Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautatie
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1609
Rautatie
1612
Vertailevia tietoja eräiden rautateiden liikennetuloksista.
Rauuti»! V. Kaiakiloueiril köhii Vutuo, •/„
pääomasta
Juoalllk»,
vaunu-aks.-likllo-msirtl Matkustajia. hnokllA-km Tavaraa, lonnt-km Tulo Meno Voitto
Suomen markkaa
Woå|&a . . . 1910 368.590 384,914 I.U18.94 i 42.483 29,923 12,560 4.«
Ruotsin..... 1911 117.150 lis.540 301,410 14,921 10,108 4.S13 4,i.
saksan . . . 1912 537.529 687,495 1,029.846 58,269 88,822 19,447 6,<u
lurallaa. taluonr 1912 415.179 417.255 s s» 1,482 53,852 41.086 12,266 3j»
lokana. 191.’ 361.209 392.971 752.797 40.873 ■29,944 tll.9’29 3,»
1913 166,476 202.441 186.634 16.837 11.590 5,247 4jl
1912 I5K.K66 Ist ’Mi 174,150 15,633 I1.:«I5 4,328
1911 15H.22S 178.124 165.458 14,846 10,902 3.944 3or
Suomea, vai* 19III 148.2811 168,979 140,684 13,478 11.113 2,365 l.w
noor. 1905 139.423 1 19.786 115,098 10,407 9.278 1,129 ljM
1900 1 11,807 127.235 129.573 10.452 7.753 2,699 %ft
1S90 67.44S 6S.672 56.676 6.444 3.9<r> 2.542 3ji
ISMO 24,700 21,785 59.471 8,27 ti | 5,1 is 3.158 3.90
J . II. K.
välin voi määrätä veturien vedeuturve ja
tende-rien vesisäiliön tilavuus ja yksiraiteisilla radoilla
myö- eri suuntiin kulkevien junien
sivuutuspaik-kojen tarve. Liikennettä varten asemilla on
huonerakennukset varustuksineen henkilöliikettä
ja erilaatuista tuvurnliikettä varten (vrl.
A s e m a) sekä r:n käyttöä varten yksi taikka
useampi sivuraide taikku kokouaisia raideryhmiä.
jotka yhdessä muodostuvat ratapihan,
vaihteilleen, merkki ja t urmuus|ni t tei ueen;
veturitalli kääntöpöytineen ja vesitorneilleen:
suuremmilla n-emillä sitäpaitsi veturien ja vaunujen
korjuuspajut varustuksineen. Asemien kohdulla
rata tehdään vaakasuora vähintään 500 111:11
matkalla 1 isompien asemien luona paljoa
pitemmältä 1 sekä mahdollisuuden mukaan suora.
Sivuraiteiden l.iku. pituus ja järjestys riippuu
liikenteen laadusta ju suuruudesta. Eri suunnilta
tulevat junat pysähtyvät mikäli mahdollista eri
puulille asemasiltaa ja käyttävät eri 1111 o r u
i-teitä, yksi u-emun läpi menevä raide. n. s. p ä
ä-r u i d e. 011 uinu pidettävä vapaana pysähtymättä
läpikulkevia junia varten. Muutamilla asemilla
»n pääraiteen sivulla erityisiä pisimpiäkin junin
varten tarpeeksi pitkiä sivuutusraiteita
’kuva 11). Sivuraiteet ovat vaunujen s e i s o t u s-,
lastaus- ja järjestely raiteita, tav.
useampia yhdensuuntaisin ja kuminastakin
päästään vinosti poikittain kulkevalla
yhdistysrai-teella ja vaihteilla päärniteisiin yhdistyviä, tuikku
viuhkamaisesti haarautuvia ju puskuriin
päättyviä p 11 »sir niteitä joukkotavnrnn,
esim. puutavaran, lastausta varten ; myös
pistoraiteita. jotka syntyvät siten, että sivuraide
pitennetään yhdintysmiteen vaihteen sivu
puskuriin päättyvällä suoralla jatkolla, Sitäpaitsi 011
suuremmilla ratapihoilla joukko erilaatuisia
yhdistys- ja sivuraiteita ju raideryhmiä vaunujen
juniksi järjestelyä varten, n. s.
järjestely-raiteita, jotka voivat muodostaa yksin tätä
varten rakennetun J ä r j e m t e I y p i h a n k i n.
Kaiteiden pienin väli asemilla on S. V. R:illil
nyk. 5.» m ja sivuraiteen hyödy Uinen pituus, jolla
vaunuja voi seiaottoa, luetaan vaihteen n. h.
sakkop a alusta, joka ilmaisee sen paikan,
missit vaihteen raiteet ovat vapauta sivuutiista
varten turpeeksi kaukana toteistaan.
Veturitallit (kuva 12) rukennetuun tav.
pohjiiknnvultuun \ mpyrärenknan
muotoisiksi. Keskiössä oleviin kääntö
pöydän lnidalta johtavat raiteet sen
sisään. Tallin sisässä 011 kiskojen
välissä muurattu kuoppa. 11. s. p e s
u-k u o p p n. josta veturia pääsee
altu-piiin puhdistamaan ja tarkastamaan.
\ esitoruit ovnt tav.
muurattuja torneja rautaisine
vesisäiliöilleen. joihin vesi piimppulnitokselln
nostetaan sieltä vesiposteihin
joh-dettavaksi tui suoraan veturin
teu-deriin laskettavaksi. —
Keskimäärin radan jokaiselle viidennelle kilo
metrille rakennetaan rata v n
r-t i j a t u p a ratavartijan asunnoksi.
R:den käyttöä varten ja
liikenteen turvaamiseksi on kehittynyt
tarkka, laaja ja monipuolinen
merkinantojärjestelmä. ks.
Signaalit. ./. C-én.
11 :deu liikkuvasta kalustosta ks.
Veturi, Rautatievaunu y. m.
erikois-artikkeleita.
R:den pääoma-arvosta ei eri maista ole
yhtä täydellisiä tietoja eikä sekään, mitä on
tie-dossa, ole samalta v:lta. Saatavissa olevia tietoja
selostetaan seuraavassa.
Maa
[-Tiedonanto-vuosi-]
{+Tiedonanto-
vuosi+}
Ptt&oma-arvo
kaikkiaan, 1 km kohti
milj. mk. tuh. mk.
Englanti........190!) 3:1.000 877
Ranska, pUradat .... 1910 19,000 467
Itävalta ..... 1911 9,000 392
Unkari........ 1911 4,700 225
Saksa......... 1912 23,000 380
VenHjä 1909 18,000 272
Suomi........ 1913 440 124
Tanska ...... 1912 380 194
Ruotsi......... 1911 745 167
Norja........ 1912 * 435 141
Belgia...... 1911 2.650 615
Eurooppa vhi....... - 138.000 404
Yhdysvallat...... 1911 101,000 256
Kanada........ 1912 8.340 166
Euroopan ulkop. olevat mnai — 170,000 2:10
Yhteensä on eri maiden varsinaisten
rautateiden pääoma-arvo v. 1912 arvioitu 308,000 milj.
markaksi. Pääoma-arvo ratakilometriä kohti
Euroopassa lasketaan lähes 2 kertaa niin suureksi
kuin muissa maan-osissa.
I! :den liikennetuloksista ks.
taulukkoa : Vertailevia tietoja eräiden
rautateiden liikennetuloksista.
R:d e 11 merkitys liikennevälineinä on
erinomuisen tärkeä. Maanteihin nähden niillii on
ensiksikin se etu. että ne tekevät mahdolliseksi
suurenmoisemman joukkokuljetuksen, josta taus
011 seurauksena, ettil kuljetus tulee samalla
huokeammaksi. Vesiteiden kanssu ne eivät tosin
näissä kohdin yleensä voi kilpailla, mutta
huomattava on, että juuri r:t ovat tuntuvasti
vaikuttaneet laivojen kuljetusmaksujen alenemiseen.
Sekä vesi- että maanteistä r:t vievät voiton
siinä, että niillä kulkunopeus on suurempi.
Suu-rempan 11 nopeuteen liittyy useammat kuljetus
tilaisuudet, sangen suuri täsmällisyys ja
melkoinen kuljetuksen turvallisuus sekä henkilöihin
että tavaroihin nähden. Lisäksi tulee, että
kuljetus voidaan paremmin sovelluttaa tavarain
erikoisen laadun mukunii ja suuremmnssu määrässä
kuin ennen ottaa huomioon mntkustujain
mukaviin lii - ii luhteessa laivaliikenne kuitenkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
