Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Revonlahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1747
Revue- Reyer
1718
magneettista tai sähköistä alkti|HTiiä todistaa
paitsi ..korcuu"-ilmiö sekin seikka, että magneetti
imila on hyvin levoton r:n ilmestyessä taivaalle
vrt. M a a m a g n e t i s m i). Sumoin tukee
teoriaa r n ja maamaguetismin luonteen
yhteenkuuluvaisuudesta -e tosiasia, ettii vahvojen r:n
aikana suhkölennätinlaugoissa syntyy
ylimääräisiä -.ihkövirtoja. n. -. ..maavirtoja", jotka väliin
tekevät sähköttämisen kokonaan mahdottomaksi.
Lopuksi on mainittava se omituinen suhde, missä
r. ovat ukonilmoihin. Jälkimäiset ovat niiet
s.unassa mäiira>-a harvinaisia kuin edelliset ovat
tavallisia. Siten esim. r. ovat harvinaisimmat.
mutta ukonilmat taus lukuisimiiiat
päiväntasaajalla. napaseuduilla taas päinvastoin. Sumoin
ukonilmoja sattuu -itii enemmän, kuta pienempi
auringonpilkkujen >ju r:n ks. alempana)
lukuisuus on. — K:n selittämiseksi on 1700-luvun
alusta alkaen tehty monta, eri olettamuksiin
perustuvaa teoriaa. Merkitystä vailla ovat muut
paitsi sähköteoreettiset selitykset. Paljon
huomiota herätti aikanaan de la Riveti selitystapa
lsiJ2 . joka kuitenkin perustui siihen väärään
edellytykseen, ettii vesi höyrystyessään
muodostaisi pcsitiivisühköistä vesihöyryä. Edlundin
1878 tekemän teorian mukaan olisi r:n
alkusyynä hänen maan pyörimisen tähden ilmakehässä
syntyviksi olettamansa sähkövirrat. Kun näet
akselinsa varus-a kieppuvan magneetin toinen
napa on yhdistetty vaskilaukuan ja tämän toinen
pää magneetin keskukseen sillä tavoin, että
magneettia pyöritettäessä lanka ei siirry pai
kultansa, niin kulkee langan ja sen päiden
välisen magneetin osan läpi sähkövirta. Ilmiötä
sanotaan unipolaariseksi induktsioniksi. Siilien Edlund
perustaa revontuliteoriansa. Maapallo on näet
mngneetti, jenka napoja ja päiväntasaajaa
ilmakehä vlidistiiiL. Maan pyöriminen akselinsa
ympäri synnyttää sentähden. kuten Edlund arveli,
ylemmissä sähköä johtavissa kerroksissa
päiväntasaajalta navoille kulkevan sähkövirran.
Navoilla maanpinnalle laskeutuva virta herättää r.
Edlundin mielipidettä on kannattanut ja
kehittänyt suom. r:n tutkija Lemström (ks. t.).
Heidiin käsityksensä on kuitenkin saunut väistyä
uudenaikaisempien mielipiteiden tieltä. Sitä
vastaan on m. m. huomautettu, että ilmakehä ei
pysy <kuten vaskilanka äsken selostetussa
ko-kees-.u paikallunsu. vaan ottaa osaa maan
pyö-rintään. eikä siinä sentähden voi unipolaarinen
induktsioni syntyä. Viime aikoina ovat monet
fyysikot pitäneet r:in katodisiiteiilen (ks. t.)
seurauksina. Ensimäinen tiedemies, joka teki sen
olettamuksen, on A. Paulsen 11804). Hiilien
arvelunsa mukaan r. johtuvat siitä, että n. 4">0 km :n
korkeudessa maasta lukien on negatiivisesti
sähköinen. ionisoitu ilmakerros, joka lähettää
katodi-säteitä joka suunnalle. Jos säteet tulevat maan
magneettisten voimaviivat n suunnassa, niin ne
jatkavat matkaansa näitä myöten, mutta jos
-äteet ja voimaviivat ovat likipitäen kohtisuorat
toisiansa vastaan, niin edelliset kiertävät
jälkimäisiä ympyränmuotoisia ratoja pitkin.
Ensimäi-fu-ssä tapaukse–a on huomattavissa
revontuli–äteitä. jälkimäise.-.i toisiinsa kietoutuneet
katodi-säteet synnyttävät tiheän siideverkon ja
aiheuttavat säteettömän vnlokajastuksen. R:n
molemmat päälajit saavat täten yksinkertaisen ja
luontevan selityksen. Paulsen ei ole keksinyt riit-
t.iv .ia syytä, miksi äärimiiiset ilmakerrokset
oli-sivut negatiivisesti sähköisiä; hän on sentähden
yhtynyt Birkelnndin olettamukseen, että aurinko
lähettää luotaan kutodihiukkusiu. Sellaisten
kohtaamana ilma varautuu negatiivisella sähköllä.
Ilmakehän uloimmissa osissa syntyy sentähden
sähkövirtoja, ja ne taas herättävät vuorostaan
toiskertaisin katodisäteitä. Tiimiin teorian
puolesta pulitin se seikka, ettii r:u lukuisuus
vaili-tekee samalla tavalla kuin auringonpilkkujen.
Edellisillä onkin suma 11 vuoden pituinen jakso
kuin jälkimäisillä (ks. kuvaa). Birkeland on
kauniilla kokeilla
jäljentänyt useat
revontuli-ilmiöt.
Störmer on
ansiokkaalla tavalla
matemaattisesti
perustellut
Birkelnndin teoriaa.
Arrhenius on,
liittyen pääasiassa
Paulsenin
käsityskantaan. sovelluttanut r:n
selittämiseen siiteily-
paineteoriaansa.
Aiirimiiisten ilmakerrosten negatiivinen
sähköisyys johtuisi siis siitä, että auringosta tulleet
säteily paineen kuljettamat pienen pienet
(läpimitaltaan n. n.ooi mm) negatiivisesti sähköiset
hiukkaset varaavat näitä. [E. Edlund. ..Recherches,
sur 1’induction unipolaire. l’électricité
atmosphéri-que et 1’aurore horéale" iRuots. tiedeakat, toim.
10 :s nid.), A. Paulsen, „Sur les récentes théories
de 1’aurore polaire" (Oversigt over det k. Danske
vidensk. selsk. forh., 1006), Störmer, „On the
trajectories of electric corpuscles" (Arcliiv for
mathematik og naturvidenskub, 28 :s nid. 1907).
S. Arrhenius, ..Lehrbucli der kosmischen Pliysik"
(1903).] u. s:n.
Revue /rsvy’], oik. tarkastus; yleiskatsaus,
aikakauskirja.
Revue des deux mondes [ravy’ de d6 mö’dj,
„kahden maailman kiertokatsaus”, ransk.
Pariisissa kahdesti kuukaudessa ilmestyvä kirjallinen
aikakauskirja; sen perusti 1831 F. Buloz;
1893-1906 sen johtajana oli F. Brunetière (ks. t.),
hänen jälkeensä F. Charmes. J. F.
Revulsioni (lat. reve’llere = temmata irti,
auki), poistaminen, poisjohtaminen, toimenpide
jonkin taudillisen ilmiön, esm. kivun, lieventä
miseksi ärsyttämällä ihoa tarkoituksenmukaisella
ruumiinkohdalla, tahi päätä kiusaavan
verentungoksen lieventäminen johtamalla verivirta
suolistoon, vilkastuttamalla suolentoimintaa, s. o.
ripulia synnyttämällä, j. n. e.
Rex (lat.). kuningas.
Reyer frii.ir/. Eduard (s. 1849), itäv.-saks.
geologi ja kansankirjastomies; professorina
Wienin yliopistossa; on toiminut tarmokkaasti amer.
ja engl. tapaan järjestettyjen kansankirjastojen
perustamiseksi ja on (iillä alalla ollut
uranuurtaja saksaa puhuvissa maissa; julkaissut tiiltä
alulla; „Entwicklung und Org&nisation der
Volksbiblioteken” 11893), „Handhuch des
Volksbildungswesens” M896) ja „Fortschritte der volksthümlichen Biblioteken” (1903) ; perusti 1887 Wienin
kansanvalistusyhdistyksen ja 1897 Wienin kun-
Vertaus revontulien jn
auringonpilkkujen välillä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
