Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rektascensioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1697
Rektascensioni—Relikti
1698
paperi, joka on asetettu määrätyn henkilön
nimelle. ja jota tämä ei voi siirtää toiselle niin
että se oikeudellisesti sitoisi velallisen
(vastakohta: haltiapaperi).
Rektascensioni ks. Tähtitieteelliset
k o’o r d i 11 a a t. i t.
Rektifikatsioni (lat. reet us = suora, ja facere
=tehdä), käyrän viivan pituuden määrääminen;
uudestaan tislaaminen. — Rektifiseerata,
määrätä käyrän viivan pituus; uudelleen tislata.
Rekviemi ks. R e q u i e m.
Rekvireerata (lat. requfrere = etsiä, pyytää),
tilata. — Rekvisitsioni, tilaus (vrt.
P a k k o t i 1 a u s).
Rekvisita (lat. requisVta), tarpeellinen asia,
tarpeet.
Rekyli (ransk. rccul). ampuma-aseen
ponnali-dus taaksepäin laukaistaessa, ks. Lavetti ja
Hydraulinen jarru.
Relander [-a’-], Kaarle Konrad ks.
Reijo W aa ra, K. K.
Relandersgrund [-a’-], matalikko
Pohjanlah-dessa Rauman edustalla. Matalikolla on
samanniminen majakkalaiva; se sijaitsee n. 20 km
Rauman kaupungista länteen: näyttää vaihtuvaa
punaista valoa, jonka kork. vedenpinnasta 8.s m;
sumumerkin antamista varten ilmasireeni. Rak.
1888 86,042 mk:n kustannuksella. —
Meteorologinen ja hydrografien asema. L. H-nen.
Relateerata (ransk. relater. < lat. reWi’tus
-kerrottu), kertoa, tehdä selkoa.
Relatiivinen lat. rehVtum < referre = viedä
takaisin, tuoda jonnekin, asettaa yhteen jonkin
kanssa), suhteellinen. R. ominaisuus,
ajatusmää-räys, käsite on sellainen, joka voidaan omistaa
jollekin asialle ainoastaan sen ollessa määrätyissä
oloissa 1. määrätyissä suhteissa toisiin asioihin
tai verrattaessa sitä toisiin esineisiin tai
käsit-teihin. Vastakohta absoluuttinen, ehdoton.
Relatiivinen pronomini 1.
relatiivipronomini, takakohtainen ase m o ks.
Pronomini.
Relativismi (ks. Relatiivinen).
Tieto-opillinen r. on se mielipide, että kaikki
tiedot. joita ihminen voi saavuttaa, ilmaisevat vain
olioiden suhteellisia ominaisuuksia, s. o.
miten oliot ilmenevät ja vaikuttavat ollessaan
määrätyissä suhteissa toisiin esineisiin. Sen
makaan ihminen ei voi saavuttaa mitään
absoluuttista tietoa, joka ilmoittaisi, mitä olevainen
itsessään on, katsomatta sen suhteisiin muuhun
olevaiseen. — Eetillinen r. väittää, ettei ole
mitään yleispäteviä siveellisiä peruslakeja, vaan
ihmisten käsitykset hyvästä ja pahasta
vaihtelevat. riippuen moninaisista seikoista, niinkuin
kuukin ajan ja kansan tavoista, saadusta
kasvatuksesta j. n. e. A. Gr.
Relativiteetti, relatiivisuus, ks.
Relatiivinen.
Relatsioni ’lat. relä’tiö), kertomus, selostus:
suhde, tuttavuus.
Relegatsioni (lat. relcgä’tio = karkoitus),
kurinpidollinen rangaistus (koulussa, yliopistossa),
joka sisältää oppilaan karkoittamisen (joko
joksikin ajaksi tai ainaiseksi) oppilaitoksesta, vrt.
Koulurangaistukset.
Relegeerata ’lat. relëgii’re), karkoittaa
oppilas oppilaitoksesta, ks. Relegatsioni.
Relevanssi (saks. Relevanz, ransk. relever =
54" VI!. Painettu 24/915.
kiinnittää huomioon, panna painoa),
vaikuttavuus, pätevyys. — Relevantti (asiaan)
vaikuttava.
Relevé /ralvë’/ (ransk.), makuhermoja
ärsyttävä väliruoka.
Reliefi (ransk. relief, < lat. relevä’re = nostaa,
kohottaa jälleen), koho- I. korkokuva (ks. t.);
kuvannollisesti: suurempi huomio, suurempi
sil-määnpistäväisyys. Jos kuvaesitykset tai
koristeet kohoavat pohjapinnasta ainoastaan vähässä
määrin, on r:n nimenä matala-r. (it. basso
rilicvo, ransk. bas-relief, saks. Flach relief) ; kun
ne kohoavat n. puoleen kokoonsa, syntyy
korkea-r. (it. aito rilicvo, ransk. haut-rclief,
saks. lloclirelief) ja kun kohoaminen on
edellämainittujen lajien keskivälillä, käytetään
nimitystä puoli-r. (it. mezzo rilievo, ransk.
demi-relief). Varsinkin egypt. taiteessa tavataan
matalan r:n kaltainen muoto, tunnettu nimellä k o i
1-anaglyfi (ransk. relief en creux), missä
syvennetyt ääriviivat ympäröivät kuvia, joiden pinta
on taustan 1. pohjapinnau tasalla. Antiikin
taiteessa ja myöhemminkin esiintyy myös r.-kuvia,
jotka enemmän tai vähemmin irrallisina ja
vapaasti kohoavat täydessä ko’ossaan
pohjapin-j nasta.
Reliefikartta (ks. R e 1 i e f i i ks.
Korko-kartta.
Reliefikone iks. Reliefi), koje eli laite,
jolla korkokuvia jäljennetään; käytetty
varsinkin (vaski- ja kivi) piirroksia varten esim.
kuvallisia arvopapereita painettaessa. R:n keksi
Pariisissa n. 1830 ransk. A. Collas. jonka mukaan
tätä jäljentäinistapaa on myös sanottu
Collas-maneeriksi. Nyk. r:n käytön on suurimmaksi
osaksi syrjäyttänyt fotomekaaninen
painomenetelmä (ks. t.).
Religio [-li’giö] (lat.), uskonto (ks. t.).
Religiositeetti (ks. Religio).
uskonnollisuus. hurskaus, vrt. Jumalanpelko.
Reliikki lat. reli’quiæ = jäännökset i,
pyhäinjäännös.
Relikti lat. reli’ctum), jäännös, jäte. Biol.
Kasvi t, eläin jätteenä varhaisemmilta ajoilta
varsinaisen levenemisalueensa ulkopuolella, usein
aivan vieraassa ja luonnonsuhteiltaankin lajin
tavallisesta ympäristöstä poikkeavassa seudussa.
Oikeastaan voidaan r:nä pitää jokaista kasvia t.
eläintä, joka jollakin rajoitetulla alueella on
syystä tai toisesta, esim. viljelyksen leviämisen
vuoksi häviämäisillään t. ainakin eristettynä.
Yleensä nimitys kuitenkin rajoitetaan
tarkoittamaan muotoja, joiden nykyiseen r.-luonteeseen
jollakin paikkakunnalla ovat syynä suuremmat
ilmastolliset t. geologiset muutokset. Pohjoisella
pallonpuoliskolla on erityisesti jääkausi ollut
tällainen syy. Ilmaston kylmetessä ja
jäänreunan siirtyessä etelämmäksi tapahtui vastaavia
siirtymisiä myös eläimistössä ja kasvistossa (ks.
Jääkausi). Esim. Keski-Euroopassa
vallitsivat siten aikoinaan pohjois-eurooppalaiset.
osittain arktiset muodot. Ilmaston lämmitessä ja
jäänreunan siirtyessä taas takaisinpäin kasvisto
ja eläimistö seurasi mukana lämpimämmän
ilmaston muotojen tieltä. Muutamin paikoin
pohjoiset lajit kuitenkin saattoivat säilyä, ennen
kaikkea oli näin laita tarpeeksi korkealla
vuoristoissa. Täten lienee selitettävissä, että m. m.
Alpeilla ja Pyreneillä vielä asustavat tavallinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
