Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rein ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1685
Rein—Reinach
1686
yliopiston rehtorina 1887-96, v. t. sijaiskanslerina
1896-1903 ja 1906-10. — Valittuaan filosofian
pääasialliseksi
tutkimus-aineekseen R. ensin
Snellmanin opetuksen johdolla
perinpohjin tutustui
Hegelin aatekantaan, jonka
pohjalla hän käsitteli
filosofisia kysymyksiä
väitöskirjoissaan „Grunddra-gen af deu filosofiska im-
putationsläran" >1863),
„Om kunskapens
möjlig-het" (1867) ja „Om den
filosofiska methoden i sitt
förhållande tili öfriga
vetenskapliga methoder"
(1868). Samoihin aikoihin
hän julkaisi kaksi
tutkielmaa filosofisen
valtio-oi-keuden alalta, ..Studier i alln.än statsrätt" I. II
(„Juridiska föreningenstidskrift" 186S-70). Sitten
hän kuitenkin filosofisissa mielipiteissään pian
loittoni hegeliläisyydestä ja liittyi
kokemusperäi-sempiin tutkimussuuntiin. Pysyen ihanteellisen
maailmankatsomuksen pohjalla hän ou
monipuolisesti ottanut huomioon ja sulattanut filosofiseen
aatekantaansa uudempia realistisia aatteita ja
kokemusperäisten tutkimusten tuloksia, kuten ensin
ilmeni hänen laajapiirteisestä teoksestaan,. Försök
tili en framställning af psykologin" il 1876, II
(1891). Syviä filosofisia vaikutuksia R. on m. m.
saanut Lotzelta; myöhemmällä iällään hän ou
metafyysillisessä maailmankatsomuksessaan
lähinnä liittynyt tähän.
Suomen kielen käyttämistä filosofisten aineiden
käsittelyssä R. on edistänyt julkaisemillaan
oppikirjoilla ..Muodollisen logiikan oppikirja" i3
painosta 1882-1913; myös ruots. 3 pain.) ja
..Sielutieteen oppikirja" (3 pain. 1884-1910: sitäpaitsi
suppeampi ..Oppikirja sielutieteessä koulujen
tarpeeksi", 1898. myös ruots.). Sen ohessa R. rupesi
1880-luvulla pitämään filosofisia luentojaan
suomeksi. pelkäämättä sitä tavattoman suurta
vaivaa, minkä tämä tuotti hänelle, joka Helsingissä
kasvaneena ei ollut nuoruudessaan oppinut
vapaasti hallitsemaan suomen kieltä. — Filosofian
alalla hän on sittemmin julkaissut ..Xågra ord
om filosofins uppgift oeh ställning vid
sekel-skiftet" (kutsumuskirja maisterinvihkiäisiin 1900)
ja seikkaperäisen esityksen filosofian opinnoista
Suomessa entisinä aikoina: ..Filosofins studium
vid Abo universitet" (1908). — R:n kirjalliset
harrastukset ovat myöskin suuntautuneet
kotimaiseen historiaan. ..Biografiseen nimikirjaan"
hän krjoitti useita elämäkertoja, jotka valaisevat
erittäinkin 19:nnen vuosisadan sivistyshistoriaa
maassamme. Hänen suuri teoksensa ..J. V.
Snellmanin elämä" (2 os., 1895-1901. kaksi pain.
suomeksi ja samoin ruotsiksi) tutustuttaa
oivallisesti Snellmanin toimintaan ja aatteihin
kansamme nuorempia polvia, jotka eivät enää saata
olla Snellmanin välittömän vaikutuksen alaisina
samassa määrässä kuin edelliset polvet: tällä
teoksella on sentähden pysyvästi merkkiteoksen arvo
kansalliskirjallisuudessamme. — R. kuului ..Suomi
XIX:llä vuosisadalla" nimisen teoksen
toimittajiin.
Valtiolliseenkin elämään R. on tehokkaasti
ottanut osaa. Hän oli aatelissäädyn jäsenenä
valtiopäivillä 1872-1906, ollen kauan
aatelissäädyn pienen suomenmielisen vähemmistön
huo-matuimpana miehenä. Siinä asemassa hän osasi
voittaa arvonantoa säädyn ruotsinmielisen
enemmistönkin piirissä. Oli jäsenenä monissa
valtio-päivävaliokunnissa, m. m. vaikuttavana jäsenenä
v:n 1877-78 valtiopäiväin yleisessä
valitusvalio-kunnassa, joka valmisti sovitteluehdotuksen
koulu-kysymysten ratkaisemiseksi: niinikään jäsenenä
tärkeissä hallituksen asettamissa komiteoissa,
niinkuin perustuslakien kodifikatsicni-komiteassa
1885-86 sekä uuden valtiopäiväjärjestyksen
laatimista varten asetetussa komiteassa 1905-06.
Valtiollisten ristiriitojen kärjistyttyä R. 011 ollut
nuorsuomalaisen puolueen etevimpiä miehiä.
Sama välittävä ja tasapuolinen, kaikkia eri
näkökohtia huomioon ottava henki, joka
havaitaan R:n filosofisissa teoksissa, vallitsee
myöskin niissä lukuisissa kirjoitelmissa, joita hän on
julkaissut aikakauskirjallisuudessa (Kirjallinen
kuukauslehti. Valvoja, Morgonbladet y. m.). Niissä
hän on monipuolisesti ja mieltäkiinnittävästi
valaissut tärkeitä sivistyskysymyksiä sekä
yleistajuisia filosofisia kysymyksiä. Valikoima hänen
kirjoitelmiaan, hänen pitämiään rehtorinpuheita
y. m. on „Uppsatser och tai" I (1903). „
Valvojan" päätoimittajana R. oli 1885-87.
Rein [räin], Johannes Justus (s. 1835),
saks. maantieteilijä, matkusteli Suomessa.
Ruotsissa, Pchjois-Ameriikassa, Kanarian-saarilla,
Atlas-vuoristossa, Preussin hallituksen
lähettämänä 1873-75 Japanissa, tuli 1876 maantieteen
prof. Marburgiu. 1883 Bonnin yliopistoon.
Julkaissut : „Japan, nach Reisen und Studien
dar-gestellt" (1881-86). ..Columbus und seine vier
Reisen nacli Westen" 11892). Kirelilioffin teokseen
..Länderkunde von Europa" R. kirjoitti Suomea
koskevan osan. (E. E. K.)
Rein [räin], Wilhelm (s. 1847). saks.
pedagogi, herbartilaisen kasvatusopin pääedustajia.
R. tuli. harjoiteltuaan teologisia ja filosofisia
opintoja eri yliopistoissa, 1872
seminaarinopetta-jaksi Weimariin. 1876 seminaarinjohtajaksi syn
tymäkaupunkiinsa Eisenachiin ja 1886
kasvatusopin professoriksi sekä pedagogisen
yliopisto-seminaarin johtajaksi Jenaan. Main. seminaari
saavutti R:n johdolla varsinkin 1S90- ja
1900-luvuilla suuren maineen ja kokosi ympärilleen
opiskelijoita sekä vierailevia opettajia kaikista
sivistysmaista. R:n lukuisista kasvatusopillisista
julkaisuista ovat tunnetuimmat: ..Theorie und
Praxis des Volksschulunterrichts" ’8 os.. 1 :nea
pain. 1879-85), ..Pädagogik in systematischer
Dar-stellung" (2 os. 1902-06), ..A us dem
pädago-gischen Universitätsseminar zu Jena"
(vuosittainen julkaisu alkaen v:sta 1888), sekä
..Enzyklo-pädisches Handhuch der Pädagogik" (8 nid..
2:tien pain. 1903 seur.). Samalla kuin R. on
muutamin kohdin kehittänyt Herbartin ja Zillerin
kasvatusopillista teoriaa, hän on menestykselli
sesti soveltanut varsinkin sen metodiset
periaatteet käytännölliseen ja erittäinkin
kansakoulun opetukseen. M. S.
Reinach [rcna’k]. 1. Joseph R. is. 18561.
ransk. politikko juutalaista sukuperää; oli
Gam-bettan ministerinä ollessa tämän
kabinettipäällikkönä 1S81-82; ..République francaise’’ lehden
johtajana 1886-93 esiintyen Boulanger’n ja sosia-
Th. Rein.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
