Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Somali-maa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1607
Somero—Somme
1608
påk., Tammelan rovastik.; perustettu Someroon
kuuluvaksi kappeliksi 1682, määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät. 17 p:ltä
jouluk. 1901. — Kirkko puusta, rak. 1813, korj.
1904. L. U nen.
Somero. 1. Kunta, Hämeen 1., Tammelan
kihlak., Someron-Somerniemen nimismiesp.;
kirkolle Jokioisten asemalta 27 km. Salon
kauppalasta 43 km. Pinta-ala 487,i km2, josta viljeltyä
maata (1910) 17,224 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 2,395 ha, puutarha-ala 43.i ha).
Manttaalimäärä 70,1333, talonsavuja 245,
torpansavuja 354 ja muita savuja 271 (1907). 8,389 as.
(1914); 1,607 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 1,070 :llä (1901). 1,484 hevosta,
4,699 nautaa (1913). — Kansakouluja 13 (1915).
Långsjön (ks. t.) maanviljelys-,
karjanhoitoja puutarhakoulu. Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Somerniemen kanssa. Apteekki.
Kunnaneläinlääkäri yhteinen Somerniemeu ja
Kosken kanssa (asuntopaikkana Somero). —
Teollisuuslaitoksia: Knaapin, Talvisillan ja
Ällin sahat; Someron ja Häntälän
osuusmeijerit. Huomattavana teollisuudenhaarana
mainittakoon saviastioiden ja kaakelien
valmistaminen Ivultelan kylässä 5 :ssä eri työpajassa. —
Muinaismuistoja: vanha kivisakasti
(hautausmaalla). — Vanhoja kartanoita: Långsjö, Lahti,
Åvik, Hovila. — Kirkonkylä, Joensuu, sijaitsee
Somer joen yläjuoksun varrella. — 2.
Seura-k u n t a, konsistorillinen, Porvoon hiippak.,
Tammelan rovastik.; muodostettu Tammelan,
Uskelan, Lohjan ja Kiikalan pitäjien osista,
mainitaan omana pitäjänä 1449. S :oon on
aikaisemmin kappelina kuulunut Somerniemi. — Kirkko
tiilestä, rak. 1859. [P. Kalm, ,.Oekonomisk och
historisk beskrifning öfver Somero socken"
(1774).] L. n-nen.
Somerset /samaset], engl. jaarlin ja herttuan
arvonimi, joka on ollut m. m. Beaufortin ja
Sey-mourin suvuilla; viimemainitulla on nyt S:n
herttuan arvo.
1. Edward Seymour (1506-52),
Englannin protektori, S:n herttua, Hertfordin kreivi;
otti osaa sotiin Skotlantia ja Banskaa vastaan;
pääsi lankonsa Henrik VIII :n jälkisäädöksen
mukaan 1547 sen salaneuvoston jäseneksi, jonka
tuli toimia alaikäisen Edvard VI :n holhoojana,
mutta anasti itselleen hallitusvallan protektorin
nimellä ja nimitytti itsensä S:n herttuaksi.
Toimeenpani arkkipiispa Cranmerin avulla
uskonpuhdistuksen, soti Skotlantia ja Ranskaa vastaan.
Pian kuitenkin Warwickin kreivi (sittemmin
Northumberlandin herttua) käyttäen hyväkseen
m. m. uskonnollisen muutoksen herättämää
tyytymättömyyttä kukisti S:n, joka vangittiin ja
sakoitettiin; hän pääsi tosin jälleen vapaaksi
sekä neuvoston jäseneksi, mutta hänen
yrityksensä kukistaa Warwick joudutti hänen omaa
tuhoansa. S. vangittiin jälleen, tuomittiin
valtiou-kavaltajana kuolemaan ja mestattiin. — 2. E
d-w a r d Adolplius (1804-85), S:n herttua;
valtiomies; liittyi whig-puolueeseen; nimitettiin 1835
vartiorahaston lordiksi, 1839 Intian viraston
sihteeriksi, 1841 sisäasiain ala-valtiosihteeriksi: oli
1859-66 amiraaliviraston ensimäisenä lordina.
G. R.
Somerville [samarii], kaupunki Yhdysvalloissa,
Massachusettsin valtiossa, Bostonista pari km
luoteiseen, oikeastaan Bostonin esikaupunki;
83,881 as. (1914). — Kaupungintalo, kirjasto
(80,000 nid., 1908), pari „high school"ia.
Harjoitetaan huomattavaa teollisuutta; teurastimoita,
lihansäilytyslaitoksia y. m. Koko teollisuus
valmistusarvoltaan 120 milj. mk. (1905). — Per.
1630.
Somiitti, alkusegmentti, ks. Sikiö.
Sommar, Magnus (n. 1480-1542), ruots.
piispa, valittiin 1522, oltuansa tuomiorovastina,
Strengnäsin piispaksi. Vaikka hän osoitti suurta
myöntyväisyyttä uskonpuhdistukseen, ei hän
kuitenkaan saavuttanut Kustaa Vaasan luottamusta,
ja erotettiin 1536 virastaan. K. G.
Sommarnäs ]-nës], pitäjä, ks. Somerniemi.
Sommarnäs [-nës]. 1. Maatila Orimattilan
pitäjässä Porvoonjoen varrella n. 4 km
Orimattilan rautatieasemalta, käsittää nyk. S:n
rälssitilan sekä 2 verotilaa, yhteensä 2,1071
manttaalia, n. 2,270 lia. Saha, mylly, luumylly,
tiilitehdas ja sähkölaitos. Omistajat 1700-luvulta
alkaen : Langenskjöld- ja Stjernvall-suvut,
Lager-blad, Berner, Attila ja nyk. (1916)
tilanomistajat J. Tuisku ja N. Hakola. Päärakennus lienee
1800-luvun alulta. — 2. Säteritila Somerniemellä
= P a. 1 i k a i n e n (ks. t.). A. Es.
Sommarö ks. S o 111 m a r ö a r n a.
Sommaröarna [-0-], virkistys- ja huvilaseutu
Espoon saaristossa, käsittää Svinön, Ramsön,
Bergön, Moisön, Pentalan, Bodön, Herrön
(itäosat) ynnä joukon pienempiä saaria (Kopplorna
y. m.) Espoonlahden suulla, vht. yli 600 ha
maata, n. 7 km pitkällä ja 5 km leveällä alueella;
etäisyys Helsingistä (Hietalahden satamasta)
S.-saarien lähimpään laivalaituriin
(Svinöskata-niin) n. 12 km (matka kestää n. 45 min.).
S.-saaret, jotka käsittävät Moision ynnä Suuren- ja
Pienen Svinön rälssitilat (aikaisemmin
kuuluneet Espoon säteriin), osti 1910 o.-y.
Sommaröarna, jonka tarkoituksena 011
maanviljelystoi-mintansa ohella järjestää alue luonnonomaiseksi
huvila- ja kesänviettoseuduksi (ei
huvilakaupun-giksi), myymällä saaristaan huvilapalstoja
(30-50 pen. m2), pitämällä yllä kesäasuntolaa
(,,Pen-sionat Sommarö") tilapäisiä kesävieraita ja
matkailijoita varten ja hankkimalla elintarpeet omista
maanviljelys- ja kar jantuotteista. S.-saariston
vaihteleva luonto tarjoaa runsaasti viehättäviä
luonnonnähtävyyksiä; laajimmat näköalat
avautuvat Kopplorna-, Herrön ja Pentalan
saaristoista. — S.-o.-y:llä on omassa viljelyksessään
11. 30 ha peltoa; lehmiä 34, hevosia 5. —
Laivaliikenteestä S.-saariin pitää huolta o.-y.
Som-maröarnas trafik-a.-b., jolla on tarkoitusta
varten 2 moottorilaivaa. [,,Sommaröarna,
rekrea-tions- och villaort invid Helsingfors" (1911).]
L. Il-nen.
Somme [som] (vanhan ajan Samara), joki
Pohjois-Ranskassa, alkaa 10 km St.-Quentin’istä
koilliseen, virtaa ensin lounaiseen, sitten
luoteeseen, laskee St.-Valéry’n alapuolella leveän,
sup-pilonmuotoisen sinilahden kautta Englannin
Kanaaliin; 245 km. S:n vieressä St.-Valéry’stä
St.-Sinion’iin kulkee 156 km pitkä S:n kanava.
St.-Quentin’in kanava yhdistää S: 11 Scheldeen ja
Crozat’11 kanava Öiseen. — Suurimmat lisäjoet
Avre ja Celle vas. — S:n ympärillä on S:n
departementti, 6.277 km2, 520,161 as.
(1911).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
