoin
kävi kuningatar Marie Antoinetten sekä
useiden eteväin henkilöiden. Useat kaupungit,
kuten Lyon ja Toulon, sekä Vendéen ja
Bre-tagnen talonpojat nousivat kapinaan jakobiinien
hirmuvaltaa vastaan. Tarmokkailla
toimenpiteillä ja harjoittamalla mitä suurinta
julmuutta konventti kuitenkin kukisti sisäiset
vastustajansa. — Se tahtoi täydellisesti rikkoi
yhteyden entisten olojen kanssa:
historiallisia muistomerkkejä hävitettiin; uusi ajanlasku
säädettiin alkamaan tasavallan ensi päivästä.
Kristinuskon sijaan pantiin „järjen palvelus".
Tosin vallitseva puolue hajosi. Robespierre, joka
ei suvainnut kilpailijoita rinnallaan, sai aikaan
Héberfin johtaman ryhmän kukistuksen. Vähää
senjiilkeen (huhtik. 1794) hän toimitti
mestauslavalle myös Danton’in, joka oli alkanut
kallistua maltillisuuteen. Itsekäs ja rajattoman
vallanhimoinen kiihkoilija Robespierre vallitsi nyt
diktaattorina R:aa, ylläpitäen valtaansa
lakkaamattomalla verenvuodatuksella, kunnes hän
aikoessaan kukistaa eräät vuoripuolueeseen
kuuluvat vastustajansa itse joutui alakynteen ja
lä-himpäin kannattajainsa kanssa mestattiin
(heinäk. 1794). Maltillisempi suunta pääsi nyt
kon-ventissa voitolle ja jakobiinien klubi suljettiin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
