Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1569
Rauta
1578
jonka mukaan raaka-r:sta valetut pienemmät
esineet, kuten lukot, avaimet, vasarat, sakset,
eräät maanviljelystyökaluosat j, n. e. r.-oksidiin
pakattuina pitemmän aikaa lämmitetään, jolloin
hiili. kappaleen pinnalta alkaen, hapettuu pois
ja raaka-r. muuttuu enemmän tai vähemmän
taottavan r:n kaltaiseksi. — Sulamellotus 011
tavallisempi ja taloudellisesti yleensä edullisempi.
Siihen kuuluu joukko eri menetelmiä:
a) Suoranainen menetelmä, jonka
mukaan ikivanhoista ajoista masuunin
esiintymiseen saakka 1400-luvulla r. valmistettiin
sulattamalla malmi metallissa, kivillä sisältä
vuoratuissa maakuopissa puuta polttoaineena käyttäen,
palkeen avulla palamista ylläpitäen. Saatu
puoli-jähmeä melto-r.-kappale taottiin suorastaan eri
tarkoituksiin, tav. kuitenkin sulattamalla
uudestaan samassa ahjossa. Viime aikoina on
uudelleen menestyksellä yritetty palata vanhaan
suoranaiseen menetelmään, joskin sen parannettuun
muotoon. Esim. siten, että malmi sulatetaan
sulattimessa 1. upokkaassa kivihiilen kanssa:
saatu r. (r.-sieni) antaa uudelleen sulatettuna
oivallista melto-r :aa.
b) Ke i 11 o-r :n valmistus. 1. A h j
o-mellotus, jonka mukaan keitto-r:aa, harvoin
-terästä, valmistetaan pienissä r.-ahjoissa
puuhiilen kanssa sulattamalla raakaa r:aa. Ahjo
on holvilla peitetty, ja siihen puhalletaan
sulatuksen kestäessä ilmaa, joka hapettaa osan r :aa
ja melkein kaikki sen epäpuhtaudet, niin että
muodostuu vahvasti hapettava kuona, joka
kangella alituiseen hämmentäen sekoitetaan
sulavan r:n kanssa (ilma- ja kuonamellotus),
kunnes lopulta saadaan puolijähmeä, hyvin
kuonan-pitoinen n. s. r.-sulate, joka ahjosta poistettuna,
höyryvasaralla taottuna (kuonan poistamiseksi)
antaa erittäin oivallista, mutta kallista
melto-r:aa (tunnetuin on Lancashire-r.). 2.
Put-lausmenetelmä toimitetaan lieska-uuneissa
(kuva 3), joissa sulatettava r. siis on erillään
polttoaineesta ja ainoastaan palamiskaasut
kulkevat työahjon yli. joka on sisustettu
r.-oksidi-rikkailla aineilla. Putlaus (engl. puddle =
sekoittaa, hämmentää), joka myöskin on yhdistetty
ilma- ja kuonamellotus, toimitetaan siten, että
raaka-r. sulatetaan työahjossa. jolloin se peittyy
kuonakerroksella; tätä säännöllisesti koukulla
liikutellen (putlaamalla) saadaan sula r.
ajoittai-sesti vapaaksi. Aluksi hapettuu raaka-r:ii pii,
mangaani, fosfori ja rikki, ulottuen lopulta
hiileen, jonka yhä enemmän poistuessa hiilihappona
(kiehuminen) saadaan viimein useita
puolijäh-meitä palloja tako-r :aa, mitkä sitten
höyryvasa-ralla taottuina antavat putlaus-r:aa t. -terästä,
riippuen siitä, kuinka pitkälle hiilen
hapettuminen on laskettu. — Tässä yhteydessä
mainittakoon sementti- 1. rakkoteräs. jota
valmistetaan tav. keittorautakangista
kuumentamalla niitä r.-arkkuihin hiilijauheen kanssa
pakattuina erityisissä sementteeraus-uuneissa.
Tällöin hiili vähitellen sitoutuu meltoon r:aan
muuttaen sen lopulta, ainakin pinnalta,
teräkseksi. Kuonansekaisesta keitto-r :sta lähtien
muodostuu teräksen pinnalle hiilioksidin aiheuttamia
kuplia, josta johtuu nimitys rakkoteräs. Tämä
on parasta raaka-ainetta sulatin- (1.
upokas-)teräksen valmistukseen (ks. alemp.).
c) Valanta-r:n valmistus. Verratto-
masti suurin määrä raakaa r:aa jalostetaan
valanta-r:n muodossa, joka yhdessä raaka-r :u
valmistuksen kanssa muodostaa varsinaisen r:n
suurteollisuuden. 1. B e s s e m e r i 11
menetelmien omituisuus on siinä, ettei niissä käytetä
erikoista lämmitysainetta, vaan mellotus tapahtuu
sillä lämmöllä, joka syntyy, kun sulan raaka-r :n
läpi puhallettu ilmavirta hapettaa raaka-r :n
epäpuhtaudet. Erityistä mellotuksen välittäjää
(paitsi ilmaa) ei käytetä. Menetelmä jakaantuu
kahteen alaosastoon: hapan 1.
varsinainen Bessemerin menetelmä (ks. t.)
ja emäksinen 1. T h o m a s-G i 1 c h r i s t i 11
menetelmä (ks. t.) 2. Martinin
menetelmät käyttävät regeueratiivisia uuneja, joissa
kaasugeneraattoreissa muodostettu kaasu
lämmitetään ja ilman kanssa sulatuspesässä poltettuna
saa aikaan sulatukseen tarvittavan lämmön.
Martin-uunin (kuva 4) tärkeimmät osat ovat
itse sulatuspesä ja sen alla 4 säännöllisiin
riveihin asetetuilla tiilillä täytettyä kammiota
(regene-raattorit), sekä kaasu-, ilma- ja
palamiskaasu-kanavat. Uunin etupuolella on 2 t. useampia
luukulla suljettavia työaukkoja. joiden kautta
sulatettavat aineet pannaan pesään, tarkastetaan
prosessin kulkua, j. n. e. Uunin takapuolella
on laskuaukko. josta sekä valmis metalli, että
kuona lasketaan ulos. Lähtöaineena käytetään
tav. raaka- ja melto-r :n seosta. Mellotuksen
välittäjänä on pääasiassa sulatuspesään lisätty
rikas r.-malmi. Martinin menetelmäkin jakaantuu
kahteen alaosastoon : h a p p a 111 e e n, jossa
sula-tuspesän, itse uunin, sisustus on tehty
piihappo-rikkaasta tulenkestävästä aineesta, sekä e m ä
k-siseen. jossa sisustus on kalkkia tai
tavallisimmin dolomiittia. Erotus happamen ja
emäksisen menetelmän välillä on pääasiassa siinä
(kuten Bessemerin menetelmässäkin), että
jälkimäisessä voidaan käyttää paljon epäpuhtaampaa
raaka-r :aa. fosfori- ja rikkirikkaampaa. jolloin
fosfori ja rikki sulatuksen kestäessä poistetaan
valmiista tuotteesta kalkkia lisäämällä.
Edellisessä on sitävastoin käytettävä vieraista
aineista-verraten puhdasta raaka-r :aa. — Erikoislajeja,
kuten nikkeli-, kromi-, volframi-, mangaani- y. m.
terästä valmistettaessa lisätään laskettu määrä
kyseessäolevaa metallia sulatuspesään, valmiiksi
puhdistettuun (melto ) r: aan. 3. S ä h k ö m e n
e-t e 1 m ä t ovat kaikki vielä aivan nuoria,
vanhimmat 1890-luvulta. Sähkönkäyttö tako-r :n
valmistuksessa jaetaan kahteen pääryhmään:
teräksen (r :n) valmistus puhtaista
raaka-aineista hienoimpia lajeja varten ja
epäpuhtaiden raaka-aineiden puhdistus ja mellotus.
Edelliseen ryhmään kuuluu K.jellinin uuni
(kuva 5). Sulatuspesä on ympyrämäinen
syveu-nys, jonka ympärillä 011 hevosenkenkämagneetti.
Tässä herätetty magnetismi saa induktsionin
avulla aikaan sähkövirran ja samalla
tarvittavan lämpömäärän sulatuspesässä olevassa
raaka-ja melto-r.-seoksessa. Tässä ei tapahdu juuri
sanottavaa mellotusta, vaan koko menetelmä
lähentelee sulatiuteräksen valmistusta (ks. alemp.).
Jälkimäiseen ryhmään kuuluu suuri joukko eri
uunimuotoja, joista yleisin 011 Héroultin
uuni (kuva 6). joka rakenteeltaan muistuttaa
Martin-uunia. Sähkövirta kulkee anodista
sulatuspesässä olevan metallin kautta katodiin: metallin
aiheuttamasta vastuksesta kehittyy tarvittava
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
