Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raphael ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1525
Raphael—Rappaus
1526
vikkovyöhykkeissä aiheuttavat pohjaveden
suolaliuokset melkein samau tuloksen kuin
pak-kas-r. Tullessaan liki maanpintaa haihtuu vesi
ilmaan, suolat kiteytyvät hienoihin rakoihin ja
pullistavat kivennäisen hajalleen. Mekaaninen r.
ei muuta kivennäisten ja vuorilajien kemiallista
kokoomusta, vaan ainoastaan hajoittaa ne
soraksi. Kemiallinen r. sitävastoin muuttaa
niiden kokoomuksenkin. Se tapahtuu sekä pin
naita tihkuvan sadeveden että alhaalta
tunkeutuvan pohjaveden vaikutuksesta, joiden tehoisuus
ja aiheuttamat tulokset riippuvat niihin
liuenneista aineista. Kuumissa ilmastovyöhykkeissä
kasvijäännökset mätänevät täydellisesti
hiilidioksidiksi. pintavesi ei senvuoksi sisällä pelkistäviä
aineksia ja r. tapahtuu pääasiallisesti
hapettumalla. Näiden seutujen rapautumistuloksille n. s.
lateriitti maalle on siten ominaista
punainen väri, joka johtuu rautaoksidista. Kylmissä
ja lauhkeissa vyöhykkeissä kemiallinen r.
tapahtuu päinvastaiseen suuntaan. Mätäneminen on
epätäydellinen, joten pintavesi sisältää
kasvijään-nöksistä liuenneita humushappoja ja on
vaikutukseltaan pelkistävä. Rautayhdistvkset
liukenevat pelkistyessään ja aluminiuminpitoisista
kivennäisistä syntyy savenkaltaisia
aluminiumsilikaat-teja. Liuenneet ainekset kulkeutuvat jokiin ja
edelleen valtameriin, liukenematta jääneet
muodostavat yleisesti kolloidisina (ks.
Kolloidi-aineet) rapautumattomien kivennäisten kera
maaperän. Kasvien aiheuttama r. on
usein muun r:n alkuna varsinkin siteissä
kalliopinnoissa. Niihin piintyneet levät ja jäkälät
tunkevat hienoimpiinkin rakoihin, murruttavat
kallion pinnan ja edistävät siten
pakkasrapautu-mista sekä runsaamman kasviston juurtumista.
Puiden juuret halkovat kallioita
suuremmassakin mittakaavassa. — Paikallisista olosuhteista
ja r :n laadusta riippuen ulottuu rapautunut
vyöhyke vaihtelevaan syvyyteen. Aavikkoseuduissa
sen paksuus on ainoastaan muutamia
millimetrejä, kuumien vyöhykkeiden sadealueilla se
saattaa olla 50, jopa 100 m. R. tapahtuu hyvin
hitaasti. Senvuoksi ovatkin meidän kalliomme
pintaan saakka terveitä, sillä jääkaudella kulkeutui
aikaisemmin muodostunut rapautumissora pois.
Inarin Lapissa on tämä jääkautta aikaisempi
rapautumissora paikoin säilynyt ja on
parinkymmenen metrin vahvuinen. — R:n vaikutus
rakennuksissa käytettyihin vuorilajeihin saattaa
olla hyvin haitallinen. Rapakivestä hakattu
jalusta Pietari Suuren muistopatsaassa Pietarissa
ou jo pahasti vahingoittunut. Suurissa
kaupungeissa edistävät jo muutenkin ilmaan sisältyvien
aineiden (vesihöyryn ja hiilidioksidin)
aikaansaamaa r:ta polttokaasut ja niistä varsinkin
rikkivety sekä rikkidioksidi. — Kun kidevettä
sisältäviä kiteitä kuumennetaan tai kidevesi muulla
tavoin poistetaan niistä, tulevat alkujaan kirkkaat
kiteet himmeiksi tai hajaantuvat kokonaan,
jolloin sanotaan, että ne rapautuvat. E. U nen.
Raphael. S a n t i. ks. Rafael.
Raphanus ks. R e t i k k a.
Raphia, sulkapalmusuku. Länsi-Afrikassa ja
troopillisessa Ameriikassa kasvavasta F.
vini-fcrasta valmistetaan kasvin kotimaassa yleisesti
palmuviiniä ja sen lehtisvistä varsinkin
puutarhatöissä sitoma-aineeksi käytettyä raffianiintä.
Itä-afr. R. Ruffiasta. saadaan saagoa. K. L.
Rapidan jräpidä’ n], joki Yhdysvalloissa,
Virginian valtiossa, alkaa Blue ridgeltä, laskee
Fre-dericksburgin luona Rappahannockiin; 135 km.
R:n luona oli 9 p. elok. 1862 taistelu pohjois- ja
etelävaltioiden joukkojen välillä.
Rapidi (lat. rapidus), nopea.
Rapisardi [sa’r-], Mario (1844-1912), it.
runoilija, v:sta 1875 it. kirjallisuudenhistorian
prof. Catanian yliopistossa. R:n runoelmista,
joiden pääsävynä on hist.-filosofinen mietiskely
ja taipumus vertauskuvallisuuteen sekä myös
tuima satiiri vastustajia kohtaan, mainittakoon
ihmiskunnan kehitysvaiheita kuvaava
,,Palingenesi" (1868) ja nykyajassa liikkuva „Lueifero"
(1878), trilogia „Giöbbe" (1885). ..Atlantide"
(18S9), runonäytelmä ..Manfred", runokokoelmat
..Ricordanze" (1-872); ..Giustizia" (1883) y. m.
Runoelmistaan R. itse julkaisi valikoiman ..Versi
scelti e riveduti" (1888). Kootut teokset. (6 nid.)
ilmestyivät 1894-97.
Rapola, ratsutila Sääksmäen pitäjässä
Rautun-selän rannalla 1 km luoteeseen kirkolta, käsittää
3 tilaa, 16/s manttaalia, 350 ha. Laivaliike
Hämeenlinnasta. — R :n kylä mainitaan jo 1340,
jolloin siinä oli 3 taloa. 1500-luvulta alkaen R.
kuului Stjernkors-suvulle, jolta se avioliiton
kautta siirtyi aatelittomalle Ruuth-suvulle ja
tältä edelleen samalla tavalla 1720-luvulla
Svinhufvudeille pysyen tällä suvulla v:een 1867. Nyk.
omistaja (1915: v:sta 1868) tilanomistaja
Kustaa Rapola. Päärakennus on v :lta 1813.
Kartanon vieressä on toista sataa m. yli
Rautun-selän pinnan kohoava Rapolanhar ju. jolta on
kaunis ja laaja näköala ja jolla on
esihistoriallisen muinaislinnan jäännöksiä. [C. C(arlste)dt.
„Rapola Sääksmäellä" (Kotiseutu 1912, siv. [-70-75).]-] {+70-
75).]+} A. Es.
Raporteerata ks. Raportti.
Raportti (ransk. rapport), tiedonanto,
ilmoitus. — Raporteerata. ilmoittaa, lähettää
tiedonanto.
Rapp, Jean (1772-1821), kreivi, ransk. ken
raali saks. alkuperää: meni 1788 Ranskan
sotapalvelukseen, oli mukana vallankumouksen ja
Napoleonin sodissa osoittautuen taitavaksi
ratsu-väenpäälliköksi: tuli Austerlitzin tappelun
jäl-kser. divisioonakenraaliksi, 1807 Danzigiu
kuvernööriksi. Kunnostauduttuaan Venäjän
sotaret-kellä 1812 R. tarmokkaasti puolusti Danzigia
kokonaisen vuoden ajan 1813-14: meni
satapäi-väisen keisarivallan aikana 1815 Napoleonin
puolelle ja määrättiin Reinin armeian päälliköksi,
mutta teki pian liittoutuneitten kanssa aselevon
Strassburgissa. Oleskeltuaan jonkun aikaa
Sveitsissä palasi 1817 Ranskaan, missä sai pitää
Napoleonin hänelle antaman päärin arvon. V. 1823
ilmestyivät hänen muistelmansa. •/. F.
Rappahannock [rfipahä’n9k], joki
Yhdysvalloissa. Virginian valtiossa, lähtee Blue ridgeltä.
virtaa i Fredericksburgiin asti koskirikkaana)
kaakkoista pääsuuntaa, laskee 90 km pitkän
suu-lähden kautta Chesapeake-laliteen: 225 km. —
R:n rannoilla orjasodan aikana 1861-65 oli useita
taisteluita.
Rappaus tehdään kalkki-, sementti- tai
kipsi-laastista ja sitä käytetään peittämään sellaisia
rakennusosia (varsinkin seinä- ja laipiopintoja).
jotka joko kaipaavat suojaamista tai aineen
puolesta ovat senlaatuisia, ettei niitä tahdota jättää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
