Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ravitsemisneste ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
163!»
Ray on— Reaalikoulu
1640
pA?ns datis les deus lude»" >1770). Kirjan
kiivaat hyökkäykset orjakauppaa, iukvisitsiouia,
kaikkea valtiollista ja uskonnollista pakkoa
vastaan hankkivat »ille aikanaan laajan
lukijakunnan; Ranskassa julkisesti |<oltettiin. ja tekijä
viltti nopealla paolla vangitsemisen: myöhemmin
R. herätti huomiota perustuslakia säätävälle
kan-sulli-kokouk-elle lähettämällään kirjeellä, jossa
hän moitti kokoukseu toimeenpanemien
reformien väkivaltaisuutta. J. F.
Rayon lrejö’J ransk.. < lat. radius - säde),
säde: alue.
Rayruoho ks. L u s t e.
Rftzin /-<!-/. S t e u k a ik. 1671 >, \en.
kapinan-johtaja: toimi \ :sta 1607 kapinallisten Douin
lusakkain päällikkönä hävitellen ja ryöstäen
varsinkin Volgan varsilla ja Kaspianmeren
rantamilla: kansa piti häntä pelastajanaan ja
vapauttajanaan: voitettuna hiin vihdoin joutui vangiksi
j.i teloitettiin Moskovassa; hänen muistonsa elää
lukuisi-sa kansanlauluissa ja taruissa.
Razumovskij /-o’-/. 1. Aleksej
Grigor-jevits R. 1709-711. kreivi, ven. kenraali,
keisarinna Elisabetin suosikki. Oli kasakan poika.
Kuorolaulajana olle—aan hovikappelissa R. voitti
edullisella ulkomuodollaan Elisabetin huomion, ja
Elisabet vihitytti salaa itsensä häneen. Suosikki
korotettiin 1744 saks. valtakreivin arvoon ja
nimitettiin kenraalisotamarsalkaksi ja
yliliovijahti-icestariksi. Poliittista osaa hän ei näytellyt. —
2. A n d r e j K i r i 1 l o v i t s R. (1752 1836). veri.
valtiomies, edellisen veljenpoika, oli 1786-90
lähettiläänä Tukholmassa ja myöhemmin Wienissä,
Venäjän valtuutettuna Wienin kongressissa,
sittemmin valtakunnankanslerina. K. W. R.
Razzia frazjà’) < ransk.) I. ratsia (arab.
rha:ia = ryöstöretki), ryöstöretki-, poliisin
toimeenpanema ajojahti epäilyksen alaisten
henkilöiden ja joukkueiden kiinnisaamiseksi.
Rb, rubidium-metallin kem. merkki.
Re. t. R e e., lyhennys lat. sanasta ..reeipe"
(..ota vastaan" , minkä lääkärit tavallisesti
asettavat läiikemää rävksensä (reseptinsä) otsikoksi.
Re [-f] 1. Ra (egypt., = aurinko),
muinaisegyptiläisillä auringonjumala, jonka palvelus
"i nnen dynastian ajalla oli valtionuskontona.
Kuviteltuna taivaalla lentäväksi punasilmäiseksi
hau-kak-i R. oli Horus ks. t.), noustessaan hän oli
Khepren, lx-kie-.-ann Atum, jota paitsi useat
pai-kallisjumalat käsitettiin samaksi kuin R. (vrt.
Egypti. II. palsta 5411. R :n tärkeimmät
kultti-pnikat olivat On Tleliopolis) ja Edfu. Komean
auringontemppelin rauniot ovat nähtävänä
Abu-sirin kylässä. Amenofis IV (ks. t.) yritti saada
auringonjumalan Aton nimisenä tunnustetuksi
ainoaksi jumalaksi. K. T-t.
Re... liläntiön edessä red...), lat. ja
romaa-nilainen etuliite. - takaisin, takaperin, vastaan,
jäljellä, uudelleen, jälleen.
Re. ’nun. 1. Ranskalaisilla y. m. = d. —2.
Säve-lentapaamis—sa käytetty asteikon 2:sen asteen
nimitys. I. K.
Reaali ’mlat. raYlit < lat. rë* = asia), asiaa,
olemusta koskeva, asiallinen, todellinen.
Reaallapteekkl k-. Apteekki.
Reaaliat laL r ml in reaalitieteiden (ks. t.)
esittämät tiedcnainekset.
Reaaliensyklopedla ks. Reaali) ks.
Ensyklopedia.
Reaali-injuria (ks. Reaali ja 1 n j u r i a),
teoin tei sanoin) tapahtuva solvaus, ks.
Kunnianloukkaus.
Reaalikatalogri (ks. Reaali ja Katalogi),
tieteenhaarojen mukaisesti järjestetty
kirjaluettelo.
Reaalikoulu (ks. Reaali), yleensä sellainen
oppikoulu, jonka lukuohjelmassa klassillisten
kielten (kreikan ja latinan) sijasta nykyiskansain
kielet ja niiden rinnalla matematiikka ja
luonnontieteet ovat etualalla. R :t alkoivat järjestyä
18:nnella vuosis. Niiden kehitykseen on
vaikuttanut ennen muita luonnontieteiden ja tekniikan
edistys. Aluksi ne palvelivat melkein yksinomaan
käytiinnöllis-taloudellista sivistvstarvetta.
Myöhemmin on ruvettu perustamaan myös yliopistoon
ja muihin korkeakouluihin johtavia r:uja. Ja
vähitellen, pitkäaikaisten taistelujen jälkeen, r.
on tunnustettu latinakoulun veroiseksi tieteellisen
opin pohjakouluna. V :sta 1900 annettiin
Saksassa. jossa mainittu taistelu on ollut hyvin
kiivas, täysiluokkaisista reaalioppilaitoksista
päästetyille oppilaille pienin rajoituksin oikeus jatkaa
opintojaan korkeakouluissa, myös yliopistojen
eri tiedekunnissa. Senjälkeen on r:jen luku
Saksassa nopeasti lisääntynyt. Tiivsiluokkaisiiv
reaaliopistoja on kahta tyyppiä: reaalilukioita
(Realgymnasium), joissa latinakin on oppiaineena,
ja ylempiä reaalikouluja (Oberrcalschule), jotka
ovat latinattomia. Kummatkin ovat 9-luokkaisia.
Näiden ohella toimii maassa joukko 6-luokkaisia
r.ja. reaaliesilukioita (Realprogymnasium) ja
reaalikouluja (Rcalseliule), jotka muodostavat n. s.
keskikoulun. — Itävallassa on niinikään
reaalilukioita, joissa kreikka on vaihdettu
johonkin nykyajan sivistyskieleen, sekä alempia ja
ylempiä reaalikouluja. — Ranskassa
haarautuu oppikoulun yläaste useampaan (4:iiän) eri
osastoon 1. linjaan, joista yksi on latinaton;
luonnontieteet ja uudet kielet ovat lukuohjelman
pääaineina. — Skandinaavian maissa
jakaantuu oppikoulu kahtia: latinattomaan 1.
reaaliseen alaosastoon, n. s. keskikouluun, sekä
yläosastoon. lukioon, jossa vielä klassillisen osaston
rinnalla on yksi tai kaksi latinatonta
reaali-osastoa. Keskikoulua nimitetään reaalikouluksi
(realskola). Ruotsissa tämän 5-luokkaisen
reaali-koulun lopettaa erityinen (6 :s) pääteluokka, jolla
suoritetaan n. s. reaalikoulututkinto
(realskolexamen). — Suomen ensimäisenä r:na pidetään
Turun katedraalikoulu n yhteydessä (1807-30)
toiminutta erikoisosastoa, n. s. kollektoriluokkaa.
Sittemmin järjesti kouluhistoriassamme tunnettu
O. H. Gripenberg (ks. t.) 1830-luvulla
jonkinlaisen r:n. mutta hätien laitoksensa olivat
lyhytaikaisia. Vain 3 v. (1840-43) oli Bergenheimin
Turun reaalikoulu 1. reaalilyseo toimessa. Kun
oppikoulumme 1872 järjestettiin uudelle kannalle,
perustettiin täysiluokkaisten, yliopistoon johtavien
oppilaitosten rinnalle 2- ja 4-luokkaisia
reaalikouluja, joiden tuli antaa oppilailleen laajempi
kansalaissivistys ja sopiva pohjaoppi
ammatteihin valmistuttaessa. Ne ovat sittemmin
muodostuneet 5-luokkaisiksi ..alkeiskouluiksi". Mutta
1872 perustettiin Helsinkiin myös
täysiluokkai-nen yliopistoon johtava r., ruotsinkielinen
reaalilyseo. V. 1884 avattiin samanlainen oppilaitos
Turussa. Vasta 1891 aloitti toimintansa
ensimäinen suomenkielinen täysiluokkainen r., Helsingin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
