Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranua ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1523
Rapakivigraniitti Rapautuminen
1524
ole sen helpommin rapautuva kuin muutkaau
graniitit. vrt. H a p a k i v i v u o r i I a j i t.)
E. U nen.
Rapakivigraniitti ks. R a p a k i v i ja Rap a-
kivivuorilajit.
Rapakivivuorilajit. j.u /., ryhmä Suomessa ja
Ruotsissa esiintyviä, kokoomukseltaan graniittisia
vuorilajeja. jotka geologisesti kuuluvat yhteen ja
ovat samanaikaisia. Koko ryhmä on vanhempi
kuin jotunilaiset muodostumat, mutta nuorempi
kuin jatulilainen vuorenpoimutus (ks.
Fennoskandia), koska siihen kuuluvissa
vuori-lajei-^a ei ole painemetainorfoosin jiilkiii.
Suomessa muodostavat r. neljä eristettyä aluetta:
Laatokan. Viipurin. Uudenkaupungin ja
Ahvenanmaan alueet. Ruotsissa on r :eja
Ångermanländska Pohjanlahden rannikolla sekä Ragundassa
(vrt. Fennoskandian vuoriperän karttaa).
Varsinainen tyypillinen rapakivi (ks. t.) on
vallitsevana ainoastaan Viipurin alueella. Laatokan
alueella ei rengasmaista rapakiveä ole ollenkaan,
vaan vuorilaji on tavallisen näköistä punaista
graniittia. Uudenkaupungin ja Ahvenanmaan
samoinkuin Ruotsinpuoleisillakin alueilla ovat
renkaattomat keski- ja karkearakeiset, punaiset
graniitit vallitsevina. R:n yhteydessä esiintyy
sekä juonina että vanhemman vuoriperän päälle
valuneina peitteinä kvartsiporfyyria. E. Sf-nen.
Rapala 1. R a p o 11 a, ratsutila Sysmän
pitäjässä Rapoilanniemellä Päijänteen rannalla,
käsittää nykyään l.j»i manttaalia.
Laivaliike Lahdesta. — R. joutui 1500-luvun lopulla
oston kautta Per Sigfridinpojalle, joka 1576-78
oli lainlukijana Hattulan kihlakunnassa.
Hänestä polveutuu 1650 aateloitu Tandefelt-suku,
jonk i hallussa R. oli yhtäjaksoisesti v:een 1807.
Viimemainittuna v. kunnallisneuvos M. F.
Tandefelt möi sen Severus Konkola nuoremmalle,
jonka kuolinpesän hallussa tila nykyään (1915)
on. A. En.
Rapamaha, märehtijäin pötsistä käytetty
nimitys - vrt. Lehmä).
Raparperi 1. raharberi (Rheum),
monivuotinen. tatarkasvien heimoon kuuluva ruohokasvi,
jolla on jopa
miehenkor-kuiseksi kasvava varsi ja
siinä haaraiset
kukkatertut ja vihertävänkeltaiset
kukat, rakenteeltaan
samanlaiset kuin meidän
hierakkalajeillamme.
Lehdet ovat suuria,
hertta-maisia, laidoiltaan
poimuisia. toisilla lajeilla
pykeisiä t. liuskaisia.
Juurakko paksu, ruskea.
Paksut ja pitkät lehtiruodit
sisältävät varsinkin
keväällä ja alkukesästä runsaasti omenahappoa ja
ovat eri tavoin valmistettuina virkistävää ja
ter-veellUtä. vaikkei ravintorikasta ruokaa.
Käytäntö ruokaki-vina alkoi etupäässä vasta viime
vuosisadalla. Ruokatarpeiksi viljellään
muunnok–ia ja -ekamuotoja etupäässä lajeista R.
rhapon-tirum, R. undulalum, R. Emadi. R:ia viljellään
meillä mene-tvksellä Lapissa asti. Paras tulos
saadaan, kun maa on syvää, voimakasta ja
hiekari-ekaist.t multamaata ja asema aurinkoinen.
Lehtiä voidaan käyttää pinaattina varsinkin
Etapa rpeh.
sekoituksena muiden pinoattikasvien kanssa.
R:ia lisätään juurakoita jakamalla. — Suvun
kotimaa on Kiina. Tibet ja niihin liittyvät osat
Siperiaa. Täällä sen käytäntö lääkekasvina on
varsinkin Kiinassa ikivanha, ulottuen ainakin
v :een 2700 e. Kr. Kreikkalaiset ja roomalaiset
tunsivat myös r:n juurakon lievästi ulostavan
vaikutuksen. Villit r:t kotimaassaan,
pääasiallisesti lajit R. officiuale ja R. palmatum v.
tangu-licum. tuottavat pääosan lääke-r:ia, jota
kaupataan kuorittuina, keltaisina, ruskeasti
mar-moritäpläisinä, n. 10 cm paksuina
juurakkokappa-leina. Kiinan satamain ollessa ennen suljettuina
ulkomaan kaupalta, oli r:n kauppa Venäjän
hallituksen monopolina ja suurena tulolähteenä.
Kuljetus tapahtui silloin Siperian kautta, nykyisin
meritse. — Useita lajeja käytetään
koristekasveina puutarhoissa. K. L.
Rapata, varustaa rappauksella (ks. t.).
Rapautuminen, nimitys luonnossa tapahtuville
prosesseille, joiden tuloksena on
kivennäisaineiden. niin hyvin yksityisten kivennäisrakeiden
kuin vuorilajienkin muuttuminen, mikä aluksi
ilmenee viirinmuutoksena ja lopulta enemmän tai
vähemmän täydellisenä hajaantumisena.
Rapau-tumistuiokset muodostavat varsinaisen
viljelyskelpoisen maaperän, johon kasvien tarvitsemat
ravintoaineet sisältyvät sellaisessa muodossa, että
kasvit voivat käyttää niitä hyväkseen. R.
tapahtuu maan pintakerroksissa, sillä sen aiheuttajana
ovat ensi kädessä ilmakehään sisältyvät aineet
ja ilmakehässä tapahtuvat muutokset. Siten on r.
mitä läheisimmässä yhteydessä ilmastollisten
olosuhteiden kanssa ja erilainen eri
ilmastovyöhykkeissä. Myöskin kasvistolla, joka itsessään on
ilmastosta riippuvainen, on suuri merkitys r:n
laatuun ja määrään, varsinkin syvyyteen nähden.
Runsaan kasviston peittämällä seudulla r.
ulottuu syvemmälle kuin paljailla seuduilla. R. on
luonteeltaan ja tuloksiltaan kolmea piiälaatua.
Fysikaalinen 1. mekaaninen r.
aiheutuu ensinnäkin tilavuuden muutoksista
kivennäisissä, johon äkilliset tiheään uudistuvat
lämpömäärän vaihtelut ovat syynä
(paahdesärky-minen). Kuumeneminen tapahtuu päivisin ja
jäähtyminen öisin tai äkillisten rankkasateiden
kautta. Pintakerrokset laajenevat kuumuuden
vaikutuksesta enemmän kuin syvemmät ja
vuori-lajeissa lisäksi eri kivennäiset eri suuressa
määrässä. josta on seurauksena, että jäähtyessä
syntyy rakoja ja lopulta kivennäiset hajaantuvat
soraksi. Karkearakeiset ja kirjavanväriset
vuori-lajit ovat alttiimpia kuin hienorakeiset ja
tasa-väriset. Tällainen r. on yleistä kuumien
ilmastovyöhykkeiden aavikkoseuduissa sekä
korkeissa vuoristoissa, joissa vuorokautiset
lämpömäärän vaihtelut ovat suuret (aavikkoseuduissa
30°-60°) ja suojeleva kasvipeite puuttuu. Tärkeä
tekijä on p a k k a s r a p a u t u m i n e n. Se
tapahtuu siten, että kivennäisten ohuiin
hiussuoniin ja rakoihin tunkeutuu vettä, joka kylmän
tullen jäätyy niissä sekä samalla laajetessaan
hajoittaa kiven. Syksyllä kynnetyssä maassa
vaikuttaa pakkas-r. ennen lumen tuloa, jolloin
päivisin on auringonpaistetta ja yöllä jäätymiseen
-nakka pakkasta, maaperää muodostavien
kiven-näishiukkasten halkeilemista ja hienontaa siten
maaperän. Pakkas-r. on vallalla kylmemmissä
ilmastovyöhykkeissä, kuten meillä. Aro- ja aa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
