Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sliippi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1513
Sliippi—Slonim
1514
Tanskan kruunun perimys ulotettiin koko
Sles-vigiin. Lähempää Slesvigin yhdistämistä
kuningaskuntaan ei kuitenkaan tapahtunut, eikä Tanskan
hallitus seur. aikana tehokkaasti kannattanut
tanskalaisuutta Slesvigissä. IIolstein-Gottorpin
herttuan Kaarle Fredrikin (Kaarle XII :n
sisarenpojan) naimisliiton johdosta Pietari Suuren
tyttären kanssa pääsi hänen poikansa Kaarle
Pietari Ulrik 1762 Venäjän keisariksi (Pietari III),
ja tämän poika Paavali luopui 1773
oikeudestaan Holstein-Gottorpiin, saaden korvaukseksi
Tanskalta Oldenburgin ja Delmenliorstin, jotka
hän kuitenkin lahjoitti sukulaiselleen, herttua
Fredrik Augustille. — V:n 1815 jälkeen syntyi
S.-Il:ssa vapausliike. 1830 esitettiin (U. J.
Lorn-senin johdolla) vaatimus, että Slesvig ja Holstein
muodostaisivat yhteisen valtion, jolla olisi vain
hallitsija ja ulkopolitiikka yhteisenä Tanskan
kanssa. Tyydyttääkseen vapausvaatimuksia
kuningas Fredrik VI sääsi molemmille maille
yhteisen hallituksen, mutta kummallekin neuvoa
antavat sääty kokoukset. Slesvigin eduskunnassa
puhkesi kuitenkin heti kiivas riita. Yltyvää,
Slesvigin ja Holsteinin yhdistämistä tarkoittavaa
liikettä vastaan syntyi näet tansk. liike
(johtajina N. ja Hj. Lorenzen), joka erikoisesti vaati
tanskan kielelle oikeuksia. Slesvig-holsteinilainen
puolue kokoontui Augustenborgin herttuan
Kristian Augustin ympärille, joka esitti
perintö-vaatimuksensa kumpaiseenkin herttuakuntaan.
Tanskan kuningas Kristian VIII vahvisti
ehkäistäkseen hänen kiihotustaan avoimella kirjeellään
1846 perintöjärjestyksen Tanskassa ja Slesvigissä
yhteiseksi, mutta hänen kuoltuaan 1848 puhkesi
Fredrik VII:n aikana slesvig-holsteinilaisten
kapina, joka sai kannatusta Saksasta. Se tosin
kukistettiin 1850, mutta Tanskan hallituksen
(joka 1849 oli antanut perustuslain) ei
onnistunut saattaa sitä voimaan Slesvigissä: sen
täytyi suurvaltain pakotuksesta 1852 luvata olla
liittämättä Slesvigiä lähemmin Tanskaan.
Molemmat herttuakunnat saivat (v:n 1855
„yhteis-valtiollisen" perustuslain mukaan) oikeuden
lähettää edustajia Tanskan valtaneuvoskuntaan.
Slesvigissä Tanskan hallitus koki aikaansaada
yhdenvertaisuutta kansallisuuksien välillä, mutta tämä
ei tyydyttänyt saksalaisia. V. 1863 hallitus
muuttamalla „yhteisvaltiollisen" perustuslain sääsi
Tanskalle ja Slesvigille yhteisen (,,marraskuun")
valtiosäännön, mutta, Fredrik VII :n samaan
aikaan kuoltua ja Oldenburgin vanhemman
haaran häneen sammuttua, käyttivät Preussi ja
Itävalta tilaisuutta hyväkseen riistääkseen hänen
seuraajaltaan Kristian IX-.Itä (Glyksborgin
haaraa) Holsteinin sekä Slesvigin (Wienin rauhassa
1864). Praagin rauhassa 1866 Preussi sai
itselleen omistusoikeuden molempiin herttuakuntiin;
se lupasi tosin jättää tanskankielisen
Pohjois-Slesvigin takaisin Tanskalle, jos väestö itse sitä
vaatisi, mutta kansanäänestystä ei pantu
toimeen, ja myöhemmin Preussi peruutti
lupauksensa. Saksan valtiopäivillä on Slesvigin
tanskalaisilla sittemmin ollut 1 edustaja. Slesvigin
saksalaistuttamista on yritetty jatkaa; mutta
tansk. kansallisuus Pohjois-Slesvigissä on yhä
pysynyt virkeänä ja elinvoimaisena. V. 1880
syntyi yhdistys tanskan kielen suojelemista
varten; se perusti kirjastoja ja avusti esitelmäin
pitoa. V. 1888 perustettiin yhdistys tanskalai-
suuden kannattamiseksi valtiollisissa vaaleissa.
Kun hallitus 1888 sääsi saksau kielen ainoaksi
opetuskieleksi, syntyi tansk. taholla
kouluyhdistys 1892, jonka pääpyrintönä oli hankkia
Pohjois-Slesvigin nuorisolle tilaisuutta jatkamaan
opintojaan Tanskassa. Useita tansk. nuorisoseuroja
myös perustettiin. Saksalaisella taholla taas
muodostettiin 1890-luvulla suuri keskusyhdistys
hallituksen politiikan avustamiseksi.
Viimemainittu ryhtyi yhä ankarampiin toimenpiteisiin;
useita tanskalaisia karkoitettiin Slesvigistä,
sellaisiakin, jotka kauemman aikaa olivat olleet
Preussin alamaisten asemassa. Silloisen
sortopolitiikan johtajana oli S.-H:n ylipresidentti
Köli e r (ks. t.). Saksalaisille koetettiin
hankkia maata, ja 1908 säädettiin, että julkisissa
valtiollisissa kokouksissa saataisiin muutamilla
poikkeuksilla käyttää yksinomaan saksan kieltä.
Viime aikoina on syntynyt puolue, joka
maltillisilla keinoilla koettaa vaikuttaa saksalaisuuden
hyväksi. Saksan kieli on voittanutkin alaa,
mutta tansk. väestön aatteissa ja harrastuksissa
ei ole muutosta tapahtunut. G. R.
Sliippi (engl. slip), nostotelakka, johon laivoja
nostetaan korjattavaksi; laivaveistämö. ks. T
e-lakka.
Slingeland (S 1 i n g e 1 a n t), P i e t e r C o
r-nelisz van (1640-91), lioll. taidemaalari,
Gerard Doun oppilas. Maalannut muotokuvia ja
etenkin ylhäisöpiirejä ja porvaristoa esittäviä
laatukuvia, jotka lopulta kaavamaisuuteen
vajoten ennustavat Hollannin taiteen alkavaa
rappiota. E. R-r.
Slite [-i-], satamapaikka Ruotsissa, Gotlannin
saaren itärannalla. Laivaveistämö. Satama 4 m
syvä, suojainen. Viedään kalkkia, puutavaroita.
Rautatie.
Siiven (myös Klivno-, turk. Islimje),
piirikunnan pääkaupunki ja tärkeä ratojen risteys
Itä-Bulgaariassa, harvinaisen kauniissa asemassa
Balkanin eteläjuurella (285 m yi. merenp.);
25,142 as. (1910), enimmäkseen bulgaarialaisia,
n. 1/io turkkilaisia. — Toistakymmentä
rappeutunutta moskeiaa, muutamia kirkkoja.
Harjoitetaan viininviljelyä, silkkiäistoukan hoitoa,
kangasteollisuutta. — S., ennen Selimnia, oli
tärkeä kaupunki bysanttilaisaikana. Turkkilaiset
valloittivat sen 1388. Itämaisen sodan kestäessä
1877-78 suurin osa S:n turkkilaisista siirtyi
sieltä pois. E. E. K.
Slivnitsa, kylä Bulgaariassa Sofian
luoteispuolella; täällä Bulgaarian ruhtinas Aleksanteri
voitti serbialaiset 17-19 p:nä marraskuuta 1885.
Slivno ks. Siiven.
Slobodskoj f-o’j], piirikunnankaupunki
Itä-Venäjällä, Vjatkan kuvernementin pohjoisosassa,
Vjatkan oik. rannalla, Vjatkan kaupungista
jonkun matkaa koilliseen; 10,732 as. (1910). —
Kaksi luostaria, pari lukiota, sairaala.
Harjoitetaan viina-, nahka-, tulitikku- v. m. teollisuutta,
viljakauppaa. Jokisatama. — Per. 1546. —
S:n piirikunnassa asuu joku määrä (n. 5,000)
votjaakkeja.
sloka [slö-j, myös q 1 o k a, muinaisintialaisessa,
varsinkin eepillisessä runoudessa käytetty
kak-soissäe, jonka kummassakin säkeessä on 16
jam-biseen runojalkaan päättyvää tavua.
Slonim, piirikunnankaupunki Länsi-Venäjällä,
Grodnon kuvernementin itäosassa, Bjelostokin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
