Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Somme ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1609
Somme—Sonck
1610
Somme, Krister, ruots. soturi, oli 1602
Narvan päällikkönä ja johti talvella 1609 Jaakko
De la Gardien lähtiessä Venäjän-retkelleen
ruots.-suom. armeian etujoukkoa. Hän osoitti silloin
suurta kuntoa, valloitti Perejaslavlin ja m. m.
harjoitti venäläisiä äkseeraamaan
,,alankomaalaisella tavalla". Mutta vuoden lopulla hänen
vaarallisesti haavoittuneena täytyi palata kotia.
Seur. v. (1610) S. määrättiin Kalmarin
linnan-isännäksi, mutta kun tanskalaiset 1611
saapuivat sitä piirittämään, niin hän pakotta ja
petollisesti jätti linnan heille, ruveten itse Tanskan
palvelukseen. Hän näyttää jostakin syystä
suuttuneen Kaarle IX:een, jolle lähetti kirjeen, ettei
voinut kärsiä kunink. kirjurien valtaa eikä
kuninkaan korvapuusteja. Hänen kuolinvuottansa
ei tunneta. K. G.
Sommier [somjc’], Stephen (s. 1848), it.
kansatieteilijä ja luonnontutkija, ransk.
sukuperää, matkusteli m. m. 1878-79 Norjassa ja
Lapissa, 1885 Länsi-Siperiassa (etupäässä Obin
ali-juoksulla) ja 1887 Uraalin seuduissa, Volgan
yläjuoksulla ja Ivaspian-meren maissa. Hänen
julkaisuistaan, joista useat koskettelevat
suomensukuisia kansoja, mainittakoon : „Viaggio in
Nor-vegia ed in Lapponia" (1881), ,,Un’ estate in
Si-beria fra Ostiacchi. Samoiedi, Siriéni, Tartari,
Kirghisi e Baskiri" (1885), ,,Prima ascensione
invernale af Capo Nord e ritorno attraverso la
Lapponia e la Finlandia" (1886), „Due
comuui-cazioni fatte alla Società d’antropologia sui
Lapponi e sui Finlandesi settentrionali" (1886),
,,Un viaggio d’inverno in Lapponia" (1887),
..Siriéni, Ostiacchi e Samoiedi dell’Ob" (1887), ,.Note
di viaggio: I. Esposizione Uralo Siberiana di
Ekaterinenburg; II. Mordva. Popolazione di
Astrakan Kalmucchi" (1887).
Somnambulismi (lat, somnus = uni,
ambu-lä’re = kävellä), alk. ,,unissakäynti" 1. sellainen
unitila, missä nukkuva tavalla tai toisella toimii
ikäänkuin hän olisi hereillä (puhuu, nousee
vuoteestaan ja suorittaa erilaisia tekoja). On luultu,
että unissakävminen riippuu kuun
vaikutuksesta. jonka takia s:ia myöskin on nimitetty
„lunatismiksi" (saks. Mondsucht). Vanhastaan
on ihmetelty, että unissakävijät toisinaan
liikkuvat hämmästyttävän varmasti vaarallisilla
paikoilla, esim. kiivetessään katoilla v. m. Tämä
johtuu aivan luonnollisesti siitä, että he, koska
useimmat aistihavainnot eivät tule heille
tietoisiksi, eivät huomaa vaarallista asemaansa ja
sentähden voivat toimia levollisina. Kuitenkin
sattuu heille kyllä joskus tuhoisia tapaturmia
vaarallisilla retkillään. Samalla heidän
aistitoimintansa on usein muutamiin erikoisiin
ilmiöihin nähden herkkä ja tarkka, vieläpä
tavattomasti teroittunutkin. Tästä mahdollisesti
johtunee se luulo, että somnambulisessa tilassa olevilla
on ihmeellisiä kykyjä, joita ei ole valveilla ole
villa ihmisillä — kuten selkeänäköä ja
kauko-tajua (vrt. Clairvoyance). Viime aikoina
on ruvettu s :11a erittäin osoittamaan syvää
hypnoosia, jossa tilassa esiintyvät suureksi
osaksi samat omituisuudet kuin luontaisissa
somnambuleissa eli unissakävijöissä, vieläpä
korostettuina, ja jonka tunnusmerkkeihin kuuluu,
että hypnotisoitu herättyään ei muista mitään
siitä, mikä on tapahtunut hypnoosin kestäessä.
Hypnoottisen s:n omituisuutena on sen ohessa
erinomainen vastaanottavaisuus suggestioneille,
niin että hypnotisoitu henkilö voidaan
suggeroimalla saada uskomaan melkein mitä tahansa sekä
toimittamaan monimutkaisia ja hyvinkin outoja
tekoja, (ks. Hypnotismi, Suggestioni).
A. Gr.
Somnifera (lat. somnus- uni, ja ferre - tuoda)
ks. Unilääkkeet.
Somnolenssi (lat. somnus = uni), uneliaisuus,
lievä huumaus- 1. tajunnan häiriötila.
Somov fsö-], Konstantin
Andreje-vits (s. 1869), ven. taidemaalari; opiskellut
Pietarissa, mutta saanut pääasialliset
taidevaiku-tuksensa Pariisissa. S. edustaa Venäjällä
naturalismin jälkeisen suunnan koristeellisia
pyrkimyksiä ja maalaa usein kohtauksia rokokon ja
Biedermaierin ajoilta, jotka hän enimmäkseen
esittää pastelli- ja vesivärein. Hän on myös
tehnyt paljon vinjettejä, juhlaohjelmien koristeita
y. m. Ateneumissa on hänen
pastellimaalauk-sensa „Sateenkaari" (1897). E. R-r.
Soinpa. 1. Tuoheen ommeltu nuotan t. verkon
paino 1. kives 1. koppikives. ks. Kalastus
kuva 16. — 2. Suksisauvan alapäässä oleva
pyörylä, joka estää sauvaa uppoamasta syvälle
hankeen. U. T. S.
Sonaatti, mus. (it. sonä’tn - soittosävellys),
tarkoitti 17:nnellä vuosis. yleensä soittimilla
esitettävää sävellystä. 18:nnella vuosis. nimitys
vähitellen vakiintui osoittamaan vain yhdelle tahi
kahdelle soittimelle sävellettyä sarjateosta, jossa
ainakin yksi osista (tav. 1 :nen) oli
rakenteeltaan n. s. sonaattimuotoinen (ks. Musiikki).
S.-kirjallisuus kuuluu soitinmusiikin
arvokkaimpiin aloihin. 7. K.
Sonaattimuoto (ks. Sonaatti), mus., on
taidearvoltaan korkein 1-osaisista
sävellysmuo-doista (ks. Musiikki). Sen teknillinen
hallitseminen vaatii säveltäjältä täyttä kypsyyttä ja
sen käyttäminen edellyttää vastaavaa
täysipai-noisuutta sävellyksen tunnelmasisällvksessä.
7. K.
Sonantti ks. Konsonantti.
Sonatiini (it. sonatina - pikku sonaatti),
mus., on sonaatti (ks. t.), jonka muotorakenne on
täysin eheä, mutta supistettu mahdollisimman
niukkoihin puitteisiin. Vastaavasti on
sävellyksen tunnelmasisällyskin n. s. pienoistaidetta.
7. K.
Sonchus ks. V a 1 v a 11 i.
Sonck, Lars Eliel (s. 1870), arkkitehti,
päätti opintonsa Suomen polyteknillisessä
opistossa 1894, sai sam. v., vielä opistossa ollessaan.
l:sen palkinnon Turun Mikaelin kirkon
piirustuskilpailussa. Sai lukuisista töistä, jotka
käsittävät huomattavia sekä julkisia että yksityisiä
rakennuksia, mainittakoot: Mikaelin kirkko
Turussa (1900-06), Johanneksen kirkko
Tampereella (1902-06), Kallion kirkko Helsingissä
(1909-12), Porvoon uusi kirkko (pääpiirustukset
1914), Helsingin telefoniyhdistyksen talo
(Korkeavuorenkatu 35; 1904-05), Suomen
hypoteekkiyhdistyksen talo (1909-10), Pörssi-talo
(1910-12), Helsingin sentraalikirjapainon talo
(Bulevardink. 2; 1911-13), Helsingin Makasiini
o.-v:n rakennus Katajanokalla (1911-12),
Helsingin telefoniyhdistyksen talot Sörnäisissä ja
Töölössä (1914), Eiran sairaala (1904-05), Marian
sairaalan lisärakennus (1909), Hyvinkään sana-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
