Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes / 1745-1746 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Revonlahti ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

miestä, jota vastoin osaston jäännökset pääsivät
pakenemaan, voittoa kun ei ymmärretty taidolla
käyttää. Ruotsalaisten mieshukka oli 18
kaatunutta ja 76 haavoittunutta. R:n taistelun jälkeen
venäläiset joukot peräytyivät Kokkolaan, ja
vihdoinkin eteläänpäin kääntyneen ruots.-suom.
armeian etujoukot etenivät Himangalle saakka.

A. Es.

Revonlahti (ruots. Revolaks). 1. Kunta,
Oulun l., Saloisten kihlak.,
Siikajoen-Revonlahden nimismiesp.; kirkolle ruukin asemalta 12
km. Pinta-ala 229,0 km², josta viljeltyä maata
(1910) 3,547 ha (siinä luvussa luonnonniityt
2,583 ha). Manttaalimäärä 17 41/96, talonsavuja
70. torpansavuja 27 ja muita savuja 1 (1907).
1,503 as. (1913); 264 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 199
(1901). 120 hevosta, 702 nautaa (1912). —
Kansakouluja 2 (1914). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: meijeri ja 4 myllyä (Siikajoen
varrella). — Historiallisia muistoja
Revonlahden taistelu (ks. t.) 27 p. huhtik. 1808. —
2. Seurakunta, Kuopion hiippak., Raahen
rovastik.; Siikajokeen kuuluva kappeli,
perustettiin rukoushuonekuntana 1775, sai
kappelioikeudet keis. käskykirj. 3 p:ltä marrask. 1S45. —
Kirkko puusta, rak. 1775.

L. H-nen.

Revonmyrkky ks. Ketunmyrkky.

Revonsaari, n. 10 km pitkä, tiheäänasuttu saari,
Viipurinlahdesta etelään pistävässä Makslahdessa,
Johanneksen pitäjän alueella. 2 kansakoulua.

Revontuli-kruunu. Fridtjof Nansenin luonnos 22. X. 1894.

Revontulet, pimeänä vuodenaikana taivaalla
iltaisin ja öisin havaittava valoilmiö, joka
meidän leveysasteellamme tav. näkyy pohjoisessa.
Ilmiötä sanotaan sentähden myös
pohjanpaloksi (lat. aurora borealis = pohjolan
aamurusko). Etel. pallonpuoliskolla samanlainen ilmiö
näyttäytyy etel. taivaalla ja sitä sanotaan
sentähden etelänpaloksi (aurora australis).
Meillä r. usein esiintyvät lännestä itään
ulottuvana, yhtenä tai useampana samankeskisenä,
tummaa, segmentin muotoista alaa rajoittavana
valokaarena, joka näyttää päättyvän
taivaanrantaan (liitekuva 1). Vilkkaissa r:issa leimuaa
kaarista tuon tuostakin taivaan laelle valosäteitä
tai soihtuja (liitekuva 2), jotka alinomaa
muuttelevat ulkonäköä, sammuvat ja syttyvät jälleen.
Samalla huomaa usein kaaren läntisestä sen
itäiseen päähän hiljaa edentyvän väreilevän
aaltoilemisen. R:n pääväri on vaikeahko,
kellanviheriään vivahtava. Kun ilmiö on vilkasta,
ilmestyy siihen punaista ja viheriäistäkin väriä,
joista edellinen on säteiden alaosassa,
jälkimäinen niiden yläpäässä, silloin kun kumpaakin
väriä on yhtaikaa olemassa. Joskus r:n tumma
segmentti on taivaanrannan alapuolella. Silloin
säteet nousevat suoraan taivaanrannasta
taivaalle (liitekuva 3). Säteiden ulottuessa korkealle
taivaanlaelle huomaa niiden länkeävän yhteen
n, s. magneettista zeniittiä l.
taivaannapaa kohti, joka on
inklinatsionineulan (ks. Inklinatsionikompassi ja
Inklinatsioni) akselin jatkoksella neulan
etel. päästä lukien, seikka joka ilmaisee r:n ja
maamagnetismin kesken vallitsevaa yhteyttä.
R. voivat levitä niin, että ne lopulta täyttävät
miltei koko taivaan. Eteläisetkin säteet
länkeävät magneettista taivaannapaa kohti. Tällä
paikalla niikvv, kun r. loimuavat koko
komeudessaan, pyöreähkö, usein valoisa, toisinaan tumma
pilkku, josta joka suunnalle lähtee säteitä. Se
on r:n n. s. „kruunu” l. „korona” (ks. kuvaa).
Joskus revontulikaarten kumpaisetkin päät
irtaantuvat taivaanrannasta ja ilmiö muodostuu
kohoten taivaalle leveiksi, poimukkaiksi, liehuvan lipun
tapaan aaltoileviksi valojuoviksi (liitekuva 4). R.
saattavat myös esiintyä inklinatsionineulan
suuntaisina yksityisinä säteinä tai sädekimppuina;
toisinaan taas r. eivät käsitä mitään säteitä, vaan
ne peittävät suuren osan taivaanlaesta
vaikeahkolla, joskus punertavalla valoharsolla. — R:n
spektri on heikoista valoviivoista yhdistetty
juovaspektri. Ilmiö on siis hehkuvan kaasun
synnyttämä. Ångström totesi, että tämä kaasu on
ainakin osaksi typpeä. Sama tutkija löysi myös
erään kellanvihreän, valivavaloisen, r:lle
ominaisen spektraalijuovan. n. s.
revontulijuovan, jonka syntyperästä ei olla täysin selvillä,
eikä sitä ole löydetty minkään nykyään
tunnetun maanpäällisen aineen spektristä, mutta
kylläkin salaman ja zodiakaalivalon spektristä
Arvellaan juovan ehkä olevan ilmaan sisältyvän
krypton-kaasun pääjuovan. — R:n lukuisuus on
hyvin erilainen eri paikoilla maanpintaa sitä
myöten, millä leveysasteella paikkakunta
sijaitsee. Ne ovat tuntemattomat päiväntasaajan
seuduilla, mutta tulevat sitä tavallisemmiksi, kuta
enemmän napapiiriä lähestytään. Lukuisimmat
ne ovat soikion muotoisella, Pohjoisessa jäämeressä
olevalla alueella, joka Euroopassa ja Aasiassa
ylettyy mannermaahan asti vain Nordkapin ja
Kap Tšeljuskinin kohdalla, mutta leviää
Ameriikassa ja pohjoisessa Atlantissa etelään aina
57° tai 58°:een asti pohj. lev. (keskipiste on
Pohjois-Grönlannissa). Lähellä napoja r:ia näkee
verrattain vähän. Niinpä esim. Huippuvuorilla
on niiden lukuisuus pienempi kuin Suomessa.
Vaikkei r:n ilmenemissuhteita etelänavan
seuduilla ole tarkoin tutkittu, on kumminkin
havaintoja olemassa, joista päättäen r. ovat siellä
samanaikaiset kuin pohjoisella napaseudulla. Meidän
leveysasteellamme r. ovat tavallisimmat
päiväntasauksen aikana, harvinaisimmat kesä- ja
talvi-päiväseisauksen aikana. Napaseuduilla näkee r:ia
enimmin keskitalvella. — Korkeudesta, millä r.
syttyvät on ollut hyvin eriäviä mielipiteitä.
Störmerin retkikunta (Bossekopiin 1910) tutki
menestyksellä erilaisten revontulimuotojen
korkeutta ja sai 40:stä 370:een km:iin vaihtelevia
tuloksia (tavallisin kork. n. 110 km). — R:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>