Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruissalo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
277
Kaislarääkkä (Ortygometra [Porzana]
por-zana) on selkäpuolelta vihertävän ruskea, musta
täpläinen ja valkeaviiruinen. Rinta
vaaleanharmaa, vatsa ja kupeet mustanruskeat. Pituus
22-24 cm. Levenemisalue jokseenkin sama kuin
edellisen lajin. Suomen etelä- ja keskiosissa
har-vinaisenpuoleinen ja esiintyminen hyvin
ajoittaista. Asustaa järvien ja jokien rannoilla
kaislikoissa ja ruovokoissa. Kimakka, ruoskan
vingah-dusta muistuttava ääni „hyitt lniitt. . . ." kuuluu
sangen kauas. Pesä tiheässä, märässä ruohikossa
mättäällä, munia 9-14, edellisen munia
muistuttavia. — R. syövät hyönteisiä, matoja ja
nilviäisiä. mutta myös siemeniä ja muita kasvinosia.
E. W. S.
Ruissalo (ruots. Runsala), 9 km pitkä,
luonnonihana saari Aurajoen suulla Turusta
lounaaseen, tunnettu rehevistä lehmus- ja
tammilehdoistaan ja kauniista kävelvpaikoistaan. R. oli
aikoinaan maaherran latokartanona (31/2
manttaalia), mutta 1845 yhdytettiin kaupungin
alueeseen ja jaettiin huvilapalstoiksi, jättämällä
kuitenkin erikoinen osa saaressakävi jäin
kävely-paikaksi („Yleinen kävely"). Raittiusravintola
(kaupungin omistama) ; „Choræuksen lähde"
(ks. t.). Lukuisia kesähuviloita. — R:n halki
kulkee yleinen maantie, joka on liitetty sillalla
mantereeseen. L. H-nen.
Ruiz f-i’p], Juan (k. ennen 1351), esp.
runoilija, Hitan arkkipiispa, sepitti vankeudessa,
jonne hän hurjastelevan elämänsä vuoksi joutui,
laajan kirjavasisältöisen runoelman ,,Libro de
buen amor". Se on jonkinlainen
elämäkerrallinen teos, johon liittyy kaikenlaisia juttuja,
lauluja, rakkaustarinoita, moralisoivia mietteitä ja
uskonnollisia virsiä. Se todistaa tekijänsä suurta
lukeneisuutta; yhtä perinpohjin hän tunsi
Raamatun ja kirkkoisät kuin Ovidiuksen.
muina:s-ransk. sadut sekä sankarirunoelmat. Hänen
teoksensa on ollut myöhempien aikojen
veijariromaanien esikuvana. 77. Kr-n.
Rukajärvi 1. Rugarvi (ven. Rugozerskaja),
kunta Aunuksessa, Poventsan piirikunnassa,
Repolan pohjois-, koillis- ja itäpuolella. 2,229 as.
(1905), pääasiallisesti karjalaisia. 7 ven.
kansakoulua (1905). — Huomattavimmat kylät:
Rukajärvi, Kiimasjärvi, Luvajärvi, Ivorpilaksi,
Kuusiniemi, Nokeus ja Miinoa (ks. t.). —
Kunnan-huone Rukajärven kylässä. L. U-nen.
Rukatunturi 1. R u k a v a a r a, n. 482 m yi.
merenp. kohoava tunturi Kuusamossa, kirkolta
Alakitkaan vievän tien varrella, n. 25 km
kirkolta; kuuluu
Pyhätunturi-Rukatunturi-Valta-vaa ra-ryhmään. Luonnonihana näköalapaikka;
lounaisella sivustalla luola, jyrkässä
kalliosei-nässä. L. II-nen.
Rukavaara ks. Rukatunturi.
Rukki, alkuaan n. s. pitkärukki, jonka pyörää
toisella kädellä pyöritettiin, samalla kun toisella
käytettiin värttinää; sittemmin poljinrukki,
jonka lyhty punoo rihman. Edellinen oli
ainakin jo 1300-luvulla länsimaissa tunnettu;
jälkimäinen lienee keksitty v:n 1530 vaiheilla;
meidän maassamme se kotiutui Hämeeseen vasta
1700-luvun puolivälissä; Venäjän Karjalassa se
on vasta käytäntöön tulossa. Poljinrukissa
kokoontuu valmistunut rihma t. lanka lyhdyn
rullalle. Pellavakuontalo sidotaan rukin lapaan (kuva
ks. Leikkauskoristeet, suom. leikkaus-
278
koristeita I 2-6),
torttiin (kuva ks. [-Leikkauskoristeet,-]
{+Leikkausko-
risteet,+} suom.
leikkauskoristeita
13-15) t. liarkkiin,
joka on kiinni
rukin käsipuussa.
U. T. S.
Ruko ja r u k
o-seiväs ks. II e
n ä.
Rukoilevaiset,
rukoilijat,
erään
Lounais-Suo-meen, varsinkin
Rauman ja Porin
lähipitäjiin
levinneen uskonnollisen liikkeen kannattajat. R.
johtavat juurensa 1750-luvulla alkaneesta
Satakunnan heränneisyydestä, jonka ensimäisistä
johtajista Anna Rogel (k. 1784) ja Anna
Haapakoski 1. Lagerblad (k. 1811) ovat
mainittavat. Sensijaan että useat liikkeen jäsenet
eksyivät epäraittiiseen liurmahenkisyyteen,
muutamat rahvaanmiehet, kuten Matti Pukanhaava
Kankaanpäästä (k. 1833) ja Matti Paavola
Nakkilasta (k. 1859), osasivat johtaa osan heistä
vakavan, raittiin krist;llisyyden harjoitukseen.
V:n 1830 tienoilta alkaen nämä saivat myöskin
Henrik Renqvistin kirjoista samaan suuntaan
käypiä vaikutteita. Erityisenä ryhmänä he ovat
esiintyneet semminkin 1840-luvulta alkaen,
jolloin n. s. evankelinen suunta rupesi leviämään
samoilla seuduilla. R:n elämä osoittaa
äärimäi-sen yksinkertaisuuden ja vilpittömän, maailmaa
pakenevan hurskauden leimaa. Kotikutoisesta,
useimmiten mustasta tai harmaasta kankaasta
tehdään puku vuosikymmenestä toiseen samaan
malliin, muotien vaihteluista huolimatta. Ei edes
partaa tavallisesti ajeta. Raamattua sekä useita
vanhempia hartauskirjoja, kuten Taulerin.
Lutherin, Arndtin, Scriverin, Vegeliuksen y. m.
teoksia viljellään ahkerasti sekä kodeissa että
„seuroissa". Laulukirjoina käytetään Suomen
kirkon vanhaa virsikirjaa, „Sionin virsiä",
,,Halullisten sieluin hengellisiä lauluja" y. m.
samanhenkisiä laulukokoelmia. Mutta ennen
kaikkea harjoitetaan rukousta. Se tapahtuu aina,
sekä kotona että kokouksissa maahan
kumartuneessa asennossa ja muodostuu esivaltaa, pap
peja ja koko ihmiskuntaa tarkoittavaksi
esirukoukseksi. Toisinaan kokouksissa syvä liikutus
valtaa mielet. Suuri arvo annetaan vanhain,
kokeneiden kristittyjen, ,,hengellisten isien" ja
,,hengellisten äitien", opetuksille. Kaikkia
uudistuksia uskonnollisella alalla, jopa kieliasun
puolesta korjattuja vanhain kirjain uusia painoksi-i
vierotaan. Mutta kaikessa vanhoillisuudessaan ja
omituisuudessaan r. ovat, semminkin missä he
saavat papiston puolelta osakseen ymmärtämystä
ja johtoa, ev.-lut. kansankirkon uskollisia
jäseniä, joiden koko olento todistaa uskonnon
todellisuudesta heidän elämässään. A. .1. P-ä.
Rukoilijasirkka (Mautis religiosa), kävely- 1.
astuma jalkaisten (Gressoria) alalahkoon kuuluva
suorasiipinen hyönteinen, jonka keskiruumiin
ensimäinen nivel on pitkäksi ja hoikaksi
venynyt ja jonka eturaajat muodostavat voimakkaat
Ruissalo—Rukoilijasirkka
Rukki.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
