Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stambulov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Stambulov /-«’-/, Stefan (1855-95), bulgaar.
valtiomies. S. oleskeli 1870-luvun alkupuolella
jonkun aikaa Odessassa valmistuakseen papiksi,
mutta karkoitettiin sen johdosta, että oli
liittynyt nihilisteihin. V. 1875 hän järjesti
kapinayri-tyksiä Bulgaariassa. otti 1876 vapaaehtoisena osaa
Serbian sotaan ja 1877-78 ven.-turkkilaiseen
sotaan. V:sta 1878 S. toimi asianajajana
syntymä-kaupungissaan Tirnovossa, mistä seur. v.
valittiin sobranjeen. Ollen tarmokas, isänmaallinen
ja puhujana etevä S :sta pian tuli yksi
Bulgaa-rian vaikutusvaltaisimpia miehiä; tuli 1884
so-branjen puheenjohtajaksi. Kun ven. puolue oli
elok. 1885 väkivaltaisesti karkoittanut ruhtinas
Aleksanterin, pani S. toimeen
vastavallankumouksen ja kutsui takaisin ruhtinaan. Kun tämä oli
luopunut syysk., niin S. hallituskunnan
esimiehenä hoiti tarmokkaasti maan asioita, torjui
Venäjän sekaantumiset niihin ja sai heinäk. 1887
Koburgin prinssin Ferdinandin valituksi
Bulgaa-rian valtaistuimelle. Tämän jälkeen hän
pääministerinä piti kovakouraisesti yllä järjestystä
maassa ja johti ulkopolitiikkaa
venäläisvastai-seen suuntaan, kehittäen Itävalta-Unkarin ja
Englannin avulla saaduilla lainoilla Bulgaarian
sotalaitosta. Mutta hänen despoottinen
hallituksensa herätti suurta tyytymättömyyttä; myöskin
ruhtinas kyllästyi häneen ja pakotti hänen
tou-kok. 1894 luopumaan. Heinäk. 1895 hän sai
kuolettavan haavan eräällä Sofian kadulla;
varsinaisia murhaajia ei lainkaan rangaistu. J. F.
Stamfordbridge [stämfadbridzj, kaupunki
Koil-lis-Englannissa, lähellä Yorkia, tunnettu
tappiosta, jonka Norjan kuningas Harald Ankara
siellä kärsi taistellessaan Englannin kuningasta
Harald Godvininpoikaa vastaan 25 p. syysk.
1066 (pari viikkoa ennen Hastingsin tappelua).
Harald Ankara itse kaatui tappelussa. G. R.
Staminodi, jouto- 1. vajahede, ks. Hede.
Stamitz [slämits], Johann (1717-57).
saks.-bööm. kanttorin poika, etevä viulutaituri ja
uudenaikaisen soitinmusiikkityvlin uranaukaisija,
Haydnin ja Mozartin edeltäjä. Toimi v:sta 1743
Mannheimin vaaliruhtinaallisen orkesterin
konserttimestarina ja kamarimusiikin johtajana.
Kohotti orkesterinsa Euroopan kuuluisimmaksi. S:n
aikaansaama tyylinmuutos koski etenkin
voima-vaihteluiden käyttöä. Ennen oli tapana vaihdella
ryhmittäin forte- ja piano-esityksiä, siirtymällä
1. IX. Painettu "1,16.
lopukevaihteissa toisesta toiseen. Tämän ohelle
ja sijalle tuli nyt vähitellen kehittyviä
paisutuk-sia ja hiljennyksiä; samoja vastakohtaisuuksia
esiintyi myös yksityisten sävelaiheitten puitteissa.
Täten kokonaisesitys muuttui entistä paljoa
yksi-löllisemmäksi ja draamallisemmaksi.
Pohjois-Sak-sassa uudistusta aluksi vastustettiin, mutta
Pariisin ja Lontoon orkesterit seurasivat innolla S :n
esimerkkiä ja esittivät useita hänen teoksiaan,
osaksi hänen omalla johdollaan (1754-55). S.
kehitti myös orkesterisoitinnusta, käyttämällä
käyrätorvia ja klarinetteja, ja teki lopun
,,kenraalibasson" (ks. t.) asemasta orkesterissa
muodostamalla bassosoittimien osat täysin itsenäisiksi.
Sävelsi 50 sinfoniaa, viulukonserttoja,
viulusonaatteja y. m. I. K.
Stammler [stamlar], Rudolf (s. 1856), saks.
oikeusoppinut ja yhteiskuntafilosofi; v:stal885
professorina Haliessa. S:ia pidetään nykyisen
Saksan huomattavimpana oikeusfilosofina.
Kantin kritisismin kannalta hän on arvostellut sekä
historiallista oikeuskoulukuntaa että
materialistista historiankäsitystä. Teoksia: „über die
Methode der geschichtlichen Rechtstheorie"
(1888), „Die Theorie des Anarchismus" (1894),
..Wirtschaft und Recht nach der
materialis-tischen Gesehichtsauffassung" (1896), ..Bedeutung
des bürgerliohen Gesetzbuchs fiir den Fortschritt
der Kultur" (1900), „Die Lehre von dem
richti-gen Recht" (1902), ..Privilegien und Vorrechte"
(1903). J. F.
Stamnos, muin. Kreikassa viini- t. öljysäiliönä
käytetty saviastia, jossa oli kaksi vaakasuoraa
korvaa. E. R-n.
Stampa, Gaspara (1523-54), it. runoilijatar.
jonka lyyrilliset rakkauslaulut (ilmest. 1554) ovat
syvällisempiä ja persoonallisempia kuin muiden
renesanssiajan naisrunoilijoiden. II. Kr-n.
Standaari (ransk. étendard, engl. standard,
kesk. lat. standa’rdus, < lat. exte’ndere =
levittää), ratsu- t. yleensä sotaväen lippu, lippu. vrt.
Standard ja Standertti.
Standard [ständad], The, engl. Lontoossa
ilmestyvä päivälehti, kannaltaan vanhoillinen ; per.
1827; 1904 sen osti C. A. Pearson, Chamberlainin
tullisuunnitelman innokas kannattaja. — S.
of empire v. 1908 Lontoossa per. lehti, jonka
tarkoituksena on emämaan ja siirtomaiden
välisten siteiden vahvistaminen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
