Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1569
Rauta
1579
Kuta T Koptilainen
malmi-sulatlo
Kuva H. Malmlsulatio Burneolla
Kuvn 12 Ruotsalainen mus- Kuva 13. Masuuni 1800-
uuni 1700-luvun alkupuolelta. luvulta.
Kuva 9 Roomalainen
malmiaulallo
lain|».. 4. Sulatin- I. upi kaster il kg e n
valmiatuk.....n käytetään pääasiassa sementti-
terästä tai myös seosta paraasta raaka- ju
nielto-r :»tu. juka erityi»i»»;i uuneissa savi- tai
grafiitti -ulattiinissa sulatetaan. Menetelmä on
vain metallin umlelleen sulattamista, joten
lähtöaineiden täyty v olla malidollisen puhtaita.
Sulatin-teräs on arvokknin r.-laji.
Tavulla tai toi»ella valmistettu valanta-r.
lasketaan unui»ta r.-muotteihin. n. s. koki 1
leili i n. joi–,! »e »au jäiilityii. tai myös sitä
käytetään suorastaan valutarkoituksiin. Kokilleistu
- l idut valunteet |Bessemer- tui llarti n-r.)
muodostetaan sitten takomalla vulssiluit oksissa
tui muulla tavoin kunki-r:k»i (jotn muotonsa
mukaan -unotaan nelikulmu . litteä-, pyöreä- j. n. e.
riksi , erilaisiksi muoto-r:iksi, kuten
ratakis-koiksi. I. T I (" y. m. rakennus-r:iksi, r.-levyiksi,
r.-langaksi j. n. e.
K n historia. Vanhan ajan kansnt.
egyptiläiset kuva 7). kiinalaiset, intialaiset,
assyrialaiset babylonialaiset, juutalaiset, foinikialaiset,
kreikkalni-et. roomalaiset ju muut Euroopan
kansat ’kuva 9* valmistivat ja küvttiviit r:aa.
Tunnettiin ainoastaan keitto-r. (-teriin) ja sen
valmistus «uoranaisen menetelmän itiukiian (vrt.
ylemp i. Vasta H«i luvulla kehittyi nykyisen
masuunin edeltäjä: alettiin valmistaa raaka-r :aa,
j|-tn mellottamalla hyvin alkuperäisissä ahjoissa
saatiin tako r un. Kuvut 7-13 esittävät r :n
valmistuksen asteittaista kehitystä. — 1730-luvulla
käytettiin raukar:!! valmistuksessa (Englannissa)
ensi kerran kok-in puuhiilen asemesta. Nykyään
on puuhiilimn-uuneja ainoastaan metsärikkaissa
pohjoisina i-sa. Viime vuosisadan aikana ovat
huomatlavirnin.it masuunin parannukset
koske-neet paljeilmnu lämmityslaitteita, rakennustapa
on tullut yksinkertaisemmaksi, samalla kuin
uunien koko on ka»vanut. — Tako-r:n
valmistuksessa «n useampi i kehitysasteita
huoinatti-vi —i Ikivanhan uhjomellotuk>-en rinnalle kohosi
174" luvulla aulatinterii V. 1784 alkoi engl.
II e n rv Co rt lieskauunissa mollottaa
raakn-r:an. joten polttönineen, koksin, rikki ei
päässyt »ulan metallin yhteyteen. Cortin
putlaus-uunin paransivat Koger 1818 ja Hull 1830
melkein sen nykyiseen muotoon. Tiimiin jälkeen
valmistettiin suurin usu takovina putlanmalln,
kunnes 1800 engl. Henry Bessemer
keksinnöllään teki käänteen koko r.-teollisuudessa,
tehden mahdolliseksi tuko-rin
joukkovalmistuk-»en. Bessemerin menetelmän mukaan voidaan
10-20 minuutissa mellottna aina 20 tonnia
raaka-r :uu. kun putlausuunin vuorokausituotanto
tu»kin nousi 4 tonniin. 1860-luvulla Siemens
kehitti regenerat iivisen lieska uuni lämmityksensä,
jota veljekset M a r t i n käyttivät sulattaessaan
ranka i :ua molto-i in kera. Yleisemmän
levene-misen saavutti Martin- 1. oikeammin
Siemens-Ma rt in menetelmä vasta sitten, kun oli opittu
malmin avulla mellotusta edistämään. Kun sekä
Bessemerin ettii MartinMn alkuperäisessä uunissa
sisustus oli hapan, ei fosforinpitoisia
raaka-aineita nii-sii voitu käyttää. Suurimpia edistys
askelia, mitii metallurgian ulullii ou tehty, oli
engl. Thomasin ja Gilchristin 1878 keksimä
menettely sisustaa tavallinen Bessemerin
konver-tori emäksisillä uineilla. Nyt voitiin pitää
uunissa emäksinen kuona ja Keski-Euroopnn
runsasten fosforinpitoisten malmien käyttö uli
taattu. Myöhemmin sui myös Martin-uuni
emäksisen sisustuksen. Valanta-r. on sittemmin ylnl
enemmän syrjäyttänyt keitto-r:n. — 1890-luvullu
alkoivat sähköuunit snada jalansijaa r:n
valmistuksessa jn uivan viime vuosina on sähkömasuuni
astunut ruiituteolliHUuden palvelukseen. Mitä eri
lui-impin teknillisiä apuneuvoja hyväkseen
käyttäen ou viimeisen puolen vuosis :ii aikana
jilt-tililisuskelin kehittynyt r.-teollisuus kohonnut
todelliseksi suurteollisuudeksi.
K n u I ;i t e o 1 1 i s u u s. K.-malmin murto
masuunisillat ii»tu varten oli 1800 n. 2 milj. ton.:
1850 n. Hl.« milj. ton.; 19111 84.» milj. ton.;
1912 n. 102 milj. ton., jakuuntuen tärkeim-
Kuva 10. Ruotsalainen iiialiiiisututto.
Kura 11 Ruotsalainen
palje-uuni Suomalainen
harklio-uum on melkein samaa
rakennetta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
