Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranskan kieli ja kirjallisuus - Ranskan Kongo (Congo français)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1513
Ranskan Kongo
1514
kaulinen puoli herkemmäksi,
monisäveleisem-mäksi: halu saada esiin symboleja luo ne laajemmat
näköalat, jotka kohtaavat symbolismiujälkeisessä
runoudessa, esim. m ime de Noailles*in
persoonallisessa lemmen- ja luonnonlyriikassa.
Naturalismin kokeet luoda uutta näytelmää olivat, paitsi
eräitä teoksia liikkeen valtaajalta — Zolan
,,Thérèse Raquin", Henry Becquen (k. 1899) ..Les
corbeaux" (1882) ja „La parisienue" —
ajanjakson loppupuolella synnyttäneet kokonaisen
koulukunnan, joka ryhmittyi André Antoinen
perustaman „Théàtre libre"n (1887-96)
ympärille; mutta paitsi voimakkaampaa aiheen
pite-lyä ja mutkattomampaa muotoa jäi saavutus
verrattain pieneksi. — Murroskauden
näytelmäkirjailijoista Francois de Curel (s. 1854) käsittelee
ajan siveellisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä
arvokkaalla ja hillityllä paatoksella: tämän ajan
mystiikkaan päin suuntautuva spiritualismi
ilmenee kuolemantunteelle omistetussa ensi jaksossa
Maurice M a e t e r 1 i n c k in (s. 1862)
näytelmiä.
Antinaturalistinen virtaus oli vuosisadan
vaihteessa menettänyt voimansa vastustusliikkeenä.
Viimeisen vuosikymmenen osalla on koko joukko
erilaisia -ismejä, millään niistä ei liene
erikoisempaa merkitystä, ja tällä haavaa Hanskan
kirjallisuudessa tuskin esiintyy mitään virtausta
tai mitään runoilijaa, jonka henkinen kantavuus
olisi yleisempää laatua. Romaanista ja
runoudesta saattaa kuitenkin sanoa, että eräitä
merkkejä käsityksen syventymiseen, kirjallisen
koneiston yksinkertaistumiseen päin on ollut
havaittavissa, on syntynyt taholla ja toisella
alkuperäi-sempiä säveliä, herkempiä, sisäisempiä
probleemin asetteluja, esim. Francis J a m m e s’i n
bukolisessa runoudessa tai
romaaninsepittä-jissä sellaisissa kuin Alphonse de
Chateau-briand tai Romain Rolland. 90-luvun
keski-paikkeilla näytti hetkisen siltä kuin
kristillinen ajatus olisi voinut aiheuttaa
uudestaan-arvioimisen tähän suuntaan. Niin ei kuitenkaan
käynyt, ja joskohta sillä on ollut ja on yhä
edelleenkin merkityksensä, esim. Paul Ciaudelin
draamanmuotoisessa runoudessa, niin pätee
kristillisyys kirjailijain silmissä suuresti katsoen
etupäässä kurinpitokeinona ja kirkko
hyödyllisenä valtiollisena laitoksena: ei myöskään
uskonnollinen oppositioni katolista oikeauskoisuutta
vastaan, ..modernismi", ole toistaiseksi tuottanut
mitään sen erikoisempia tuloksia. — Barrësin,
Charles Péguyn (k. 1915). Charles Maurras’n
y. m. tekemät yritykset muuttaa
kansallistunnetta, enimmäkseen natsionalistisesti
käsitettynä ja samalla kirkkoon vetoavana,
kirjalliseksi tekijäksi eivät nekään yleensä ole
vieneet mihinkään taiteellisesti ratkaiseviin
saavutuksiin. — Selvimmin kuvastuu kirjallisuuden
nvkyhetkinen tila teatterissa. Yhtenäistä,
johtavaa aatetta ei ole. Teatterilla voi olla
yhteiskunnallinen tendenssi, kuten Paul Hervieu’n
is. 1857) ja Eugene Brieux’n näytelmissä: se
pohtii kevyin ja ironian värittämin vuorolausein
rakkauden moraalia Maurice Donnaylla; se on
intohimoista tragediaa Georges de Porto-Richen
komediassa: siihen sekoittuu kernaasti pisara
tunteellisuutta, kuten voi sanoa olevan laidan
Tristan Bernardin psykologisessa farssissa: se
on loistavaa säetaituruutta ja antiteettista älyä
I Edmond Rostand’illa (s. 1868),
sensatsioninäytel-mää Henri Bernsteinillä. Yleensä voi ransk.
teatterin, huolimatta teknillisestä
täydellisyydestään, sanoa liikkuvan pinnalla; suotta ei ole sen
j tätä nykyä kenties kuvaavimpana muotona se
uusi uäytelmälaji, „la comédie-farce", joka on
kehkeytynyt viimeisinä 15 vuotena ja jonka
käte-vimpänä edustajana on kirjailijayhtiö Robert de
Flers ja Gaston de Cailiavet. — Siten esiintyy
nykyhetken r. k. kirjavana moninaisuutena
virtauksia ja pyrintöjä — on lähellä se ajatus, että
paraikuiset tapahtumat kenties voivat luoda
yhteyttä moninaisuuteen ja synnyttää johtavan
aatteen; ei ole aivan mahdotonta, että Henri
Bergson in filosofiasta aikanaan tulee
sellainen uusi katsantotapa, josta uusi sisällys voi
puhjeta esille — kenties nämä eri tekijät
yhteisvaikutuksessa tuottavat uudistuksen tälle
vanhalle kirjallisuudelle, joka niin usein, niin
ihmeteltävällä elinvoimalla on itsensä uudelleen
nuorentanut.
[Gustave Lanson, „Histoire de la littérature
francaise" (1895. useita laajennettuja painoksia),
Petit de Julleville y. m., ,.Histoire de la langue
et de la littérature’franeaises", I-VIII (1896-99).
Gustave Lanson, ,.Manuel bibliographique de la
littérature frangaise moderne 1500-1900". I-IV
(1909-12), Robert Federn. ,,Répertoire biblio
graphique de la littérature francaise des origines
à 1911..." (1914), Hugo P. Thieme. ..Guide
bibliographic|ue de la littérature francaise de 1800
ä 1906" (1907).] O. H n.
Ranskan Kongo (ransk. Congo francais,
v:sta 1910 virall. Afrique équatoriale francaise
= Ranskan Ekva.toriaa.U-Af rikka),
Ranskalle kuuluva siirtomaa Keski-Afrikassa.
ulottuu Guinean lahden itärannikolta Kongoon.
TJbangiin ja Mbomuun. sekä näistä pohjoiseen
Tsad-järven pohjoispuolelle Saharan etelärajalle;
1911 R. K :sta Saksalle annettiin laaja alue,
joka Kamerunista ulottuu etelään ja itään,
kahdessa paikassa koskettaen Kongoa ja Ubangia
ja siten erottaen R. K:n kolmeen osaan;
1,439,000 km2. 9.800.000 as. (1912: 1907 1.733.900
km2. 10 milj. as.). — Rannikko on eheää
(poikkeuksia Gabunin-lahti, Lopezin-niemi). alavaa,
paikoitellen rannikkolaguuneja; rannikolta maa
penkereittäin kohoo rannikon suuntaan
kulkevaan, vanhoista aineksista syntyneeseen
Kristalli-vuoristoon päin (Magoba 1-200 m yi. merenp.),
jonka takana alkaa ^300-450 m korkea,
hiekka-kivestä muodostunut ylätasanko. — -Joet
laskevat Guinean-lahteen (Ögcve. Kuilu), Kongoon
(Li-kuala), Ubangiin. Mbomuun ja Tsad-järveen
(Sari). Jokien kulkukelpoisuutta vähentävät
.suupuolella olevat kosket (ks. Kongo 1.).
Ilmasto kuuma (Gabunissa keskilämpö
+25°–f26°C). rannikolla sangen epäterveellinen ja
kostea. Kaksi sadeaikaa, pitempi helmi-huhtik..
lyhyempi loka-marrask. Kasvullisuus etelässä
troopillisen rehevää aarniometsää, sisämaassa
vaihtuen puu- ja ruohosavanneihin. — Eläimistö
on vielä koskematonta: elefantteja, leopardeja,
virtahepoja, krokotiileja, gorilloja, simpansseja
y. m. tapaa runsaasti. — Asukkaat Kongon alueella
ja rannikolla ovat neekereitä (fan. mpangve.
ba-kelai, bateke. ubangi, niam-niam), joiden
joukossa Ogoven eteläpuolella olevissa
aarniometsissä asustaa vaaleaverinen obongo niminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
