- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1597-1598

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautanen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1597

olleen ulkomaisen aatelismiehen, joka muka olisi
ollut Ludvik XlY:n oikea isä. Toiset ovat
pitäneet häntä kuninkaan vanhempana tai kaksois
veljenä taikka hänen aviottomana poikanaan.
Useat viimeksi asiasta kirjoittaneet arvelevat,
että hän oli eräs Mattioli. Mantovan herttuan
ministeri. joka 1678 oli luvannut hankkia
muutaman linnan ranskalaisten haltuun, mutta
rikkonut lupauksensa. [Funek-Brentano, ..L’homme au
masque de velours noir" (..Kevue historique",
1894) ; Bröcking, .,Das Räthsel der eisernen
Maske".] " K. G.

Rautanen, Martti (s. 1845), lähetettiin
1868 Suomen lähetysseuran ensimäisten
lälietys-saarnaajain joukossa aloittamaan lähetystyötä
Ambomaalla Lounais-Afrikassa, jossa hän yhä
vieläkin (1914) työskentelee sikäläisen
lähetysalan esimiehenä. Alkuasukasten kieleen erittäin
hyvin perehtyneenä R. on ondongan kielellä toi
mittanut melkoisen määrän kirjallisuutta, josta
Uuden testamentin käännös, valmistunut painosta
1903. sekä psalmien (1908) ja profeetta Jesajan
(1913) käännökset ovat tärkeimmät. f". P.

Rautaokra. Keltainen r. on hienoksi
jauhautunutta limoniittia. punainen r. taaskin
epäpuhdasta hienoa hematiittia.

Rautaoksidi ks. Rauta.

Rautaoksidihydraatti ks. Rauta.

Rautaoksidiyhdistykset,
ferriyhdistyk-s e t ks. Rauta.

Rautaoksiduli ks. R a u t a.

Rautaoksidulioksidi ks. Rauta.

Rautaoksiduliyhdistykset,
ferroyhdis-t y k s e t ks. R a u t a.

Rautao’oliitti, pyöreitä pieniä rakeita
limoniittia. osaksi myöskin hematiittia kalkin ja
savensekaisena massana.

Rautapaita, panssaripaita (ks. t.).

Rautapeitat, värjäyksessä käytetyt
rautasuo-lat. esim. typpihappoinen ja etikkahappoinen
rauta. S. S.

Rautapelti ks. Rautalev y.

Rautapii, rautaoksidin punaiseksi tai
ruskeaksi värjäämöä, tiivistä kvartsia, joka esiintyy
vuorila jina.

Rautapreparaatti ks. Rautalääkkeet.

Rautapultattu (ruots. jiirnfaat) on puualus,
joka on rautanauloilla, -pulteilla ja -siteillä
sidottu. erotukseksi metallipultatusta aluksesta,
jossa kaikki vedenalaiseen ulkopintaan ylettyvät
naulat, pultit ja siteet ovat n. s. keltametallista
(vasken ja sinkin seos). F. IV. L.

Rautapuna, epäpuhdasta rautaoksidia, jota
tavataan joko luonnossa esim. Bengalissa tai
saadaan teollisuuden sivutuotteina, niin esim.
Xordhäuserin rikkihappoa valmistettaessa cnput
mortuum, colcothar. englanninpuna nimisinä jät
teinä. Käytetään maalivärinä. kiillotus- ja
hio-misaineena. S. S.

Rautapuu, yhteinen nimitys hyvin kovalle,
tummalle ja raskaalle puuaineelle, jota saadaan
useista etupäässä troopillisista puulajeista ja
käytetään monenlaisiin tarpeisiin. R:ta
tuottavia lajeja on esim. Acacia-, Casuarina-,
Euculyp-lus-, Mesua-, iletrosideros-, Mimusops- ja
Sider-oocylon-suvuissa eri osissa tropiikkeja. K. L.

Rautaristi. Preussin kuninkaan Fredrik Vii
heim III :n 1813 perustama ritarimerkki, joka
annettiin niille, jotka olivat ansiokkaasti otta

1598

neet osaa taisteluun Ranskaa vastaan 1813-15;
musta hopeakehykseen pantu leveä rautaristi;
uudistettu 1870 ja 1914.

Rautaruukki, nimitys, jota varsinkin
käytetään tarkoittamaan erioikeuksilla varustettuja
varhaisemman rautateollisuutemme kanki
rautapajoja ja niiden yhteydessä olevia laitoksia.
V. 1695 oli maassamme 8 masuunia, vasaroita 15;
taontamäärä 6,450 kippuntaa -. 1809 masuuneja 8,
vasaroita "24. sallittu taontamäärä 15,397 1 ■„>
kippuntaa. vrt. R a u t a.

Rautarylimä, ryhmä raudantapaisia
alkuaineita, johon kuuluu, paitsi rautaa, koboltti ja
nikkeli. S. 8.

Rautasini ks. V i v i a n i i t t i.

Rautasulatto, laitteet ja laitokset, joissa rauta
eri tarkoituksiin sulatetaan. Esim. kupoliuuni
rauta valimossa, ahjo- ja putlausmellotus-uunit,
martin-uuni j. n. e. rautatehtaissa, vrt. Rauta.

W. TV-o.

Rautasulfidi ks. H a u t a.

Rautasulfuuri ks. Kant a.

Rautasälpä 1. s i d e r i i t t i, miner.,
kalkki-sälvän kanssa isomorfinen kivennäinen,
kokoomukseltaan rautakarbonaattia, FeC’03. sisältäen
48.s% rautaa. Kovuus 3,5-4.5. om.-p. 3.–3.«. Väri
on kellertävä, rapautuneena ruskea. R. esiintyy
tavallisimmin karkeana kalkkikiven kaltaisena
massana, sen kiteet ovat romboedrin muotoisia
ja usein satulan tapaan taipuneita. R. on
arvokas rautamalmi. E. il-nen.

Rautatammi ks. T a m m i.

Rautateiden aidat on (Suomessa) rautatien
omistaja velvollinen panemaan ja kunnossa
pitämään. mikäli ja missä niitä ehkä tarvitaan
estämään toisten kotieläimiä pääsemästä rautatien
alueelle. Tämä aitausvelvollisuus voidaan
rauta-tienomistajan vaatimuksesta, mutta täydestä
korvauksesta. siirtäii maanomistajalle, jolloin
korvauksen saa määrätä suoritettavaksi vuotuisena
maksuna.

Rautateiden aikataulut ks. Aikataulu.

Rautateiden eläkelaitos ks. Eläkekassat.

Rautateiden hallinto, se toiminta rautateihin
nähden, joka käsittää sekä määräys- että
valvontavallan itse rautateiden, niiden laitteiden ja
liikkuvan kaluston sekä rautatienkäytön suhteen.
Valtionrautateillä on r. h. osa maan yleistä
hallintoa. ja on sen varsinaisena keskuselimenä
monissa maissa erityinen ministeriö („yleisten
töiden". ..kulkulaitos-" j. n. e.). Suomessa
valtionrautateiden hallinto keskittyy senaattiin, jossa
tähän kuuluvia asioita lähinnä huoltaa
kulku-laitostoimituskunta. Näiden alaisena hoitaa
yleiselle liikenteelle avattuja rautateitä
rautatiehallitus (ks. t.), jotavastoin
valtionrautateiden rakentaminen ja myös niiden käyttö
väliaikaisen liikenteen aikana on tie- ja
vesirakennusten ylihallituksen asiana. Keisarikunnassa
sijaitseva osa Suomen valtionrautateitä
(Valkeasaaren-Pietarin rataosa) on Venäjän
kulkulaitos-ministeriön erityisen valvonnan alainen,
jota-paitsi sotilasviranomaisilla siellä kuten
Suomessakin on määräysvaltaa radan laitteiden, junain
kuluu y. m. suhteen sotilaskuljetuksen ja
sota-ajan varalta. Myös ou postihallituksen mieltä
kysyttävä postijunain kulkua määrättäessä.

Yksityisillä rautateillä hoitaa useimmiten
hallintoa yhtiökokoukselle tiliä tekevä johto-

Rautanen—Rautateiden hallinto

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:51:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0851.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free