Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Romaanilaiset kielet - Romaanit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
145
Romaanit— Romanino
146
toja, jotka eivät esiinny ylläolevassa luettelossa,
on tapana sanoa mainittujen kielten ,,murteiksi"
tai näitten ,,alimurteiksi". Perusteettomana
tällainen luokitus on horjuva. Vastaus
kysymykseen, montako 011 romaanilaista kieltä, riippuu
siitä, mitä tarkoitetaan sanoilla ,,kieli" ja
„murre". Toistaiseksi olisi kenties selvintä puhua
yhdestä ainoasta romaanilaisesta kielestä, joka
elää lukuisina murteina, joista jotkut ovat
kehittyneet kirjakieliksi. Tieteelle paljon
tärkeämpi on kysymys, mitenkä romaanilaisten
kielimuotojen ääretön moninaisuus palautuu
latinaan, jos tämä oli yhtenäistä kieltä.
Sisäiseltä rakenteeltaan r. k. ia
jossain määrin jo arkilatinakin eroavat
klassillisesta latinasta, paitsi ja ennen kaikkea
äänteiltään, myöskin siinä, että noniinintaivutus 011
rappeutunut (vrt. Ranskan kieli) tai
unohtunut ja korvataan prepositsioneilla sekä
määrä-tymmällä sanajärjestyksellä, että verbintaivutus
on yksinkertaistunut jääden osaksi apuverbien
varaan, että sanasto (sekä sanavarasto että
merkitykset) osittain on muuttunut; mainittava 011
myöskin että lauseellinen ympäristö on voinut
aiheuttaa sanastollista astevaihtelua niin, että
sama sana voi esim. vahvan koron alaisena
esiintyä aivan toisessa muodossa kuin heikossa
asemassa. — Jokaisen romaanilaisen kielen sanasto
jakautuu p e r i m ä s a noihin (mots
popu-laires) ja lainoihin, joista erittäin 011
mainittava oppitekoiset sanat (kirjasanat,
mots savants) ; jälkimäiset 011 nekin useimmiten
saatu latinasta. — Muitten kielten vaikutuksesta
r:iin k:iin sekä näitten vaikutuksesta toisiinsa
ks. eri kielille omistettuja artikkeleita.
Vanhimmat r :ii k :n e s i k i r j a 1 1 i s e t
muistomerk i t ovat yksityisiä romaanilaisia
sanoja tai nimiä keskellä muuten latinaista
asiakirjatekstiä. Paitsi näitten avulla, voi
tutkimus lähestyä esikirjallisia r:ia k:iä n. s.
kielellisen interpolatsionin tietä, koska
esikirjalli-sen kielenkehityksen sekä alkukohta (arkilatina)
että loppukohta (vanhin romaanilainen
kirjakieli) ovat jossain määrin tunnettuja.
Varhaisimmin tavataan kokonaisia lauseita tai tekstejä
ranskan (v. 842), proveneen (900-luv.) ja italian
(964) murteilla. Varsinaista
kirjallisuus-kieltä syntyi varhaisimmin proveneen
(900-luvulla), sitten ranskan kielellä. Muitten r:n k: 11
alueilla oli vielä kauan sen jälkeen ainoastaan
latinankielistä kirjallisuutta (ks. Proveneen
kieli ja kirjallisuus 2 sekä muita
vastaavia artikkeleita, ks. myöskin
Latinankieli 11 e n kirjallisuus). — R :n k :n ja
niillä syntyneen kirjallisuuden tieteellistä
tarkastelua sanotaan romaanilaiseksi
filologiaksi. Sen perustaja oli F. Diez (ks. t.).
[Alkeiskirjoja: Bourciez (1910), Zauner III
(useita painoksia, I:stä uusin 1914), Gorra,
„Lin-gue neolatine" (1894). — Meyer-Lübke,
„Ein-führung in das Studium der roinan.
Sprach-v/issensehaft" (1901, 1909) ; siitä tekijän
tarkastama ja lisäyksiä sisältävä espanjannos 1914.
sama, „Grammatik der roman. Spraelien" I-IV
(1890-1901). „Grundriss der roman. Philologie" I
(1888, 1906), II (1-3, 1893-97), jonka useiden
tiedemiesten avustamana julkaisi G. Grober
(„Gröbers Grundriss"), sisältää historiallisia
erikois-kielioppeja, kirjallisuushistorioita y. 111.
esityksiä, jotka enimmäkseen yhä vielä ovat par
haat alallaan. — Jud, ,,Probleme der altroman.
Wortgeographie" (1914), Gilliéron et Roques.
„Études de géographie linguistique" (1912). ■
Sanakirjoja: Körting, „Lateinisch-roman. Wbuch"
(1891, 1901, 1907). Tämän syrjäyttää
parhaillaan ilmestyvä Meyer-Lübke, ,,Roman,
etymolo-gisches Wbuch" (1911-). — Lisäksi melkoinen
määrä etupäässä saks. ja ransk.
vleisromaanilai-sia aikakauskirjoja, joitten luettelo tavataan
esim. yllämainitussa Meyer-Lübken
„Einfüh-rung"issa. Tärkein viimeksi perustetuista on
..Revue de dialectologie romane" (1909-).]
O. J. T.
Romaanit, nimitys, jota mustalaiset (ks. t.)
joskus käyttävät itsestään.
Romagna [-ma’nja], alue Pohjois-Italiassa.
Emilian maakunnan itäosassa, Po-joen eteläpuo
leila Adrian meren rannikolla, käsittää Bologna.
Ferrara, Forli ja Ravenna nimiset provinssit
(v :een 1860 Kirkkovaltion pohjoiset
delegatsio-nit), 10,104 km2, 1.435,417 as. (1911).
Romahdusteoria ks. Marxilaisuus, palsta
121.
Roma locuta est, causa finita est, Rooma
(= paavi) 011 puhunut, asia 011 ratkaistu.
Romana, Pedro Caso y Sylva
(1770-1811), markiisi, esp. kenraali; tuli 1807 sen
16,000-miehisen esp. apujoukon päälliköksi, joka
lähetettiin Tanskaan ottamaan osaa sotaan
Venäjää ja Ruotsia vastaan; saatuaan kuulla että
Espanjassa oli syntynyt kapina ranskalaisvaltaa
vastaan, hän kokosi suurimman osan joukkojansa
Fyenin saarelle ja vei ne engl. laivoilla
Espanjaan. missä otti osaa taisteluihin ranskalaisia
vastaan, v :sta 1810 Espanjan sotajoukkojen
ylipäällikkönä. J. F.
Romancero f-pc’-/, esp.. romanssikirja,
varsinkin kokoelma vanhoja esp. romansseja ja kansan
lauluja. Laaiimpia niistä on ..R. general", joka
ilmestyi Madridissa 1600. Uusromantiikan aikana
kääntyi huomio jälleen näihin vanhoihin esp.
romansseihin, ensiksi Saksassa, jossa Grimm jul
kaisi 1815 ..Silva de romanees viejos" nimisen
kokoelman ja Herder alkoi niitä kääntää. Esp.
Duran julkaisi uuden täydennetyn kokoelman
(5 nid. 1828-32) ja Menéndez y Pelayo
laajennetun laitoksen 1899. II. Kr-v.
Roman de la Rose ks. R u u s u n r o m a a n i.
Roman de Renard f romu’ da r&nö’rJ, mransk.
runoelma Kettu Repolaisesta, jonka vanhin ja
yksinkertaisin muoto polveutuu 12:unelta vuosis.
Sittemmin siihen lisättiin yhä uusia episodeja,
niin että se lopulta käsitti laajan sarjan
runoelmia: ..Roman de Renard", ..Couronnement de
Renard", ..Renard le nouvel", ..Renard le
contre-fait". Sisällykseltään se 011 allegorinen:
kuvaamalla viekasta ja sukkelaa kettua, joka voittaa
itseään paljon voimakkaammat eläimet, se tekee
purevaa pilaa yhteiskunnan mahtavista.
H. Kr-11.
Romania, Morean (Etelä-Kreikan) itäisen
osan nimi Venetsian vallan aikana; tätä nimeä
on myös käytetty Itä-Rooman valtakunnasta.
Romanilaiset kielet ks. R o 111 a a n i 1 a i s e t
kielet.
Romanino /-»’-/. Girolamo (n. 1485-1566).
it. taidemaalari; työskennellyt pääasiallisesti
synnyinkaupungissaan Bresciassa. jonka koulukun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
