Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautatie - Rautatiehakkuu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1613
Rautatiehakkuu —Rautatiekoulut
1614
voi hyvästi kilpailin r :deu kanssa. Tärkeätä on
myöskin rautatieliikenteen keskeytymättömyys:
jos kohta häiriöitä voikin tapahtua, niin ne ovat
lyhytaikaisempia ja harvinaisempia kuin
sisävesillä ja maanteillä sattuvat. R:t eivät
kuitenkaan ole tehneet muita liikennevälineitä
tarpeettomiksi ; päinvastoin, lisäämällä yleistä
liikennetarvetta enemmän kuin mikään muu
liikenneväline. ne ovat vilkastuttaneet erityisesti
laivaliikennettä.
Tekemällä ihmiset ja tavarat entistä
liikkuvammiksi r:t ovat vaikuttaneet mullistavasti
sekä taloudellisessa, yhteiskunnallisessa,
valtiollisessa että sotilaallisessa suhteessa: ne ovat
m. m. huojentaneet ja helpottaneet
tuotantoprosessia. avanneet uusia menekkitilaisuuksia ja
siten vaikuttaneet tuotannon laajenemiseen,
tasoittaneet työpalkkoja ja tavarain hintoja,
tehneet mahdolliseksi saada tarpeet paremmin,
huokeammin. monipuolisemmin ja säännöllisemmin
tyydytetyiksi, vaikuttaneet kohottavasti työväen
elinkantaan ja varsinkin sen asunto-olojen
parantumiseen suurkaupungeissa ja
teollisuuskeskuksissa. koska ne ovat helpottaneet asuntojen
sijoittamista kauemmaksi työpaikoilta:
helpottamalla matkustaja- ja tiedonantoliikennettä ne
ovat vaikuttaneet myöskin kansansivistyksen,
tieteiden ja taiteiden kehitykseen, kansallisten,
maakunnallisten ja paikallisten ennakkoluulojen
sekä säätyerotusten häviämiseen, kansallisen
yhteenkuuluvaisuustunnon vahvistumiseen: r:den
sotilaallinen merkitys on etupäässä siinä, että
niiden avulla käy mahdolliseksi suurten
sotajoukkojen nopeampi kuljetus ja keskitys,
sota-ja ravintotarpeitten pikaisempi saanti,
sairaiden ja haavoitettujen helpompi poisvienti. j. n. e.
J. F.
Vrt. Suomen rautatiet sekä r :itä
koskevia lukuisia erikoisartikkeleita.
[Röll. ..Enzyklopädie des gesamten
Eisenbahn-ve^ens" (7 os.. 1890-95), v. Wiber. ..Schule des
Eisenbahnwesens" (4:s pain. 18851.]
Rautatiehakkuu. Ratapölkkyjen ja
polttopuiden tarpeen Suomen valtionrautateillä yhä
kasvaessa ja niiden saannin turvaamiseksi ehdotti
rautatiehallitus 1897 metsähallitukselle, että se
vuosittain saisi kruununmetsistä ostaa niitä
käypään hintaan. Kun senaatin asettama komitea
(mietintö v:lta 19011. metsähallituksen eräillä
hoitoalueilla toimeenpanemien koehakkausten
nojalla. katsoi tällaisen menettelyn edulliseksi
niin-hyvin rautateille, jotka siten saavat turvatuksi
osan vuotuisesta polttopuiden ja järeämmän
puutavaran tarpeestansa yhtä halvalla, jopa usein
halvemmallakin kuin yksityisten hankkijain
kautta, kuin myös kruunun metsätaloudelle, koska
voimaperäisemmän metsänhoidon toimeenpano
osassa kruununmetsiä sen kautta käy
mahdolliseksi. määräsi senaatti 1902. että säännöllinen
vuotuinen poltto- y. m. puutavarain hakkuu
rauta-teitten tarpeeksi oli järjestettävä sopivasti
sijaitsevissa kruununmetsissä. Nämä hakkuut käyvät
senjälkeen r:n nimellä. O. Lth.
Rautatiehallitus on meillä nimenä oikeastaan
Suomen valtionrautateiden hallituksella,
eikä ilman syytä, sillä yksityisradat ovat
velvolliset useissa asioissa noudattamaan samoja mää- I
räyksiä. mitkä valtionrautateillä ovat
voimassa-Rautatiehallitukseen kuuluu nvkvisen. toukok.
7 p. 1903 annetun asetuksen mukaan
päätireh-tööri. korkeimpana päällikkönä, ja neljä
tirehtööriä, jotka samalla johtavat kukin eri
osas-toaau: toimisto-, liikenne-, rata- ja
konetirehtöö-rit. Hallitus käsittelee asioita joko
täysi-istunnoissa. joihin kaikki tirehtöörit ottavat osaa, tai
ratkaistaan ne asianomaisen tirehtöörin
eritvis-esittelyissä päätirehtöörille. Huomattavin seikka,
minkä puolesta r. meillä eroaa muista
keskushallituksista. on se, että sillä on oma
tilientarkas-tuslaitos (kontrollikonttori ja reviisorit), joka
käy ensin läpi kaikki tilit, ennenkuin ne
lähetetään yleiseen revisionikonttoriiu. R. on
senaatin talousosaston ja lähinnä sen
kulkulaitostoi-mituskunnan alainen.
Moniaissa maissa ei ole yhteistä
rautatiehallitusta, vaan ainoastaan meidän piirihallituksia
muistuttavat paikalliset virastot, joita suoraan
johdetaan asianomaisesta ministeriöstä.
./. H. K.
Rautatiejoukot, rautateiden rakentamista,
liikennöimistä tai niiden hävittämistä varten sodan
aikana asetetut joukot. Niihin kuuluu
rautatie-insinöörejä. rautatietyömiehiä y. m. s.
Sotilasjoukkoina ne otti ensin käytäntöön Mac Clellan
Yhdysvaltain sisällisessä sodassa 1865. R.
jaetaan komppanioihin ja pataljooniin, il. v. E.
Rautatiejuna ks. Juna.
Rautatiekilometri. Paitsi suorana
mittayksikkönä rautateiden eri pituusseikkoja määrättäessä
(ks. Rautatie yksiköt) käytetään
kilometriä mittana useissa eri yhdistyksissä
rautatieliikenteessä esiintyvien suureiden esittämiseen.
Veturien kulkua mitataan veturikilometreillä
(harvemmin veturien akselikilometreilläi. s. o.
määrätään, kuinka monta km:iä veturi kaikkiaan on
määrätyssä ajassa kulkenut, ja lasketaan tässä
1 tunti veturien toimintaa vaihtopalveluksessa
tavallisesti 10 km :ksi. Vaunujen kulkua
mitataan vaunu-km:illä ja vielä yleisemmin ja
tarkemmin vaununakseli-km :illä, tavarankuljetusta
tonni-km :illä (netto- ja brutto-, viimemainitulla
mitalla silloin, kun vaunun painosta kutakin
akselia kohti tuleva osa otetaan laskussa myös
huomioon) ja matkustajain kuljetusta
henkilökin :illä (ks. t.). J. H. E.
Rautatiekisko ks. Rautatie.
Rautatiekongressit ks. Kongressi .
Rautateiden valtava kehitys sekä tekniikan että
liikenteen ja hallinnon puolesta saattoi jo aikaiseen
kutsumaan kokoon kansainvälisiä kokouksia,
joissa vaihdettiin kokemuksia ja keskusteltiin yhä
nousevista uusista kysymyksistä. Vähitellen on
näistä sukeutunut varsinainen r:n sarja,
pysy-vine toimikuntineen ja useilla kielillä
ilmes-tyvine aikakauskirjoineen v:sta 1S87 alkaen >.
— Ensi yrityksenä varsinaisessa kansainväli
sessä sarjassa pidetään Pariisissa 1878 pidettyä
edustajakokousta, jossa tehtiin tärkeitä
päätöksiä varsinkin yhdysliikenteestä, kansainvälisestä
rautatietilastosta ja tariffeista. Senjälkeen
pidetyistä kongresseista mainittakoon Bernissä 1910
pidetty, jossa oli edustajia kaikista
sivistysmaista. yhteensä 1,415. Tämän jälkeinen
kongressi aiottiin pitää Berliinissä 1915.
Rautatiekoulut. Kun rautatie tarvitsee omaa
erityistä tarvettaan varten ammattitaitoista
väkeä eikä yleisten koulujen antama valmistus aina
ole riittävä tai asianmukainen, on useissa sivis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
