Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautanen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
l.W
Rautateiden henkilötariffi —
Rautateiden yhdysliikenne
lliOO
kunta. j< ukit alaisin sitten ovat pää- ja
linja-..illinuon \ iranoniaiset. Yksityisrutain ja niiden
käy."ii valvonta on meiltä tie- ja vesirakennusten
ylihallituksen asiana.
Mi–i rautatien pituus rupeaa vähänkin
suu-reksi käymään, on sen hallintoa jollakiu tavoin
ryhdyttävä järjestämään paikallisiin
alaosastoihin. Meidän yksityisradoillamnie ei tällaisia vielä
ole tarvittu, mutta valtionrautateillä ovat ne
lua-jassa käytännössä. Piirihallitukset on Pietarissa.
Viipurissa, llelsingi-sii ja Vaasassa; liikenue-,
rata- ja koneosastot ovat paikallista valvontaa ja
toimintaa varten jaetut vieläkin pienempiin
o-iin. joita nimitetään liikenne- ja rutajaksoiksi
sekä konepajapiireiksi. J. II. K.
Rautateiden henkilötariffi. se taksa ja ne
ehdot, joilla matkustajia tja näiden matkat
avaraa)-rautateillä kuljetetaan. R. h. on asteittain
kehittynyt rautateiden alkuaikoina voimassaolleista
poMikyvdin taksoista ja se jakaa matkustajat eri
luckkiin sen mukaan, minkä verran
mukavuuksia, tilaa j. n. e. eri matkustajalaaduille
tarjotaan. asettaeii myös kuljetiismuksuu sen
mukaiseksi. Tällaisia luokkia on eri rautateillä eri
määrä. 2. tavallisimmin 3. myös 4. Eri luokkain
perusmaksut km:ltä tui muulta yksiköltä ovat
yleensä suhteessa 2.» :1,» :1:0.«i. esim. Saksassa
ilman valtionveroa. 7,», 4,», 3.» ja 2.» pfennigiä,
Suome—a 9. 5.» ja 3.< penniä sekä Ruotsissa 8
kiti ltä 50. 30 ju 20 äyriä. Venäjällä on suhde
- ■. l ;»:l,t kolmannen luokan taksaa pidetään
tässä perusmaksuna). Mitään toimitus- 1.
|tollja-muk.ua matkustajapileteistä ei oteta; etu
rautatielle siitä, että piletti ostetaan pitemmälle
matkalle. hyvitetään sillä, että perusmaksua ei
kerrota koko kilometrimäärällä, vaan annetaan
alennusta. sitä suurempaa mitä suurempi etäisyys
on. Yksi laji etäisyysalennuksen laskua on n. s.
vyöhvkejä Tjente| mä (ks. t.|.
Alennuksia annetaan sitä|wiitsi. enimmäkseen
prosentteina perusmaksusta, alaikäisille, koululaisille,
työväelle unoniain paikoin, missä ei ole 4:ttä
luokitta käytännössä!, sotaväelle j. n. e.
Sensijaan rtetuan pikajunien käyttämisestä korkeampi
muksu, joko etäisyyden mukaan perusmaksun
korotuksena tai, kuten meillä, kiinteän
toimitusmaksun luontoisena n. n. sijapiletin hintana.
Moni-sa maissa kuuluu tariffiin, paitsi rautateille
tulevia maksuja, myös eri määrät valtionveroa.
Matkatavarasta ov.it näädSkset ja muksut osaksi
samantapaiset etäisyysalennuksineen. Tässä on
sen lisäksi varsin yleisesti myös kiinteä n. s.
si–.Länkirjoitusmaksu käytännössä. J. II. K.
Rautateiden kulkunopeus ks.
Kulkunopeus.
Rautateiden merkinantojärjestelmä ks. S i
g-naalit.
Rautateiden yhdysliikenne, eri rautateiden
asemien kesken tapahtuvat suorat kuljetukset,
ilman uudelleen lähettämistä. Jonkunlaista
yhdysliikenteen järjestämistä tapahtuu suman
omistajankin valmiiden ratojen ja väliaikaiselle
liikenteelle avatun radan kesken, kun
Viimeksimainitulla asetetaan ylitymäasemalle asiamies
välittämään kaikki kuljetukset mainitulle radalle
ilman eri toimenpidettä lähetysaseman puolelta,
mutta luonteeltaan on tämä toiminta sittenkin
•peditaionia itavnranvälitystäi eikä ulotu
matkustajaliikenteeseen. Yleensä kuitenkin tarkoite-
taan yhdysliikenteellä rautatien yleisessä
järjestyksessä tapahtuvaa suoraa lähetystä ja se
edellyttää. että asianomaisten rnutiiteiden kesken on
tiistä olemassa sopimukset tariffeilleen ja
määräyksineen niiden soveltamisesta sekä lähetysten
perilletoimittumisesta, maksujen tilityksestä ja
keskinäisestä suorituksesta y. m., s. o. yleensä
säädökset, jotka koskevat yleisön suhdetta
ruutu-teihin ja rautateiden suhdetta keskenään.
Mitä Suomen rautateihin tulee, on täällä
erotettava kotimaan rautateiden keskinäinen
yhdysliikenne sekä erittäin henkilö- ja
tavarayhdys-liikenne muiden rautateiden kanssa. Suomen
rautateistä ovat yhdysliikenteessä
valtionrautateiden katissa ja niiideu välityksellä myös
toistensa kanssa seuraavat yksityisradut.: Porvoon,
Rauman, Raulien, Haminan ja Loviisan radat
sekä henkilö- että tavaraliikenteen ynnä
Jokioisten rata ainoastaan henkilöliikenteen (ynnä
koirain kuljetuksen) suhteen.
Tariffit yhdysliikenteessä ovat joko
katkotarif-feju, s. o. kukin asiaan kuuluva rautatie ottaa
kuljetuksesta oman kiiljetuspituutensa mukaisen
täyden maksun, taikka yhtenäisiä, joissa
kuljetusmaksu lasketaan koko välimatkasta. Jälkimäinen
laskutapa on yleisölle paljoa edullisempi, koska
etäisyysalennukset pitemmillä välimatkoilla ovat
yhä suuremmat. Rautatiet jakavat tässä
tapauksessa tuon yhteisen kuljetusmaksun siten, että
kukin saa oman kuljetuspituutensa mukaisen osan.
Näin on varsinkin laita matkustajain
kuljetuksessa ja tavaraliikenteessä: maksullisen
matkatavaran (s. o. yli 25 kg:n nousevan määrän)
kuljetuksessa yleensä käytetään yhdysliikenteessä
kutkotariffeja. Suomessa käytetään katkotariffeja
m. m. siinä tapauksessa, että valtionrautateiden
osalta on myönnetty tilapäisiä alennuksia j.n.e.,
jotka eivät koske yksityisrautateihin. Kun näissä
eri rautateille kirjoitetaan eri rahtikirjat, puuttuu
niiltä myöskin tämä yhdysliikenteen ominaisuus.
Suomen ja ulkomaan välistä yhdysliikennettä
on jo v:sta 1897 alkaen ollut olemassa
henkilökuljetuksen alalla. N. s. kirjapilettejä saa ostaa
Helsingin, Hangon ja Turun asemilta useihin
Englannin. Ranskan. Sveitsin y. m. paikkoihin,
onpa useimmissa pileteissä myönnetty
mahdollisuus valita useista samaan paikkaan johtavista
kulkuteistä joku, ja kuuluu niiihin keskenään
yhdysliikenteessä oleviin kulkuteihin, paitsi
rautateitä, myös höyrylaivaliujoja. Samoin on
Suomen valtionrautateiden välittämiin
Pietarin-Tukholman pikakulkuvuoroihin myös kuulunut
henkilöyhdysliikenteeksi järjestetyt laivavuorot
Turun ja Tukholman välillä.
Toinen muoto ulkomaiden ja Suomen välistä
henkilövlidvsliikennettä on n. s.
kiertomatka-pilettien käyttäminen. Tämä tapa oli
aikaisemmin. v :een 1900. melkoisessa käytännössä, mutta
on viime vuosina ruvennut nopeasti vähenemään.
Yhdistykseen kansainvälistä
kiertomatkaliiken-nettil varten kuuluvat m. m. Skandinaaviini
maat. Keski-Eurooppa, Italia, Romuuniu. Serbia,
Bulgnaria ju Turkki. Tuvallaan ovut siinä
mukana, muiden raututieliallintojen välityksellä, myös
useimmat Hanskitn, Algierin ja Tunisin
rautatiet sekä pari engl. rautatieyhtiötä. Suomi yhtyi
siihen toukok. 1 p:stä 1897.
Tavaraliikenteen alalla ovat Suomen
valtionrautatiet yhdysliikenteessä aivan pienellä poik-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
