Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1575
Rauta
157t;
Kuva i
sahko-masuuni.
Kuva 6. Hrroultm valokaariuuni.
Kuva 4. Manin-uuni. (Ylhäällä sulaiusahjo ja sen
alla neljä re^eneraattoria.)
Kuva 3. Puilausuuni.
Kuva S. Kjellialn uuni.
muurattu: muurauksen ympärillä on ohut
ulkomuuri. Ala- ja yläpesällä ei ole ulkomuuria,
jotta tämä uunin helpoimmin syöpyvä osa olisi
mukavammin korjattavissa. — Puuhiilimasuuuien
korkeus on 12-18 m: suurin läpimitta 2,»-3.» m
ja vetoisuu- 50-100 m*. Koksimasuunit ovat
paljoa suurempia; korkeus jopu 30 m, suurin
läpimitta n. 8 m ja vetoisuus 600-800 m*.
Masuunit ovat säännöllisesti yhtämittaisessa
käynnissä. Panosauko-ta lasketaan uuniin aika
ajoin malmia, hiiliä joko puuhiiliä, koksia toi
myös antrasiittia >, -ekä kuonaa muodostavia
aineita, joiden määrä ja laatu pääasiassa on
riippuvainen malmin vuorilajien laadusta.
Muodostunut kuona on nim. silikaattiseos ja sen
tulee olla helposti sulavaa. Täten lisätään, jos
malmi on kalkki- ja magneesiarikas. s. o.
emäksinen. kvartsia; jos malmi taas on hapan
>i-ältäen puljon hiilihappo- ja
aluminiumiyhdis-tvksiä. käytetään lisäaineena kalkkikiveä
t. dolomiittia. — Panos painuu hiljalleen
uuni–u alaspäin, aluksi lämmeten, sitten
poistuen itsestään kosteuden ja hiilihapon ja saapuu
lopulta uunin alnrsiinn, jossa vallitsee sellainen
lämpötila, että malmin sisältämä r. pelkistyy
hiilestä muodostuneen hiilioksidin vaikutuksesta
metalli-ek-i r:ksi, joka heti imee itseensä hiiltä
y. m. vieraita aineita, muodostaen raaka-r-.aa.
joka sulaa ja laskeutuu alapesään. Samalla
kertaa muodostunut siilu kuona peittää sulan
metallin. estäen paljeilman sitä hapettamasta.
Masuunin hoitaja voi tarpeen mukaan
valmistaa erilaisia raaka-r. lajeja käyttämällä erilaista
malmia, -iliitämällä hiili- ja malmimäärien keski
näistä suhdetta, kuonaa muodostavien aineiden
määrää ja laatua, paljeilman lämpötilaa ja
painetta j. n. e.
Masuunista laskettu sula raaka-r. valetaan
rauta- t. myös liiekkakaavoihin. käytettäväksi
joko tako r n valmistukseen tai myös (erikoiset
lajit) valimotarkoituksiin. Mvös voidaan
raaka-r:an suorastaan masuunista laskettuna käyttää
erilaisten esineiden valamiseen, vrt.
Kuuta-valimo Kun raaka-r :aa valetaan esineen
muotoiseen rautamuottiin (kokilliin), jähmettyy
esineen ulkopinta hyvin nopeasti, hiili sitoutuu
kemiallisesti r :aau. grafiittina erottumatta, ia
seurauksena ou, että esineen ulkopinta on kova,
ollen valkeaa raaka-r :aa. kun taas sisäosat
grafiitin erottumisen takia ovat harmaata
raakamaa. Täten valetaan esim. valsseja, koneosiu.
laitteita ja tarpeita sotatarkoituksiin j. n. e.
G r u s o n-m e t a 1 1 i on erikoinen laji tällaista
kokilliin valettua raaka-r :aa.
Masuunikuona on, kuten huomautettu,
silikaattiseos, ja se pidetään tarpeeksi helposti
sulavana lisäämällä asianhaarojen mukaan sen
emäksisiä tai happamia aineosia. Normaalinen
kuona on hauras, lasimainen, väriltään
useimmiten vihertävä: jos se on sanottavasti
man-gaaninpitoinen. on väri ruskeahko. Kuonan
käytäntö on moninainen: säännöllisiksi kappaleiksi
valettuna sitä käytetään varastohuoneiden ja
työpajojen v. m. rakennusaineeksi (ks.
Kuona-tiilet), antamalla sulan kuonan juosta veteen
igranuleeraus), saadaan hienoa kuonasoraa. joka
on oivallista teiden täytettä; granuleeraamalla,
jauhamalla, kalkkiin sekoittamalla ja polttamalla
valmistetaan siitä kuonasementtiä (ks. t.).
V :sta 1006 on Ruotsissa innokkaasti
suoritettu kokeita käyttää tavallisen masuunin
asemesta sähkömasuunia (kuva 2), jossa
malmin sulatukseen tarvittava lämpö saadaan
sähkövirran avulla. Nämä kokeilut ovat johtaneet
siilien, että raaka-r :n valmistus sähkömasuunissa
nyt voidaan pitää sekä teknillisesti että
taloudellisesti ratkaistuna asiana. Uuden menetelmän
hiilisäästö. 30 ä 40% tavalliseen masuuniin
verrattuna, takaa sen tulevaisuuden.
II. Taottava 1. tako-r. Jotta raaka-r.
voitaisiin takoa ja muuten helpommin muokata,
on siitä hapettamalla, n. s. mellotuksella,
poistettava suurin osa vieraita aineita. Tämä
tapahtuu joko siten, että kuumennettu r. tulee
yhteyteen jonkun hapettavan aineen kanssa
(kuiva-mellotus), tai siten, että hapettava aines saa
vaikuttaa sulaan r:aan (s u 1 a m e 1 I o t u s).
Edelliseen kuuluu aduseerausmenetelmä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
