Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stegodon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9r<
Stegodon—Steiermark
26
olivat riinsashampaisia. Kaikilla s :11a oli
pariton päälaen- (parietaali-) silmä. Päättäen
kopro-liiteista (kivettyneistä
ulostuksista) niillä oli
samantapainen
kierteis-suoli kuin nyk. alhaisilla
kalamuodoilla. esim.
haikaloilla. S:sta lienevät
myöhäisemmät
matelija-ryhmät juontaneet
alkunsa. S. jaetaan kolmeen
ryhmään: 1.
Brancliio-sauri, pieniä,
salamanteri-maisia muotoja, leveä- ja
tylppäpäisiä,
lyhytkuonoi-sia ja -pyrstöisiä, vain
vatsapuoli suomukas;
alku-peräisimmät muodot s:n
joukossa. Tähän kuuluu
m. m. Brancliiosaurus
(hiili—permi), jonka erään
lajin kehitystä on voitu
fossiileina seurata 30 mm
pituisesta toukasta 120 mm pitkään
täysikasvuiseen eläimeen. 2. Sauromorpha (hiili—
permi), sisiliskomaisia ja käärmemäisiä muotoja;
selkäpuolellakin suomuja. Näihin kuuluvat n. s.
mikrosauriot, esim. sisiliskomaiset
Ricno-don- ja Hylonomus-suvut sekä käärmemäiset
a i s t o p o d i d i t, kuten Ophiderpeton ja
Do-lichosoma, joista viimem:n pitkäveteisessä
ruumiissa oli 150 nikamaa. 3. Ganocephala (hiili—
trias), yleensä suuria krokotiilimaisia muotoja.
Näitä olivat n. s. labyrintodontit (ks. t.)
sekä [Mastodonsaurus, Loxomma y. m.]
Archego-snurus, 1 ’/s m pitkiä, suippokuonoisia,
uima-pyrstöllisiä muotoja. V. A. K-io.
Stegodon, fossiilinen norsueläinsuku,
masto-donttien ja elefanttien välimuotoja. Jätteitä useista
lajeista tunnetaan Kaakkois-Aasian ja
Pohjois-Afrikan myöhäistertiäärisistä kerrostumista.
Stegomyia fasciata, keltakuumetta (ks. t.)
levittävä sääskilaji.
Stegosauriot, dinosaurioliskoja
Orthopoda-ryhmästä. Keskikokoisia tai suuria kasvinsyöjiä,
jotka olivat
varustetut isoilla luulevyillä
tai -piikeillä, pää
suhteettoman pieni, aivot
läpimitaltaan
verrattomasti ohuemmat
kuin selkäydin
lantion kohdalta.
Eturaajat heikot,
taka-raajat ja pyrstö
voimakkaat. Huomattavin suku:
Stegosaurus, 9 m:n mittaisia, kaviovarpaisia
kanta-astujia, joiden selkää reunusti 2 rinnakkaisriviä
mahtavia (1 m lev.), pystyjä, kolmikulmaisia
levyjä, mitkä pyrstön osalla vaihtuivat tukeviksi
piikeiksi, myös kaula luumuodostumain suojaama.
S:n luurankoja on kaivettu esiin Kalliovuorten
jura-kerrostumista. I’. A. K-io.
Stegosaurus ks. Stegosauriot.
Steiermark [stäiar-J, herttuakunta ja Itäval
lan keisarikunnan kruununmaa. käsittää
puoli-kuunmuotoisen alueen Alppien itäpäässä,
Unkarin rajalla, Ala-Itävallan eteläpuolella; 22,425
(S.H.) Stegosaurus.
km2, 1,407,758 as. (1913), 65 km-’:llä. — S. on
suurimmaksi osaksi alppimaata. Luoteessa
ulottuvat maahan Salzburgin kalkki-alpit (Dachsteiu
2,996 m yi. merenp.), joihin idempänä liittyvät
Itävallan-alpit (Ennstalin-alpit 2,372 m, Hoch
schwab ja Schneeberg). Niistä etelään ovat
Gneissialpit (Schladminger Alpen 2,863 m),
Mu-rin pohjoispuolella ja tämän eteläpuolella taas
Noriset alpit sekä osia Gurktalin- ja
Lavantta-lin-alpeista. Eteläisimmän osan täyttävät
Kara-xvankien harjanteet. Liuskevuoristoon kuuluvat
Eiseuerzin-alpit (2,215 m). — Itäosat ovat yleensä
matalampia. Siellä ovat vuoristojen välissä
laajat tasangot Grazin, Leibnitzin ja Pettaun
kaupunkien ympärillä. — Pääjoet Drava (lisäjoki
Mur), Sava (molemmat kuljettavia), Enns, Raab,
Traun. Järvet pieniä alppijärviä (suurin
Grundl-see, luoteiskolkassa, Salzkammergutissa). Ilmasto
lännessä kylmempää kuin alavammissa
eteläosissa; v:n keskilämpö Ausseessa -4-5,8°C,
Cil-li’ssä -|-9,?0C. Vuotuinen sademäärä Ausseessa
1.971 111111, Grazissa 792 mm. Paljon
kivennäis-lähteitä. — Asukkaista 1910 oli
kansallisuudeltaan saksalaisia 70,5%, sloveeneja 29,4%
(asuvat etelässä, Untersteiermarkissa),
uskontunnustukseltaan roomal.-katolisia 98,i%, evankelisia
1«%. — Kansakouluissa 1911 202,542 oppilasta
(138,549 saksalaista, 50,434 sloveenia), 90,8%
kaikista kouluiässä olevista lapsista.
Korkeampia oppilaitoksia: Grazin yliopisto, Grazin
tekn. korkeakoulu, Leobenin
vuoriteollisuus-korkeakoulu. — Sanomalehtiä 116. niistä 98
saksankielistä (1912). — Elinkeinot verraten
korkealle kehittyneet. Maasta peltoa ja
puutarhaa n. 21,5%, niittyä ja laidunta 24%, metsää
kasvavaa 47% (Itävallan kruununmaista
metsärikkain). V. 1912 korjattiin 71,400 ton. vehnää,
73,000 ton. ruista, 69,400 ton. kauraa, 47,100 ton.
maissia, 198,000 ton. perunoita, ohraa,
palkokasveja y. m. Tärkeätä on myös viinin- (398,700 hl
viiniä), hedelmäpuiden (138,500 ton. hedelmiä),
kurpitsan- ja humalanviljely. V. 1910 S:ssa oli
683,443 nautaa, 62,408 hevosta, 836,520 sikaa,
86,708 lammasta, 1,8 milj. kpl. siipikarjaa.
Metsänhoito tärkeä. — Mineraalirikkaudet ovat
sangen suuret. Rautamalmia (laadultaan erinomaista)
on etenkin Eisenerzissä ja sitä louhitaan
enemmän kuin missään muualla Itävallassa, 1912 l.s
milj. ton. (62%, koko Itävallan rautamalmin tuo
tannosta). Lisäksi saadaan paljo ruskohiiltä (3,.
milj. ton.) ja grafiittia sekä vähemmässä
määrässä rikki-, tina- ja lyijymalmeja. Kaikkien
yllämainittujen tuotannon arvo 1912 oli 45 milj.
mk. (sen voittavat vain Böömi ja Sleesia).
Raakarautaa valmistettiin sam. v. 0.» milj. ton.,
enemmän kuin missään muualla Itävallassa. Suolaa
saadaan myös suuret määrät (4 milj. mk :n arvosta
1912). — Teollisuuden eri haaroista huomattavin
on metalli- ja koneteollisuus. —
Matkailijalii-kenne vilkas. — Rautateitä 1,523 km (1911);
tärkeä Semmeringin rata kulkee S:n kautta.
Kulkukelpoisia vesiteitä 654 km (1912), joista 190 km
aluksilla kuljettavaa. — Paikallisia asioita
varten S:11a on omat maapäivät (63 jäsentä).
Pääkaupungissa Grazissa asuu käskynhaltia.
Itävallan valtakunnanneuvostoon S. lähettää 30
edustajaa. — Vaakuna: vihreällä taustalla
tultasyök-sevä, punasarvinen, hopeinen pantteri. Maan
värit: vihreä, valkoinen. E. E. K.
(S.H.) E ra a a stegocefaalin
(Branchiosauins) luuranko
permikaudelta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
