Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rhombus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
176t>
Rhätikon— Ribes
i7t;o
Rhatikon ks. K e t i k o u.
Rhön />>• tuliperäistä syntyä oleva
vuoristo Keski Saksassa Pohjoi- Baierissa,
Hessen-Ni«-i .–.i ja Sachsen Weimurissal. Thilriuger
Waldista lounui-een Werran ja Kuhlan laaksojen
villi"ä. Kulkee melkein suoraan pohjoisesta
etelään VuorisU n |>erustaua on kirjava hiekkakivi,
huiput basalttia ja trakvyttia; Wasserkuppe
950 m yi. mereup. Eteläosassa on laajoja metsiii.
Maa on karua, väestö köyhää.
Rias yk- ria, esp., = joensuu), vuonon
tapainen lahtimuoto, joka ou syntynyt ilman maajiiiin
vaikutusta poikittaisilla, kallioisilla
vuoriranni-koillu maan vajoamisen johdosta. Yleisiä ne ovat
varsinkin Luoteis -Espanjassa, jossa Galieialla ou
täydellinen r.-rannikko.
Ribalta f-ba’1-J, Francisco de (n.
1550-162s esp. taidemaalari; opiskeli Y’lii-ltaliassa.
Valencian maularikoulukuuuun piiämestari, jonka
taide pyrkii yhdistämään vanhan esp.
muodon-käsittelyn it. renesanssin väritykseen. Maalannut
le\eällä siveltimellä ja hyvällä viiriaistilla
valo-hämyisiä uskonnollisia kuvia, joita myöskin häneu
poikansa Junu de R.’ (1597-1628) esitti usein
siinä määrin isänsä tapaan, että näiden
maa-larieu töitä on ollut vaikea erottaa toisistaan.
E. R-r.
Ribbeck. Otto (1827-98). saks. filologi. 1859
professori Bernissä. 1861 Baselissa, 1862
Kielissä, 1872 lleidelbergissä ja 1877
Leipzi-gi–ä. Pääteokset: ..Scienicie Romanorum poösis
fragmenta" >1852-55. 2 osaa. 3 :s pain. 1897-98)
ja ..Geschichte der römischen Dichtung" (2 os.,
2 :nen pain. 1894-95). Hän on myös
toimittanut kriitillisiä tekstijulkaisuja (Juvenalis.
Vergilius, Horatiuksen kirjeet ja erinäisiä
Plautuk-sen näytelmiä). R:n puheet ja esitelmät ovat
ilmestyneet koottuina teokseen ..Keden und
Yor-träge" (1899) ; elämäkerran julkaisi (1901)
hänen puolisonsa. E. R-n.
Ribbing. 1. P e r R. (1670-1719), ruots.
valtiomies. tuli 1712 kamarineuvokseksi, 1714 Upsalan
läänin maaherraksi. R. oli sen puolueen
päämiehiä. joka siihen aikaan muodostui kuninkaan
itsevallan supistamiseksi ja vapaainielisemmün
valtiomuodon aikaansaamiseksi ja toimi
ponte-vu-ti a-,an hyväksi. Hän oli Görtzin
tuomitsemiseksi asetetun tuomioistuimen esimiehenä ja
maamar.-alkkana valtiopäivillä 1719. jolloin uusi
hallitusmuoto hyväksyttiin. Valtiopäiväin vielä
kestäessä hän odottamatta kuoli. K. O.
2. Sigurd R. (1816-99). ruots. oppinut,
teoreettisen filosofian professorina Upsalassa
1850-85. Kirjoitti ..Genetisk framställning af
Platos idf-lära" 11858: myös saks.) y. m. R:n
filosofiset mielipiteet liittyivät enimmäkseen hänen
opettajansa Boströmin mielipiteisiin. Julkaisi
sangen ansiokkaalla tavulla Geijerin merkilliset
historianfilosofiset luennot „Föreläsningur öfver
menniskans historia" (1856), melkein yksinomaan
muistiinpanojen mukaan, joita itse oli tehnyt
Geijerin luentoja kuunnellessaan 1841-42;
julkaisi samoin Boströmin uskonnonfilosofiset ju
eetilliset luennot (1885 ja 1897). A. (Jr.
Ribe, amti Tanskassa, Jyllannin lounaisosassa
Saksan rajalla; 3,060 km», 113,034 as. (1911).
Länsiosa tasaista, runnikollu dyynejä, idässä
kumpumuata. Pääkaupunki K. (4.071 as. 1911)
sijaitsee K.-joen varrella 5 l/s km merestä. R. on
liyvin säilyttänyt vanhanaikaisen leimansa, vaikka
keskiujan kukoistuskauden neljästä luostarista ja
kahdeksasta kirkosta onkin jäljellä vain
tuomio-kirkk. iv:lta 1160) ja mustainveljesten luostari.
Kiberhusin linnasta (1100-luvulta) muutamia
tähteitä. — Piispanistuin. (E. E. K.)
Ribera /-e’-/. Jusepe de (1588-1656).
liika-nimeltään I. o Spagnoletto (pikku
espanjalailleni, esp.-it. taidemaalari ja vaskenpiirtäjä;
synt. Valencian lähellä. Fr. Ribaltan oppilas, tuli
aikaisin Italiaan, jossa häneen vaikuttivat
Correggio, venetsialaiset mestarit ja Caravaggio,
johon hänet yhdistää naturalistinen esitystapa ja
kiintymys voimakkaisiin valo- ja
varjovaikutuk-siin, joskin hän kohoaa viimemainittua paljon
korkeammalle harvinaisena maalauksellisena
kykynä ja terävänä luonteenkuvaajana.
Työskenteli esp. varakuninkaiden hovissa N*apoli’ssa, jonka
maalarikoulun keskeisin mestari hän on. Hiilien
esp. sukuperänsä ilmenee hänen taipumuksessaan
esittää intohimoisella voimalla verisiä
kauhu-kohtauksia. joita ajan maku vaati, ja samalla
myös uskonhaaveilua, hurmausta, autuutta sekä
nuorissa ja känneissä henkilöissä että varsinkin
vanhoissa erakoissa. Hiinen maalauksistaan
mainittakoon esim. ..Ristiltiiotto" ja ,,Apostolien
ehtoollinen" (molemmat Napoli’n S.
Martino-kir-kossa). ..Bartolomeus nyletään elävältä" (useita
toisinnoksia, paras kuva Madridin Prado
museossa. joka sisältää eniten R:n teoksia), „Pyhä
Agnes" (Dresdenissii) ja lukuisat profeettojen,
pyhimysten y. m. luonnekuvapäät. Paitsi
uskonnollisia tauluja hän on tehnyt
antiikkis-mytolo-gisia esityksiä ja muotokuvia. R:n rudeeraukset
ovat niinikään taiteellisesti erittäin huomattavia.
[Cean Bermudez, ,,Diccionario llistorico" ja A.
L. Mayer, ..Jusepe de Ii." (1908).] E. R-r.
Ribes, herukka, viinimarjapensas,
t<>iTifragacc(p-\\eimon pensaita, joilla on
koura-suoniset lehdet ja lehtihangoissa t. tertuissa
5-lukuiset, pieniteräiset kukat. Hedelmä marja.
50 lajia etupäässä pohjoisessa lauhkeassa
vyöhykkeessä. Marjapensaina yleisesti viljeltyjä ovut
k a r v i a i s m a r j a p e n s a s (R. groaaularia)
(ks. t.), ja myös villeinä kasvavat musta ja p
u-nainen viinimarjapensas (R. nigrum
ja R. rubrum), ks. Viinimarjapensas.
Lehtomaisilla kivikkorinteillä Etelä- ja
Länsisuomessa kasvaa toisinaan puistoissakin viljelty
taikina marjapensas (R. alpitium), joka
on viinimarjapensaiden näköinen, mutta hiukan
pienempilehtinen ja jolla suojuslehdet ovat
kukku|ieriä pitemmät ja marja pitkänpyöreä,
punainen ja hiukan limaisen imelä. Kauniita
koristepensaita ovat mustamarjaiset. pohjois-amer.
veri herukka (R. sanguineum),
punakukkainen. ja kultaherukka (R. aureum),
keltakukkainen. K. L.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
