Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Šleesialainen koulu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1511
Slesvig-Holstein
1512
•Gerhard VI sai tällä perusteella S:n
Tanskalta lääniksi sekä sukunsa perimysoikeuden
vahvistetuksi, ks. Slesvig-Holstein.
G. R.
Slesvig-Holstein (saks. Schleswig-Holstein),
provinssi Preussin pohjoisosassa Elben
pohjoispuolella. suurimmaksi osaksi Jyllannin
eteläosassa, Itämeren ja Pohjanmeren välissä,
muodostettu Tanskalta 1864 valloitetuista Slesvigin,
Holsteinin ja Lauenburgin herttuakunnista;
19,019 km-’, 1,621,004 as." (1910; 85 km-Mlä),
joista 89% saksalaisia (loput etupäässä S.-H:n
pohjoisimmassa osassa, Flensburgin
pohjoispuolella asuvia tanskalaisia) ; uskonnoltaan 95.6%
on protestantteja, 3,s % roomal.-katolisia,
0.9 % juutalaisia. — Rannikot ovat sangen
rikki-silpoutuneet. Itämeren rannikko on korkeampaa,
monet hyväsatamaiset lahdet (Haderslebenin,
Apenraden, Flensburgin, Sehlein, Eckernförden
ja Kielin sekä Neustädterin lahdet, joiden välissä
Sundewitt, Angeln, Schwansen, Dänische Wold ja
Wagrien nimiset niemet) tunkeutuvat
vuonomai-sina syvälle mantereeseen; edustalla, kapeiden
salmien mantereesta erottamina ovat Alseniu ja
Fehmarnin saaret. Pohjanmeren rannikko on
aivan matalaa, lahdet (Eider-joen suulahti ja
Meldorfin-lahti) laakeapohjaisia poukamia;
rannikon edustalla leviää 8-16 km leveä, pakoveden
aikana kuivillaan oleva watti-meri, jossa on
lukuisasti matalia saaria (Nordstrand, Pelhvorm,
Husum, Halligit, Föhr, Amrum. Sylt ja Röm),
jätteitä meren nielemästä mantereen
ulkoreunasta. —- Pinnanmuodostukseltaan S.-H. kuuluu
Pohjois-Saksan alankoon, mutta ei ole
kuitenkaan aivan tasaista, sillä Pohjois-Saksan
maanselkä kulkee maan halki lähellä Itämeren
rannikkoa (korkein kohta Bungsberg 164 m yi.
merenp.). Maaperältään S.-H. jakaantuu
kolmeen, etelästä pohjoiseen kulkevaan
vyöhykkeeseen : idässä on sangen hedelmällinen savialue,
keskellä 15-45 km leveä, karu, kanervaa kasvava,
paikoittain suoperäinen geestialue, lännessä
7-22 km leveä, korkeintaan 5 m yi. merenp.
(paikoittain merenp. alapuolella) oleva, 8 m
korkeilla padoilla tulvavettä vastaan suojattu,
tavattoman hedelmällinen marskialue. — Pääjoet Elbe
(etelärajana 103 km:n matkalla) ja Eider. Paljo
järviä: Plönersee, Sohaisee y. m. Keisari
Wil-helmin kanava (ks. t.) kulkee poikki S.-H:n ja
Trave-kanava on osaksi S.-II:n alueella. —
Ilmasto tasaista meri-ilmastoa; v:n keskilämpö
8°- -f 9° C. Vuotuinen sademäärä 630-770 mm.
— Elinkeinot korkealle kehittyneet; 1907
kaikista elinkeinollisesti toimivista harjoitti
maataloutta 41,7 %, teollisuutta ja vuorityötä 40,2 %,
kauppaa ja liikennettä 18.i %. Maasta 1900 oli
peltoa ja puutarhaa 56,8 %, niittyä ja laidunta
22,5 % (suhteellisesti paljon), metsikköjä 6,7 %
(vähimmin koko Saksassa). Viljava maa tuottaa
varsinkin vehnää myötäväksi. V. 1913
korjattiin kauraa O.50 milj., ruista 0,si milj., vehnää
0,i 7 milj., ohraa O.m milj., perunoita 0,5 milj. ton.,
hedelmiä y. m. Karjanhoito menestyy mainiosti
reheväruohoisilla marskeilla. Nautakarjarotu on
erinomaista ja lehmiä pidetään S.-II :ssa
suhteellisesti enemmän kuin missään muualla Saksassa.
V. 1913 nautakarjaa oli 1,139,800, hevosia 207,300,
sikoja 1.762,000. lampaita 153.800, vuohia
45,400 kpl.; lisäksi pidetääu paljo siipikarjaa
(3,045,700 kpl. 1912). — Kalastus huomattava. —
Mineraalikunnan tuotteita ovat vain turve, savi,
kipsi y. m. s. — Teollisuutta edustavat
laiva-veistämöt (Kielissä, Altonassa, Flensburgissa),
valimot, konepajat, tupakka-, verka- v. m. s.
tehtaat. — Liikenne varsinkin meritse vilkasta.
Paitsi omia satamakaupunkeja, Kieliä, Altonaa
y. m., liikenne käyttää paljon Hampuria ja
Lyypekkiä. Laivanvarustusliike huomattavan suuri;
42 % Preussin koko kauppalaivastosta on
kotoisin S.-Il:n satamista. Tärkeimmät
laivanvarus-tajakaupungit ovat Flensburg (Saksan kolmas),
Kiel ja Apenrade. Sisämaista liikennettä
edistävät aikaisemmin mainitut kanavat sekä
1,568 km normaaliraiteisia pääratoja ja 1,084 km
kapearaiteisia paikallis- ja kaupunkiratoja (1912).
Hallinnollisesti S.-H. on yhtenä hallitusalueena.
Pääkaupunki Slesvig. — Saksan valtiopäiville
S.-II. lähettää 10, Preussin edustajakamariin
19 jäsentä. — Vaakuna kaksiosainen: vas. kaksi
sinistä leijonaa kultaisella pohjalla, oik.
hopeinen nokkoslehti (jonka keskellä hopeinen ja
punainen pikkukilpi) punaisella pohjalla. Maan
värit: sininen, keltainen, punainen, valkoinen.
E. E. K.
Historia. Yhdistyneen S.-ll:n historian voi
lukea alkavan v :sta 1386, jolloin Holsteinin kreivi
Gerhard VI sai Slesvigin omakseen Tanskan
lääninä. Sekä Margareeta että Eerik
Pommerilai-nen koettivat voittaa Slesvigin takaisin
Tanskan kruunulle, ja viimemainittu kävi sen
johdosta pitkällistä sotaa Holsteinin kreivejä
vastaan, mutta 1435 hänen täytyi rauhanteossa
jättää heidän haltuunsa suurin osa Slesvigiä.
Saksalaisuus edistyi siten maassa. V. 1459
Slesvigissä ja Holsteinissa hallitseva
Schauen-burgin suku sammui, ja 1460 molemmat maat
valitsivat Tanskan Kristian I:n hallitsijakseen.
Sam. v. hän sääsi, että Slesvig ja Holstein
pysyisivät ainiaaksi erottamattomina toisistaan; tämä
alkuaan tansk. Slesvigin ja saks. Holsteinin
yhdistys tuotti vastaisuudessa Tanskalle
onnettomia seurauksia. Molemmat maat jaettiin 1490
Kristianin poikien kuningas Hannun ja Fredrikin
kesken (Segebergin ja Gottorpin osuudet) sekä
(sittenkuin nämä oli 1523 jälleen yhdistetty)
Kristian Ill:n ja hänen veljeinsä kesken 1544.
Kristian III sai silloin Sonderburgin
(Sonder-borgin), Adolf Gottorpin ja Hans Vanhempi
Haderslebenin (Haderslevin; tämä osuus jaettiin
1580 kruunun ja Gottorpin kesken). V. 1564
Fredrik II antoi veljelleen Hans Nuoremmalle
Alsin y. m. alueita eri ruhtinaskunnaksi
(viimemainitusta polveutuvat Sonderburgin haarat,
m. m. Augustenborgin ja Glyksborgin). —
Uskonpuhdistus lisäsi saksalaisuuden vaikutusta
Slesvigissä. Seur. aikana käytiin pitkällisiä
taisteluja Tanskan kruunun ja IIolstein-Gottorpin
herttuain välillä, jotka saivat apua Ruotsilta;
Herttua Fredrik III pääsi Roeskilden rauhassa
1658 itsenäiseksi (samoin tuli kuninkaallinen
osuus Slesvigissä itsenäiseksi, mutta yhteinen
hallitus Tanskan kanssa jäi voimaan). Kuningas
Kristian V piti jälleen ajoittain hallussaan
IIolstein-Gottorpin aluetta. Herttua Fredrik IV:n
osanotto Pohjoismaiseen sotaan Ruotsin puolella
tuotti vihdoin ratkaisun: Tanskan Fredrik IV
valloitti hänen maansa ja yhdisti 1721 Gottorpin
osuuden Slesvigiä kuninkaalliseen osuuteen, joten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
