- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1615-1616

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautatiehakkuu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1615

Rautatickuningas—Rautatiepolitiikka

1616

Ifnuiua t«htv yrityksiä vakinaisten rautatie
koulujen perustamiseksi, vaikka tämä koululaji ei
vielä ole saanut oikein vakaantuneita muotoja.
Varsinaisia rautatiekorkeakouluja mainitaan vain
kaksi Pietariin 182:1 ja Moski vaan 1896
perustetut opistot kulkulaitosinsinöörejä varten), mutta
monissa teknillisissä korkeakouluissa on tätä
tarkoittavia osastoja, jotapaitsi suorastaan
liikenneasioistakin pidetään monien maiden yliopistoissa
ja kauppakorkeakouluissa luentoja ja annetaan
opetusta. Rautatieke.kikouluja on toimessa useissa
maissa «Itävallassa tapahtui 1910 perinpohjainen
uudistus näiden koulujen alalla) ja nykyään
il915> on hankkeissa oppikoulun lukioluokkia
vastaava liikenneopisto meilläkin. Toistaiseksi 011
täällä olemassa vasta 1-vuotiset ..liikenneosaston
oppikurssit" (Helsingissä)
virkamiesharjoitteli-joita varten, v :sta 1913 alkaen. Alempia r:ja,
erittäin liikenne-, rata- ja koneosastoja varten,
• n olemassa varsin yleisesti: meillä
liikenneosaston virkamiesoppikurssien rinnalla pidetään mvös
kursseja konduktöörikokelaita varten
(3-kuukau-tisia) ja alempia palvelijakursseja
(1-kuukauti-sia). Sitäpaitsi on jo pitemmän aikaa ollut
olemassa erityiset kurssit veturimieskokelaita
varten. Näiden edeltäjänä voinee pitää n. s.
rautatien iltakoulua, joka avattiin Helsingissä
huh-tik. 19 p. 1865. J. B. K.

Rauta tiekuningas. henkilö, joka
Pohjois-Ame-riikassa hankkimalla käsiinsä rautatieosukkefden
enemmistön on määrääjänä rautatiepolitiikassa
•Jay Gould Iluntington, Stanford, Vanderbildt,
Harriman).

Rautatielautta ks. Junalautta.

Rautatieliikenne (ruots. jiirnväffstrafik),
rautatien käyttö tarkoitukseensa, s. o.
kuljetus-ja osittain myös tiedonantoliikenteeseen
(rautatien sähkölennätini. Rautatiellä voidaan jo sen
rakennusaikana sallia työjunain välillä
liikenne-junain käyttöä, ja sanotaan rautatien silloin
olevan avattuna väliaikaiselle liikenteelle;
tien valmistuttua ja määrätyn tarkastuksen
jälkeen. jossa tutkitaan, täyttääkö uusi tie
määrätyt vaatimukset kuljetuskykyyn ja
liikenneturvallisuuteen nähden, avataan tie yleiselle
liikenteelle, jolloin se Suomessa myös. jos tie on
valtion, siirtyy rautatiehallituksen haltuun.

Paitsi omaa, paikallis- ja kaukoliikennettä,
välittävät meillä valtionrautatiet myös
yhdysliikennettä. ks. Rautateiden
yhdysliikenne. J. 11. K.

Rautatielääkäri huolehtii rautateiden
palveluksessa olevan henkilökunnan jn osittain
myöskin heidän perheidensä sairaanhoidosta, ja
valvoo henkilökunnalle kuuluvain asuntojen y. m.
terveydenhoidollisia oloja sekä on m. m.
velvollinen rautatieonnettomuuksien sattuessa
antamaan apuansa. Tätä varten on
rautatieverkkomme jaettu lukuisiin r.-piireihin; r:t
nimittää virkoihinsa senaatti rautatiehallituksen
ehdotuksesta.

Rautatlensaarnaaja. Suomen neljännen
yleisen kirkolliskokouksen esityksestä on helrnik.
13 p. 1902 annetulla Keis. senaatin kirjelmällä
määrätty, että Suomen valtion rnutatiet ovat
jaettavat neljään piiriin, joista kullakin on oleva
oma r. virkamiehistön ja henkilökunnan
sielunhoitoa varten. E. K-a.

Rau ta tieonnettom uudet. rauta tieliikenteessä

tapahtuvat aineelliset vahingot ja ihmisiä
kohtaavat tapaturmat. Ne jaetaan kunsninvälisessii
tilastossa 1) paikkansa puolesta a) asemain välillä
ja h) ratapihoilla tai asemilla tapahtuviin; 2)
laatunsa puolesta a) raiteelta suistumisiin, b)
yhteentörmäyksiin ja c) muihin tapaturmiin; 3)
syynsä puolesta ovat ne: a) ilman omaa syyttä
kohdanneita ja b) omasta varomattomuudesta
johtuvia, johon myös itsemurhat ja
itsemurhayritykset luetaan: 4) tapaturman kohtaamiin ihmisiin
nähden sellaisiin, jotka ovat kohdanneet a)
matkustajia. b) rautatieläisiä ja c) syrjäisiä
heuki-löitii; 5) ihmisiä kohdanneiden tapaturmani seu
rausten puolesta sellaisia, joista on seurannut
a) kuolema ja b) loukkaantuminen.

Miljoonaa junakilometriä kohti on sattunut
ihmisiin kohdistuvia rautatieonnettomuuksia :

Suomen Ruotsin
valtionrautateillä
1911 1912 1913 1912 1913
Matkustajia kuollut . . . . 0,4» 0.41 O^s 0^7 Oj.
loukkaantunut . 0,5, 0,n la. 0,71 e.»
Rautatieläisiä kuollut . . 0,7. 0.» 0.4» 1.» Ojre
. loukkaantunut . 1.» 1.W1 1,7» 4.» 5.17
Multa henkilöllä kuollut . . 3jm 2.® 4.07 :t.» 2.4»
„ loukkaantunut In 1* 2a» 6,i» 5.»
Yhteensä kuollut..... 4.» 5,io 5.4. 3.7»
„ loukkaantunut . . 4.41 4.» 5.4» 1U

i Ituotsin rautateiden tapaturmatilasto ei ota
sarekkeihinsa itsemurhia, joita ylläolevissa
Suomea koskevissa luvuissa on runsas osa.)

V:sta 1862 v:n 1913 loppuun on Suomen
valtionrautateillä sattunut 1.965 sellaista
onnettomuutta, missä ihmisiä on kuollut tai
loukkaantunut ; kun moni tapaturma on koskenut
useampia, on näissä kuollut kaikkiaan 1.049 ja
loukkaantunut 1.021 henkeä. Huomattavin näistä oli
Pitäjänmäen (Soekenbakan) aseman lähellä
kesäk. 13 p. 1910 sattunut kahden junan
yhteentörmäys. jossa 4 matkustajaa sai surmansa sekä
14 matkustajaa ja 3 junamiehistöön kuuluvaa
loukkaantui. J. JJ. K.

Rautatiepataljoona ks. Rautatiejoukot.

Rautatiepiletti ks. Piletti.

Rautatiepoliisi valvoo varsinkin niissä maissa,
joissa rautatiet enimmäkseen ovat yksityisten
hallussa, valtion puolesta liikenneturvallisuutta
rautateillä. Suomessa on yksityisradoilla valtion
puolesta tarkastajat, jotka tekevät toiminnastaan
vuosittain tiliä tie- ja vesirakennusten
ylihallitukselle. Valtionrautatiet ovat meillä tällaisesta
valvonnasta kokonaan vapaat, paitsi mitä niillä
yleensä ylemmät virkamiehet valvovat alempien
toimintaa. J. H. K.

Rautatiepolitiikka (ks. Politiikka),
laajemmassa merkityksessä kaikki ne toimenpiteet,
jotka tarkoittavat kokonaisen maan tai jonkun
alueen sivistyksellisten, taloudellisten, puolustus-,
ulkopoliittisten y. m. suhteiden edistämistä
rautateiden avulla, ahtaammassa merkityksessä
rauta-tielaitoksen sisäistä hallitustoimintaa tarkoittava
ohjailu.

Ulkopolitiikan suhde rautateihin ilmenee esim.
strategisten ratain huoltamisessa ja siinä, että
sodan kannalta tärkeitä yksityisratoja koetetaan
estää joutumustu ulkomaalaisten
osakkeenomista-juin haltuun. Sisäpolitiikan suhde rautateihin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:51:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0860.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free