Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1569
Rauta
1574
maila — 18% piitä (ferrosilisiumi). Yleensä
pii on vahingollinen, eivätkä parhaat lajit tako
r :aa saa sisältää sitä enemmän kuin muutaman
sadannesosan %. — K:n vaarallisimpia
vihollisia on rikki. Tämä on kotoisin malmien
rikkiyhdistyksistii sekä koksimasuuneissa
polttoaineesta. Koksi sisältää nim. 0.5-1 % rikkiä,
joka suurimmaksi osaksi joutuu raaka-r :aan.
Kuu rikkiä on verraten vaikea täydellisesti pois
taa mellottamalla, valmistetaan par haat r.-lajit
puuhiilimasuunissa, mahdollisimman rikki vapaita
malmeja käyttäen. Tako-r. ei saa sisältää yli
0,o> % rikkiä ; muutoin se on k u u m a n h a
u-r a s, toisin sanoen vioittuu punahehkuvana
taottaessa. — Malmeissa olevan apatiitiu fosfori
joutuu masuunissa kaikki raaka-r :aau.
Valimo-tarkoituksiin käytettäessä fosforinpitoisuus on
(jopa O.s %) eduksi, tehden raaka-r :n helposti
juoksevaksi, joten muotti täyttyy täydellisesti,
antaen sileän valupinnan. Tako-r :ssa fosfori on
vain haitaksi. tehden sen k y 1 m ä n h a
u-r a a k s i. s. o. r. vioittuu kylmänä taottaessa.
Maailmankuulu ruots. Dannemoran r. sisältää
harvoin yli O.oi % fosforia. — R. ja mangaani
seostuvat kaikisssa suhteissa. Masuunissa
valmistetaan raaka-r :aa. joka sisältää jopa 88%,
mangaania (ferromangaani); peili r. on
maa-gaaninpitoineu (n. 10%) valkea raaka-r.; se on
murtopinnaltaan valkea, isokiteinen, melkein
heijastava, josta nimi. Pieni määrä mangaania,
muutama sadannes % :ia. ei tako-r :ssa ole
haitaksi. Mangaanin varsinainen merkitys on
vala n ta-r :ii valmistuksessa. Se estää nim. rikin
ja hapettuneen r:n aiheuttaman
kuumanhaurau-den esiintymisen, huomio, jota valanta-r:n
valmistuksen on nykyisestä kukoistuksestaan
suureksi osaksi kiittäminen. — Pienikin määrä
aluminiumia estää kaasurakkojen
muodostuksen, jotka sulaa tako-r :aa kaavoihin
(valan-teihin) laskettaessa useasti tekevät suurta
haittaa. — Nikkeli, kromi, voi fr am i y. m.
antavat teräkselle erikoisen kovuuden
(työkaluja kanuunateräs, panssarilevyt. akselit j. n. e.i.
R :n valmistus. I. Raaka-r. on se
muoto, jossa r. nykyään eristetään. Lähtöaineena
ovat melkein yksinomaan r.-malmit (ks. t.) ja
niiden tulee sisältää vähintään 30% r:aa. jotta
niitä kannattavasti voisi sulatukseen käyttää.
Ruots. r.-tehtaat eivät masuunissa kernaasti
käytä malmia, joka sisältää alle 45 à 50% r:aa.
Malmien rikastuttaminen ja samalla tapahtuva
puhdistus vieraista haitallisista aineista tulee
verraten harvoin kyseeseen r.-malmien halpuuden
takia. Tärkeä merkityksensä rikastuttamisella
kuitenkin on. Esim. jos malmi on köyhä, mutta
vapaa (teknillisessä merkityksessä)
epäpuhtauksista, tai jos malmi on rikas, mutta sisältää
paljon epäpuhtauksia, on rikastuttaminen
luou-nollinen. Tämä perustuu osaksi malmin ja sitä
seuraavan vuorilajin erilaiseen ominaispainoon,
jolloin hienoksi jauhettu raakamalmi veden
kanssa saa kulkea erilaisten laitteiden läpi:
raskaampi maimijauhe kootaan erikseen (märkä
rikastuttaminen). Toinen menetelmä
perustuu r.-malmin magneettiseen ominaisuuteen
(magneettinen rikastuttaminen),
mutta tätä voidaan tietenkin käyttää ainoastaan
magneettista r.-malmia, tai pasuttamalla magneet
tiseksi saatua malmia (r.-sälpää) rikastutettaessa.
Raaka maimijauhe lasketaan veden kanssa
erityisen malmiseparaattorin läpi. jolloin malmin
vuorilajit sekä myös rikki- ja fosforiyhdistykset
suurimmaksi osaksi erkanevat ja melkein puhdas
r.-oksidijauhe kootaan erillceii. Tämä jauhe
puristetaan erityisissä laitteissa kiinteämmäksi
kappaleiksi n. s. briketeiksi, jotka pasutettuina
ovat erittäin haluttuja masuunisulatukseen.
Magneettisen rikastuttamisen avulla 011 käynyt
mahdolliseksi käyttää runsaasti rikkiyhdistyksiä
sisältäviä r.-malmeja. jotka aikaisemmin olivat
arvottomia. Tunnetuimman malmiseparaattorin
rakentaja on ruots. G. Gröndal, joka toteutti
keksintönsä Pitkän rannan tehtailla. — Ennen
käyttöä ovat r.-malmit yleensä pasutettavat, s. o.
kuumennettavat punahehkuun vapaassa
ilmavirrassa, jolloin malmin sisältämä kosteus,
hiilihappo ja osa rikki y. m. yhdistyksiä poistuu.
Samalla tapahtunut muutos korkeampaan
hapetus-asteeseen helpottaa suuresti malmin sulatusta.
Malmien pasutus toimitetaan avonaisissa
kuilu-uuneissa. jotka tav. lämmitetään
masuunikaa-sulla.
11 :n erottaminen malmeistaan, raaka-r:n
valmistus, tapahtuu pelkistämällä hiilen ja tästä
muodostuneen liiilioksidin välityksellä sellaisessa
lämpötilassa, että malmi sulaa. Tämä sulatus
toimitetaan masuunissa (kuva 1), jolla
ymmärretään korkeaa, läpileikkaukseltaan
kaikkialta ympyrämäistä kuilu-uunia, johon ylhäältä
pannaan malmia ja hiiliä, sekä tarpeen vaatiessa
kuonaa muodostavia aineita; alhaalta puhalletaan
uuniin palkeiden avulla ilmaa palamisen
ylläpitämiseksi: malmin r. pelkistyy tällöin
liiilen-pitoiseksi r.-seokseksi. raaka-r:ksi, joka sulaa
ja kokoontuu uunin pohjalle, josta se aika ajoin
lasketaan ulos. Malmin mukana seuranneet
vuorilajit. sekä lisätyt kuonaa muodostavat
aineet sulavat myös muodostaen kuonaa, joka
ominaispainoltaan kepeämpäuä kokoontuu uunin
pohjalla olevan sulan raaka-r :n pinnalle ja joka
myös aika ajoin lasketaan ulos.
Masuunissa erotetaan alhaalta ylöspäin lukien:
a 1 a p e s ä, johon sulanut raaka-r. kokoontuu.
Pesän alaosassa cn aukko, 1 a s k u a u k k o. jonka
kautta sula metalli uunista poistetaan. Hiukan
ylempänä on toinen k u o n a-a ukko. josta
kuona lasketaan ulos. Seinissä olevien aukkojen,
hormireikien kautta, joita tavallisesti on
4-8 kappaletta, johdetaan uuniin p a 1 j e i 1 m a.
joka erityisissä lämmityslaitteissa on
kuumennettu 100-900° :een saakka. Alapesä on
tavallisesti suora lieriö. Hormireikien yläpuolella,
yläpesässä, alkaa uuni vähitellen laajeta
ylöspäin, saavuttaen sidepalkin kohdalla
suurimman läpimittansa. Tästä ylöspäin,
hiili-kuvussa. kapenee uuni taas ylimpään osaansa
panosaukkoon saakka. Yläosassa on 2 t.
useampia kaasuputki a. joiden kautta uunissa
muodostunut m a s u u n ik a a s u poistetaan ja
käytetään suuren polttoarvonsa takia eri
tarkoituksiin. kuten pasutusuunien. paljeilman
lämmityslaitteiden, höyrykattiloiden j. n. e.
lämmitykseen sekä myös erityisissä
masuunikaasu-moottoreissa. Masuunikaasun ilmaan
haihtumisen ehkäisemiseksi on panosaukko uudemmissa
masuuneissa varustettu p a n o s a u k o n s u 1 k
i-j a 11 a (kuva 1).
Masuunin sisustus on tulenkestävistä tiilistä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
