Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reaalileksikko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1611
Reaalileksikko
Reaaliunioni
16-12
suomalainen reaalilyseo. Senjiilkeen
reaalilyseoiden lukumäärä on lisääntynyt, niin että
niitä nykyään on yhteensä 12, normaalilyseoiden
reaaliosastot siihen luettuina. Sitäpaitsi ovat
yksityiskoulumme, niin täysiluokkaiset kuin
5-luok-kaisetkin, r:ja. V. 1914 annetun asetuksen
mukaan jakautuvat valtionlyseomme, muutamia
klassillisia lyseoita lukuunottamatta, kahtia:
lati-nattomaan 5-luokkaiseen keskikouluun ja
3-luok-kaiseen lukioon, jossa on kaksi osastoa,
klassillinen ja reaalinen. Edellisellä on 18 viikkotuntia
käsittävä latinakurssi sekä 12 viikkotuntia
käsittävä (vaihtoehtoinen) kreikan kurssi;
jälkimäisellä ei lueta kumpaakaan mainituista kielistä,
vaan niiden sijasta laajemmat oppimäärät
matematiikassa, luonnontieteissä ja nykyiskansain
kielissä (ranska), vrt. O p p i k o u 1 u. O. M-e.
Reaalileksikko (ks. Reaali ja Leksikko),
asiatietoja sisältävä sanakirja.
Reaaliluku (ks. Reaali), mikä positiivinen
tai negatiivinen luku tahansa, olkoonpa
ratsio-naalinen (ks. t.) tai irratsionaalinen (ks. t.). R:n
vastakohta on imaginaariluku (ks. I m a g i n a
a-r i n e n). u. s:n.
Reaaliluotto (ks. Reaali) ks. Luotto,
palsta 1262.
Reaalilyseo ks. Reaalikoulu.
Reaalinen (mlat. rcCilis < lat. rcs = asia, esine),
asiallinen, todellinen. R:ta on se, mikä ei ole
paljaastaan ajateltua tai kuviteltua, vaan todellisesti
on olemassa.
Reaalioikeus (ks. Reaali), esineoikeus
(ks. t.).
Reaaliopisto ks. Reaalikoulu.
Reaalipolitiikka (ks. Reaali) ks.
Politiikka.
Reaalirasite (ks. Reaali),
kiinteistö-rasitus. ks. Rasite.
Reaalirasitus (ks. Reaali) ks. K i i
n-teistörasitus.
Reaalisopimus (ks. Reaali) ks. Sopimus.
Reaalisuureet (ks. Reaali), tavalliset
suureet erotukseksi imaginaari- tai
kompleksi-suu-reista. vrt. Reaaliluku.
Reaalitieteet (ks. Reaali) ovat ne tieteet,
jotka tutkivat todellisia esineitä eivätkä vain
ajateltuja käsitteitä tai sanoja. Etupäässä
kasvatusopillisessa kirjallisuudessa on tapana käyttää tätä
oppisanaa. Koulujen oppiaineista ovat r:eihin
oikeimmiten luettavat luonnontieteet, maantieto,
historia ja uskonto, kun sitävastoin matematiikka
ja kielitiede ovat ..muodollisia" tieteitä. —
Muutamat asettavat r. vastakohdaksi ..humanistisille"
tieteille ja lukevat sentähden r :eiliin
luonnontieteet, maantieteen ja matematiikan. .4. Gr.
Reaaliunioni (ks. Reaali ja Unioni),
kahden tai useamman suvereenisen valtion
pysyväiseksi aiottu valtioyhdistys, jossa niillä on
yhteinen hallitsijapersoonallisuus ja tav. sen
ohella joitakin muita yhteisiä orgaaneja. —
R. on kansainvälisoikeudellinen
valtioyhdistvs-muoto, s. o. se perustuu oikeustoimeen,
valtiosopimukseen, eikä siihen, että jäsenet olisivat
yhteisesti muodostamansa korkeamman
valtiovallan alaiset. Tämä ei estä r:ia tuottamasta
tärkeitä valtio-oikeudellisiakin vaikutuksia
jäsenvaltioissa, päinvastoin sisältävät niiden
valtiosäännöt aina joukon määräyksiä, jotka aiheutuvat
unionisuhteesta. Tällaisten valtiosääntömääräys-
teu muuttaminen edellyttää, että jäsenvaltiot ovat
tulleet yksimielisiksi unionisuhteen
muuttamisesta, mihin aina vaaditaan jäsenten
yksimielinen päätös. R:n pohjana oleva perussopimus ei
myöskään ole yksipuolisesti purettavissa, oikean
tulkinnan mukaan ei edes niissä tapauksissa,
jolloin valtio muuten yksipuolisesti voi sanoutua
sopimuksesta irti.
Ruotsin ja Norjan välinen r. (1814-1905) (ks.
Norja) oli monien vaihtelujen alainen sekä
täynnä riitaisuuksia, jotka osaksi olivat
läheisessä yhteydessä Norjan sisäisten
valtiosääntö-riitain kanssa. Yhteisiä orgaaneja ei, yhteistä
kuningasta lukuunottamatta, ollut muita kuin
diplomaattiset edustajat ja konsulit.
Ulkopolitiikkaa. joka oli yhteinen, hoiti muuten Ruotsin
ulkoasiainministeriö; tämä oli Ruotsille
myönnetty etuoikeus. Norjan pyyteet saavuttaa
ulkoasioissa suurempi riippumattomuus, aluksi
erikoinen konsulilaitos, johtivat r:n purkautumiseen.
— Puolustuslaitoksen yhteyttä ei ollut eikä
myöskään määräyksiä siitä, kuinka tehokkaasti
kummankin maan tuli ottaa osaa
puolustuskustan-nuksiin. — Yhteisten edustajakokousten puutetta
kykeni vain vaillinaisesti korvaamaan se
määräys, että molempia valtioita koskevia asioita
oli käsiteltävä n. s. sekalaisessa valtioneuvostossa
(blandadt statsräd). Jos asiaa käsiteltiin
Ruotsin valtioneuvostossa piti sen mukaan olla
saapuvilla kolme neuvottelevaa norjalaista ministeriä
ja päinvastoin. Useista asioista säädettiin
molemmissa maissa yhdenmukaiset lait. — Samoin on
Itävallan ja Unkarin välillä r., joka perustuu n. s.
pragmaattiseen sanktsioniin (v:lta 1713), mutta
nykyinen oikeussuhde on pääasiallisesti
määritelty v:n 1867 n. s. ..Ausgleieli"issa. Tämä
asiakirja on valtiosopimus, joskohta muodoltaan ja
laadultaan omituinen. Sen itäv. (saks.) ja sen unk.
muoto eivät ole täysin yhdenmukaiset, mikä
aiheuttaa erimielisyyksiä. Ylimalkaan on itäv.
taholta aina pyritty vahvistamaan ja laajentamaan
yhteyttä ja yhteisyyttä; tieteisopissa tämä
taipumus on noussut huippuunsa siiliä teoriassa, jonka
mukaan oikeussuhde ei olisikaan todellinen r.,
vaan jäsenet yhdessä muodostaisivat uuden,
kor-keammanasteisen (liitto-) valtion. —
Hallitsija-persoonan yhteisyys on oikeudellisesti taattu
niin-kauan kuin Habsburgin sukuun kuuluvia
vallanperijöitä on olemassa. Yhteinen on edelleen
ulkopolitiikka. vaikka molemmat valtiot
valtiosopimuksia tehtäessä toisinaan toimivat erikseen.
Puolustuslaitos on yhteinen, mitä armeian
johtoon ja sisäiseen järjestykseen tulee. Yhteiset
asiat vaativat osittaista yhteisyyttä myöskin
raha-asiain hoidossa. Näitä erilaatuisia yhteisiä
asioita varten on olemassa yhteisministeriöitä, nim.
ulkoasioita, sota-asioita ja finanssi-asioita varten
(kummallakin valtiolla on tietysti sen ohella
erikoiset ministerinsä raha- ja sota-asioita varten).
„Ausgleich"issa puhutaan lisäksi sellaisista
asioista, jotka tosin eivät ole unioniasioita
samassa merkityksessä kuin nyt mainitut asiat,
mutta joissa molempain maiden etu vaatii
sopimukseen perustuvaa yhteisyyttä. Niinpä on
tulliliitto olemassa nä’den välillä, vaikka
kummallakin on oma tullitaksansa (ennen v. 1907 ne
muodostivat yhteisen tullialueen). Osittaista yhteyttä
on olemassa myöskin kauppasuhteiden ja
rahalaitoksen sekä rautatiehallinnon aloilla. Yhteinen asia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
