Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranua ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1521
Ranua—Rapakivi
1522
jona viidettäkymmentä vuotta uutterasti toimi
niiden menestykseksi: oli 1570 rauh&nsovittajana
Slcttinissä. Hän oli tunnettu rikkaudestaan,
mutta myös kirjallisista ja taiteellisista
harrastuksistaan. Ilän rakennutti useita linnoja, joita
koristi veistokuvilla ja maalauksilla, perusti
kirjastoja, oli laajassa kirjeenvaihdossa ruhtinaiden,
tiedemiesten ja kirjailijain kanssa ja esiintyi
itsekin kirjailijana; harrasti myös astrologiaa.
3. Daniel R. (1529-69), soturi, saavutti
maineensa Pohjoismaiden seitsenvuotisessa scdassa.
jossa voitti Jaakko Hästeskon Axtornan luona
1565 ja 1567 teki kuuluisan sotaretken aina
Itä-göötanmaahau ja Södermanlantiiu asti.
Varber-gin piirityksessä 1569 hän sai kauuunauluodista
surmansa.
4. Sehack Karl R. (1717-92),
R.-Ascheber-gin kreivi, tuli 1767 komentavaksi kenraaliksi
Norjaan ja 1770 ministerineuvoston jäseneksi,
mutta jouduttuansa sitten riitaan Struenseen
kanssa hän otti tehokasta osaa tämän
kukistuk-seen. Hän tuli silloin sotakollegin johtajaksi,
mutta sai. jo vuoden jälkeen eron; eli loppuikänsä
enimmäkseen Etelä-Ranskassa. K. G.
Ranua (myös Ranuanjärvi). 1. Pudas
järven. Simon ja Rovaniemen sydänmaista
yhdistämällä muodostettava uusi khrakunta (sen. päät.
7 p.ltä marrask. 1899), kirkkonpaikkana R:n
kylä Ranuanjärven rannalla Pudasjärven
pitäjässä. — 2. Metsänhoitoalue Iin tarkastuspiirissä,
käsittää pohjoisosia Pudasjärven pitäjästä.
Ranula. kielen alla joskus esiintyvä,
synnynnäinen rakkulamuodostus.
Ranunculaceæ, suuri kaksisirkkaisheimo
Po-lycarpicæ-parvessa. Kaksineuvoinen kukka
useimmiten säteittäinen, kehä sikiäisalainen. Verhiö
usein terämäinen. teriö silloin usein puuttuva t.
omituisiksi mesikätköiksi muuttunut. Heteet
monilukuiset, sikiäisalaiset, emien luku myös usein
suuri. Hedelmä tav. erikoppinen pähkylä.
Kor-vakkeettomia ruohokasveja. Hyönteissuosi joita.
Taloudellinen merkitys pieni. Monessa suvussa
kauniskukkaisia koristekasveja. Tunnetuimpia
sukuja Aconitum (ukonhattu), Actæa
(konnan-marja), Adonis, Anemone (vuokko), Aquilegia
(akileia), Caltha (rentukka), Delphinium
(kukon-kannus), Helleborus (jouluruusu), Nigeliä (neito),
Pceoniu (piooni), Ranunculus (leinikkoi. Trollius
(kullero). K. L.
Ranunculus, 1 e i n i k k o. suuri
Ranuncu-iacece-heimon suku. Kelta-, harvemmin
valkea-kukkaisia. tav. liuskalehtisiä ruohoja. Meillä 18
lajia. Niitty leinikko (R. acer), aho-1.
(R. polyantliemos) ja a r o-l.
(R. auricomus) kasvavat koko
maassa niityillä ja
pientarilla. ensinmainittu hyvin
yleisenä. Pelloilla ja
kosteilla paikoilla on yleinen
lon-kerollinen s u i k e r o-l. (R.
re-pens). Rannoilla kasvaa
yleisesti hyvin pieni ranta-1. (R.
*reptans) ja paikoitellen
Etelä-ja Keski-Suomessa puroissa ja
rannoilla vedessä komea,
1/«-1 1/2 m korkea, suikealehtinen,
suurikukkainen j o k i-1. (R.
lingua). R.-sukuun luetaan
tav. maapähkinä (R. fi-
Järvisittkin.
caria 1. Ficaria verna), ks. t. Lapissa on
useita pieniä, hyvinkin kauniskukkaisia lajeja.
Bat
rachium-ala-suvun 4 lajia,
joista järvi-
sätkin (R.
aquutilis) on
yleinen varsinkin
Keski- ja
Pohjoissuomessa, ovat
kaikki
valkea-kukkaisia vesikasveja, joilla on
tupsumaiset vesi-
ja useimmiten munuamaiset kellumalehdet.
K. L.
Raoul-Rockette [rau’l rose’t], Dési ré
1790-1854), ransk. antiikkisen muinaisuuden tutkija.
Pääteokset: „Monuments inédits d’antiquité
figurée grecque. étrusque et romaine" (1828);
„Peintures antiques inédites" (1836).
Raoult [rau’lt], Francois Marie
(1830-1901), ransk. kemisti, oli kemian professorina
Grenoblessa v:sta 1867. R:n tutkimukset
koskettelevat pääasiallisesti fysikaalisen, erikoisesti
lämpö- ja elektrokemian aloja. Tärkein tulos R :n
tutkimuksista oli sen lainmukaisuuden
keksiminen, mikä vallitsee liuoksien k i e h u m a p i
s-teen ylenemisen ja jäätymäpisteen
alenemisen sekä liuotetun aineen m o 1 e k
y-laaripainon välillä. Samassa
liuotti-messa ja käyttämällä yhtä suuria määriä on
nimittäin kahden eri aineen aiheuttama muutos
näihin pisteisiin suoraan verrannollinen
aineiden molekylaaripainoihin. Kun toisen
moleky-J laaripaino tunnetaan, niin voidaan se siihen
verraten määrätä toisellekin aineelle. Se. että
elektrolyytit tekevät poikkeuksen tästä säännöstä, oli
välillisesti yhtenä syynä elektrolyyttisen
disso-siatsioniteorian keksimiseen.
E. M-nen.
Rapakivi, geol. Kansankielessä tarkoitetaan
r:llä kaikenlaisia vuorilajeja, jotka helposti
rapautuvat soraksi.
Petro-grafisena terminä r. on
sitävastoin saanut
määrätyn merkityksen ja
joutunut tässä merkityksessä
käytäntöön
vieraskielisessäkin tieteellisessä
kirjallisuudessa. R. on
graniitti-heimoon kuuluva
ruskeanpunainen, karkea,
porfyy-rimainen vuorilaji. jonka
pääainekset ovat kvartsi,
ortoklaasi, oligoklaasi,
bio-tiitti ja sarvivälke.
Erikoista ja juuri r :lle
ominaista on se, että
ortoklaasi on muodostunut
soikeiksi, 3-4 cm:n
mittaisiksi palleroiksi, joita
ympäröi ohut oligoklaasikuori. Sileissä
kalliopinnoissa näkyy siten punaisenruskean ortoklaasin
ympärillä vaaleampi oligoklaasirengas. Tämä
tyypillinen r. (Viipurin r.) on vallitsevana
suurella alueella Antreasta Kymijoen tienoille. Se
on helposti rapautuvaa. Ahvenanmaan r.-alueella
esiintyy myöskin tyypillistä r :eä. mutta se ei
Tyypillisiä rapakiveä.
Nisalaliti, Säkkijärvi.
Niittyleinikko.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
