Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rektascensioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
nw
Rcliktijärvi—Rembrandt
17lX>
jäniksemme 1 Lrpus tim%d*s, sekä kiiruiiu |
La-•i"yut mhtms . Keski- ja Etelä-Euroopan
vuoristojen kasvillisuudessa on myös säilyin t lukuisia
pohjoisia muotoja, esim. lapiuvuokko (I)ryas
oeloyetmla Lapin kohokki Silene acamlis),
verkkolelitinen paju (Salis reticulata), jotkut
kivirikko- S-ixifraya- / lajit y. tn. Samoin on
esim. Pohjois Saksassa suoperäisillä ja siis
luonteeltaan kylmillä kasvupaikoilla säilynyt koko
joukko oikeastaan pohjoisempia kasveja. Niinpä
m. ra. nurmitatar (Polygoniin rivipare) ja
muurain h’ubits chamfrmorvsi katsotaan siellä
r:iksi. Myös meren ja maan korkeuden
vaihteluiden synnyttämiä r:ejä tunnetaan eri tahoilta
maapalloa. Voipa puhua kokonaisista
r.-eliiimis-töistäkiu — paras esimerkki tässä suhteessa 011
Austraalian alkuperäinen eläimistö (ks. A u
s-t r a a 1 i a ja P u s s i e 1 ä i m e t). Runsaasti
vesieläin-r :ejä tavataan nykyään etenkin isoissa
ja syvissä järvissä, seuduilla, jotka meri ennen
ou peittänyt. Itämereu alueella ne
polveutune-vat jääkauden jälkeisen, m. m. suurimman osan
Suomea peittäneen Yoldin-meren ajoilta. Meillä
tällaisia r:ejä ovat m. m. Saimaan jn Laatokan
kiehkuraishylje Phoca (artitla, vrt. Hylkeet).
Saimaan ja Päijänteen vesistöissä sekä
Laatokassa tavattu, sangen surkastunut merihiirkä
lCottus quadricornis), siiroihin kuuluva
merenrannikoillamme yleinen kilkki (Idothea vntomon)
Laatokassa, katkalajit flammaracantlius
lorica-!u s ja Pallasitlla quadrispinosa, kilpiäv riäisiin
ks. t-> kuuluva Mysis relicta sekä suuremmissa
järrissämme laajalti levinnyt planktonäyriäinen,
hankajalkainen Limnocalanus macrurtis. —
Monesti on vesieläimistä kuitenkin vaikea päättää,
onko kysymyksessä todellinen r„ vai muoto, joka
vähitellen on siirtynyt merestä suolattomaan
veteen. /. V-«.
Reliktijärvi ks. Järvi.
Reliktikasvit ja -eläimet ks. Relikti.
Relikvaario (ks. Reliikki),
pyhäinjäännösten säiliö.
Remanenttimagnetismi 1.
magnetismi-jäte ks. Magneetti.
Remarkabeli > ransk. remarquable), merkille
pantava, merkillinen.
Rembrandt, oik. R. Harmensz van Rijn
1606-69i. holl. taidemaalari ja radeeraaja; synt.
varakkaan myllärin poikana 15 p heinäk. 1606
Leidenissä, jonka yliopistossa hän lyhyen aikaa
opiskeli ja jossa hän oli 3 vuotta maalari J. van
Swanenburghin oppilaana. R:n toisena,
niinikään Italian taiteen vaikuttiksenalaisena
opettajana oli Amsterdamissa Pieter Lastman (ks. t.).
Verrattomasti enemmän kuin opettajiltaan R.
tämän jälkeen Leidenissä oppi taiteensa ominpäin,
omien luonnontutkimustensa perusteella. Hänen
vanhimmat vuosiluvulla merkityt taulunsa ovat
v:lta 1627. kuten esim. pienikokoinen ja erittäin
tarkkapiirteisesti maalattu „Paavali vankilassa"
’Stuttgartissa), joka jo ilmaisee sitä
valovaiku-tusten harrastusta, rn’kä oli tunnusomaisinta koko
hänen taiteelleen ja teki hänestä suurimman
mestarin hämyvalon esittämisessä. R:n maine,
värinkin muotokuvaajana, kasvoi niin nopeasi i,
että hän 16.11 muutti Amsterdamiin ja oli siellä
10 seur. v. aikansa suosituin maalari. Tältä
kuudelta kuuluu hänen päateostensa joukkoon „Toht.
Tulpin anatomialuento" ■ 1632, Haagissa), jossa
..Rembrandt ja Saskia". Dresdenin galleriassa.
elävästi, yhtenäisesti sommitellulla ryhmällä on
realistisesti kertova luonne, niinkuin R:n
useimmilla tämän ajan muotokuvilla, joista vielä
mainittakoon ..Laivanrakentaja ja hänen puolisonsa"
(1633, Lontoon Buckingham Palacessa). — R.
meni 1634 naimisiin varakkaasta ja
arvossapidetystä kodista olevan Saskia van Uylenburghin
kanssa. Lähinnä seuraavat vuodet olivat liiinen
onnellisimpiaan, jolloin hän ansaitsi hyvin,
hankki itselleen melkoisia taidekokoelmia jn
osti 1639 oman talon. Tätä aikaa kuvaa taulu
..R. ja Saskia" (1636-37. Dresdenissä), joka
liittyy hänen lukuisiin sukulaisistaan ja etenkin
itsestään tekemiinsä muotokuviin. Hänen teoksensa
alkavat nyt osoittaa vaihtelevampia,
mielikuvituksellisempia puolia, voimakkaampaa
maalauksellista sävyä ja rohkeata persoonallista käsitystä,
mistä ovat näytteinä ..Mennoniittisaarnoaja
Ansloo" (1641. Berliinin Kaiser-Friedrieh
mu-seossai ja ennen knikkea n. s. ..Yövartio" (1642,
Amsterdamin Kijksmuseumissa), joka esittää
Clo-venier-ampujakuntaa lähdössä liikkeelle
majapaikastaan. Tässä kuuluisimmassa, suuren
suuressa taulussaan hän on täydellisesti luopunut
tavanomaisesta ampujakuntien
muotokuvamai-sesta esittämisestä ja luonut haaveellisen
päivänvalon ja hämärän kuvauksen, joka on suoritettu
harvinaisella maalauksellisella voimalla ja
etualassa olevien henkilöiden hämmästyttäviin
varmalla plastillisuudella. Tilaajiensa ja yleensä
ni-kalaisten suosiota tiimii taulu, joka nyt on
yleisön suurimpana vetovoimana Rijksmuseumissa, ei
saavuttanut, ja kun R:n puoliso kuolee taulun
valmistumisvuonnn, tapahtuu taiteilijan
ulkonaisessa elämässä käänne huonompaan päin. Hänen
taloudellinen asemansa heikkenee, niin että hän,
tehtyään vararikon 1656, elää loppuikänsä
sangen vaatimattomissa oloissa. Mutta hänen
taiteensa syventyy syventymistään. Seuraavissa
raamatullisissa kuvissaan (esim. „Pvhä perhe", ks.
liitekuvaa Maalaustaide II, ja ..Kristus
Emmauksessa", 1648, Kööpenhaminan valtion-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
