Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rhombus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1757
Rhomb us—Rhyzelius
1758
(kuuden kaupungin) liiton. S :sta tuli tärkeä
kauppakeskus; sen asukkaat perustivat useita
siirtokuntia m. m. Espanjan ja Italian
rannikoille. V. 408 e. Kr. kolme R:n mainittua
kaupunkia yksissä liitoin perustivat R:n kaupungin.
Peloponnesolaissodassa R. luopui Ateenan
meri-liitosta Spartan puolelle; Korintin sodassa se
jälleen joutui Ateenalle. Aleksanteri Suuren
jälkeinen aika oli R:n varsinainen
kukoistuskausi. Suuren laivastonsa avulla se
menestyksellä puolustautui Demetrios Poliorketesta
vastaan (304). R :ssa säädettiin kauppa- ja
merioikeus, eusimiiiuen joka muissakin valtioissa
pääsi yleisesti voimaan. Taiteita ja tieteitä
suosittiin (vrt. myös Rhodoksen kolossi).
R:n puhujakoulu sai suuren maineen: siinä kävi
paljon roomalaisia. Oltuaan Rooman liittolaisena
sodassa Antiokhos III:ta vastaan R. sai
palkinnoksi Kaarian. mutta joutui sittemmin sotaan
Rooman kanssa ja yhdistettiin 44 j. Kr. room.
Aasia-provinssiin. V. 661 R. joutui arabialaisille,
oli sittemmin jonkun ajan genovalaisilla, mutta
enimmäkseen Itä-Roomalla. V. 1310 Palestiinasta
karkoitetut johanniitat ottivat R:n
asuinpaikakseen (siitä nimitys Rhodolais-ritarit) ja puolustivat
sitä urheasti turkkilaisten sulttaania Muhammed
ll:ta vastaan 1480. Soliman II valloitti saaren
1522, jolloin ritarit asettuivat Maltaan. G. R.
Rhombus ks. Kampelat.
Rliondda (ennen Ystradyfodirg), kaupunkipiiri
Etelä-Walesissa, Glamorganin kreivikunnassa,
Rhondda Favvr ja Rhondda Faeh nimisten. Taffiin
laskevien jokien laaksoissa: 152,781 as. (1911:
576 as. 1811), joista n. 11% yksistään walesin
kieltä puhuvia. — R. on Etelä-Walesin itäisen
kivihiilialueen keskustassa, tuottaen
maailman-mainicta cardiff-hiiltä.
Rhone /rö/i / (vanhan ajan Rhodanus), joki
Länsi-Euroopassa, suurin suoraan Välimereen
laskevista virroista, alkaa Sveitsissä, Valais’n
kantonin pohjoisrajalla 1,753 m yi. merenp.
Dammastockilta (3,633 m) tulevasta R.-jäätiköstä.
virtaa vuolaana vuoristojokena läntistä
pääsuuntaa sisemmän ja ulomman gneissialppijonon
välissä Valais’n laakson kautta, laskee kolmeen
suuhaaraan jakaantuneena puhdistusaltaansa
Genève-järven itäpäähän. Lähdettyään
Genève-järven länsipäästä R. pian siirtyy Ranskan
alueelle, murtautuu muutamien Jura-vuoriston
liaarakkeiden lävitse kapeissa kuiluissa (clusesi,
sitä ennen, Perte du R:ssa, jonkun matkaa
virraten maan allakin. Jura-vuoriston päätä
kiertäessään R. tekee suuren mutkan etelään, virtaa
sitten melkein suoraan länteen, kunnes Lyon’in
kohdalla (162 m yi. merenp.) kääntyy pohjoisesta
tulevaan, itseään vesirikkaammau lisäjokensa
Saönen suuntaan, virraten lopun matkaa. 335 km.
etelään kauniin, taajaan asutun ja hyvin
viljellyn. Alppien ja Ranskan keskusvlängön väliin
jäävän laakson kautta (vrt. Ranska).
Avigno-niu luona laakso laajenee yksitoikkoiseksi
tasangoksi (ent. merenlahti). Arles’in luona R.
jakaantuu kahteen pääsuuhaaraan. Petit R.
lännessä ja Grand R. idässä (86% vesimäärästä).
joiden väliin jää melkein autio La Camarguen
suistosaari. R:n pituus on 812 km, vesialue 98,885
km2 (josta Ranskan osalle tulee 90,600 km2).
Vesimäärä vaihteleva: ainoastaan muutamat
jäätiköiltä (etupäässä Sveitsissä) tulevat lisäjoet
I ovat tasavesisiä. Juoksu yleensä vuolas, joten R.
kuljettaa mukanaan suuret määrät (vuosittain
[ n 21 milj. m3) lietettä mereen. Suisto etenee
nopeaan (Grand R:n 56 m v:ssa). — R. on
kuljettava 489 km, matalapohjaisilla aluksilla
Belle-garden läheltä (likellä Sveitsin rajaa), mutta
Etelä-Ranskan liikenteen valtaväyläksi R. tulee
vasta Lyon’in luona, jossa siihen yhtyy Seinen,
Loiren ja Reinin kanssa kanavayhteydessä oleva
Saöne (Burgundin kanava, Canal du Centre ja
Reinin-R:n kanava). R :n suusärkän (2 m vettä)
kiertää Fos’n-lahteen vievä kanava; ylempää
suoraan Marseilleen vievää kanavaa kaivetaan. —
Tärkeimmät lisäjoet: Arve. Isère, Dröme, Eygues,
Durance (vas.), Ain. Saöne, Ardèche. Cèze ja
Gard (oik.). E. E. K.
Rhopalocera ks. Päiväperhoset.
Rhus. Aiiacardinccæ-heimoon kuuluvia pen
saita. 120 lajia etupäässä subtroopillisissa ja
lauhkean vyöhykkeen lämpimämmissä osissa,
varsinkin Ameriikassa. Lehdet pariosaiset t.
3-sor-miset. Etelä-eurooppalaisia /?. cotinus ja R.
co-riaria-lajeja on kauan käytetty nahan
parkituk-seen ja värjäykseen, myös lääkityksessä. R.
toxi-dodendron on tunnettu siitä, että pelkkä kasvin
kosketus vaikuttaa myrkvllisesti ihoon.
Japanilaisesta R. veruiciferasta. saadaan japanilaista
vernissaa. Vernissaa ja kasvivahaa tuottaa myös
R. succedanea. K. L.
Rkusma ks. Arsenikkisulfidit.
Rhynchites ks. Kiirsäkkäät ja Lehden
kiertäjät.
Rhynchobdellidæ ks. Juotikkaat.
Rhynchocephala 1. Prosauria,
alku-matelijat, trias-, permi- ja jurakaudella
laajalti levinnyt, alkuperäinen matelijaryhmä,
joka liittyy sekä sisiliskoihin että myöskin
krokotiileihin ja kilpikonniin, ollen ehkä lähellä
näiden kaikkien yhteisiä esimuotoja. Ainoa
nykyään elävä laji on Uuden-Seelannin
lähisaarilla tavattava t u a t a r a (Butleria punctata,
ks. t.). /. V-s.
Rhynchota ks. Nivelkärsäiset.
Rhys [rais], John (s. 1S40), engl.
kielentutkija. v:sta 1878 kelttiläisten kielten professorina
Oxfordin yliopistossa. Julkaissut m. m.
..Lectu-res of welsh philology" (1877. uusi pain. 1879).
,.Celtic Britain" (18S2. uusi pain. 18S4).
..Lectu-res on the origin and growth of religion as
il-lustrated by celtic heatliendom" (1888. uusi pain.
1897), ,.Studies in the Arthurian legend" (1891),
..The welsh people" (yhdessä D. B. Jonesin kanssa.
3:s painos 1902), ..Celtic folklore: Welsh and
Manx" (2 os.. 1901). ..Studies in early Irish
history" (I, 1905).
Rhytina ks. Kaarnaeläin.
Rliyzelius /rytsi?-], Andreas Olari
11677-1761), ruots. piispa, historiantutkija, nimitettiin
1711 teologian professoriksi Turkuun, mutta ei
ryhtynyt sodan tähden virkaansa; kutsuttiin
1713 Kaarle XII:n hovi- ja sotasaarnaajaksi;
tuli 1743 Linköpingin piispaksi; hänen
julkaisuistaan mainittakoon paljon käytetyt
kokoelma-teokset: ..Monasteriologia svio-gothica eller
kloster-beskrifning" il740), ..Svio-gothia munita
eller historisk förteckning pä borgar. fästningar,
slott etc." il744). ..Episcoposeopia svio-gothica.
eller en Swea-Göthisk stioht- och biskopschrönica".
J. F.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
