Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reimarijärjestelmä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
16S3
Rein
ltiS-l
ja kanavat < Item RhOnen kanava. Rein-Marnen
kanava liortmund Eilisin kanavn. Ludvikin
kanat u kokoovat siilien liikenteen laajalta alalta.
;a n »eri ji <>n U. laskee, on maapallon
vilkasliikkeisin. R. on kulkukelpoinen Baseliin asti
1 m syvällä kulkeville aluksille; Mannheimiin
asti \ »ylä tulee syvennettäväksi 2 m:iin. Kölniin
asti in:iin. Vksistääu Saksalla on R:n
vesistössä 4.574 alusta, joideu kuljetuskyky on
2. milj. ton. R:n satamiin Saksassa saapui ja
niistä lähetettiin 76 milj. toit. ivastaava luku
Suonien rautateillä !>: milj. ton.l; 15 Reinin
-ttaman tavaraliikenne nousee yli 1 milj. tonuin.
Tärkeimmät snk-»n Reinin satamat ja niiilen
liikenne (milj. ton.’ ovat: Duisburg-Ruhrort 246
Mannheim 5,4, Alsum 3,», Ludwigshafen 2.s.
Strassburg 2.«. Walsum 2,i, Frankfurt a. Main 2,i,
Rheiuhausen 1,», Dusseldorf 1.». Köln l,i.
Alankomaiden rajan poikki tuotiiu 15.». vietiin 18.» milj.
ton. kaikki v:lta 1912). R:n suistossa
Alankomaissa ovat lisäksi suuret Rotterdam in ja
Amsterdamin kaupungit, jotka kukoistuksestaan
juuri suurimmaksi osaksi saavat kiittää R:iä. —
Kalastus on huomattava tuottaeu lohia, sampia
y. m. — R:n luonnonkauneuden houkuttelema
matkailijaliikenne on suuri. n. 1-2 milj. henkeä
vuo-ittain; kauniita rantoja monessa kohdin nyk.
kuitenkin rumentavat kivilouhokset,
sementtitehtaat y. m. ■— Jo vanhalta ajalta alkaen R. oli
tärkeä liikenneväylä. Myöhemmin sen rannoilla
olevien pikkuvaltioiden ja (keskiajalla)
rosvoritarien ottamat verot ja tullit (jolka
1700-luvulla nousivat 5 milj. mk:aan) suuresti
elikäi-«iviit liikennettä: vasta 1800-luvulla ne asteittain
poistettiin. V:sta 1869 R:u liikenne on vapaa
kaikkien maiden aluksille. — Valtiollisissa oloissa
R. on näytellyt huomattavaa osaa; se oli
roomal.-kelttiläisen Gallian rajana ja turvana
germaa-nilais-barbaareja vastaan. 870 raja siirtyi R:n
länsipuolelle. Lähes 800 v. R. oli kokonaan saks.
virtu. kunnes Westfalenin ja Rijswijkin
rauhanteoissa 1648 ja 1697) Ranska ulotti rajansa
Keski R:lle ja 1801 14 v:ksi myös Ala-R:!le
asti. Vv:n 1870-71 sodassa Saksa valloitti R:n
takaisin. Tähän liitekuva: Rein-joen
maisemia. E. E. K.
Rein - u k u on peräisin Etelä-Pohjanmaalta
I-"-takyröstä, jossa sen esi-isä Henrik Reini
lflou luvun keskivaiheilla eli talonpoikana
Rei-nilän talossa. Toinen haara samaa sukuperää on
Reinin s-suku.
1. Karl R. 1712-81), yliopp. 1730, pappina
ensin Ilmajoella, sitten v:sta 1755 Vähänkyrön
kappalainen on tunnettu suomenkielisenä
tilapää-runoilijana ja erittäinkin 1752 painattamansa ja
jatkolla v.tru-tamau-.» -uomalaisen ,,Ajantiedon"
tälulen.
2. Gabriel R. 1800-67), historiantutkija,
syntyi 20 p. jouluk. 1800 Jiläskessä, missä hänen
isän »a Kaarle |{. oli kappalainen, tuli 1817
ylioppilaaksi Tiirii-’ , -uoritti 1822 filosofian
kandidaattitutkinnon, nimitettiin 1825 historian
dosen-tik-i ja IK34 saman aineen professoriksi, josta
vira-ta 1*61 täyainpalvelleena otti eron.
Professorina hän e<lusti sekä yleistä että isänmaan
historiaa mutta etenkin ban innolla antautui
jälkimäisen tutkimiseen. R:n vaikutus Suomen
hi-torinn tutkijana oli perustavaa laatua; hänen
moni-ta julkaisuistaan mainittakoon tiissä: ..De
Gabriel Itein.
vetere Carelia" (1825-301, ..De rerum Fennioarum
seriptoribus ante conditam Aeadeniiani AboPusem"
(1828), ..Periculum
histo-ricum de Curonibus,
sircu-lis Ml et MII Fenninm
infestantibus" (1829).
..Finluiids forutid" (1831).
,.De loco quo appulerit
Birger us dux" (1833),
..Riskop Thomas ooh
Finland pà lians tid"
(1838-39), ..Anmärkningar om
den Romersk-Catholska
hierarehiens inflvtande pft
Finland" (1845, Acta
Soc. Scient. Fenn. II),
..Kriget i Finland
1788-90" (1860), ,.Henrik
Gabriel Porthan" (1864). R:n
kuoleman jälkeen toimitettiin painoon hänen
luentojaksonsa Suonien historiasta kahtena osana:
,,1’öreläsningar öfver Finlauds historia" (1870-71).
R:n tyyni ja ystävällinen luonne hankki hänelle
yleistä suosiota sekä oppilaiden että
virkatove-rien keskuudessa, ja neljä kertaa hänet
villittiin yliopiston rehtoriksi, jona oli vv. 1848-58.
R:ii rehtorinaika ei ollut helppo eikä hauska;
keisari Nikolai I :n loppuaikoina yliopistoiv
katsottiin ylimmässä paikassa epäilevin silmin, muka
kaikenlaisten mullistavain aatteiden tyyssijana,
ja rehtorin tehtävänä oli selvitellä kaikkia tästä
johtuvia rettelöitii. Lopulta niiniä olivat syynä
R:n luopumiseen rehtorinvirasta, kun eräästä
ylioppilasten esittämästä näytelmästä löydettiin
sopimatonta pilaa virallisista henkilöistä ja
pidettiin K:n syynä, ettei sitä oltu estetty.
Historiallisten tutkimustensa ohella R. myös harrasti
tilastotiedettä ja oli tällä alalla miltei ensimäinen
maassamme. Ilänen tilastollisia julkaisujaan ovat
esim. ..Statistiselle Darstellung des
Grossfiirsten-tliunis Finnland" (1839, myös ven. ja ruots.),
...Materialier tili utredande af Finlands statistik",
I. ..Kuopio Uin" (1864) ja II. ..Uleåborgs Iän"
il867). Myös hän hallituksen toimesta valmisti
..Berättelse öfver Storfurstendömet Finlands för
vältning 1855-61" (1862, myös saks.). Etupäässä
hänen harrastuksensa kautta saatiin niin
tärkeäksi käynyt tilastollinen virasto maaliamme
perustetuksi ja 1865 hän nimitettiin sen
ensi-maiseksi päälliköksi. Jo nuoruudessaan R. oli
omistanut selviin suomalais kansallisen kannan ja
uutterasti hän aikanansa otti osaa kaikkiin
kansallisiin harrastuksiin, ollen esim. Suom. kirj.
seuran perustajia ja kauan aikaa sen esimiehenä.
Keisarin kruunauksen johdosta 1856 yliopiston
pitämässä juhlassa R. (samoin kuin Schauman)
lausui julki toivomuksen valtiopäiväin
kokoonkutsumisesta. Korotettuna 1856 aatelissäätyyu
hän otti osaa kaksiin ensimäisiin valtiopäiviin
maamme valtiollisen elämän jälleen herättyä
Meksanteri Iin valtnistuimellenousun jälkeen,
n. kuoli Helsingissä 24 p. kesäk. 1867. [K. E. F.
Ignatius, „G. R."t Hifit. ark. VII; W. Lagus,
,,’l’ill (;. R:s minne", Kaukomieli 1.) K. (1.
2. Karl Gabriel T h i o d o 1 f R. (s. 1838),
suom. tiedemies, edellisen poika, syntyi
Helsingissä 28 p. helrnik. 1838, yliopp. 1853,’f il. kand.
ja maisteri 1860, filosofian dosentti 1863.
lisensiaatti 1867, filosofian professori 1869-1900, toimi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
